Bishek, 14.06.10 (IPS) – Kirgisian uudella johdolla on monta silm\u00e4ll\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4\u00e4: maan sis\u00e4ll\u00e4 on levotonta, ja sen strateginen sijainti kiinnostaa sek\u00e4 keskiaasialaisia naapureita ett\u00e4 suurvaltoja.\n<\/p>\n
<\/p>\n
Kirgisiaa vuodesta 2005 hallinnut presidentti Kurmanbek Bakijev sy\u00f6stiin vallasta kansannousussa 7. huhtikuuta. <\/p>\n
"Suuret ja keskikokoiset mahdit ovat aina olleet kiinnostuneita Kirgisiasta ja sen luonnonvaroista", politiikan tutkija Toktogul Kaktshekejev sanoo. <\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa levottomuuksia Kirgisiassa pel\u00e4t\u00e4\u00e4n, koska maa sijaitsee tulenaralla alueella l\u00e4hell\u00e4 Afganistania, Pakistania ja Kiinan uiguurialuetta Xinjiangia. <\/p>\n
Kirgisian naapurit Uzbekistan ja Kazakstan tahtoisivat sananvaltaa Keski-Aasian vesivaroihin ja ajavat siksi Keski-Aasian vesi- ja energiakonsortion perustamista, Kaktshekejev jatkaa.<\/p>\n
Uzbekistan piti rajansa suljettuna tai rajoitti tiukasti liikennett\u00e4 Kirgisian kansannoususta kes\u00e4kuun levottomuuksiin asti. Uzbekistanin viranomaiset ovat pel\u00e4nneet kirgiisien ja uzbekkien v\u00e4listen levottomuuksien levi\u00e4mist\u00e4 rajan yli.<\/p>\n
Etel\u00e4isen Kirgisian talous nojaa paljolti kauppaan Uzbekistanin Fergananlaakson kanssa. Tuhansittain uzbekkikauppiaita kulkee tavallisesti rajan yli Kirgisian Oshiin ja Karasuun.<\/p>\n
Kirgisian johto pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ulkovallat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4kseen maan ja sen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n levotonta tilannetta.<\/p>\n
"Ven\u00e4l\u00e4iset haluavat s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 otteen alueeseen Kollektiivisen turvallisuussopimuksen j\u00e4rjest\u00f6n kautta", Kaktshekejev arvioi.<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6n j\u00e4senet ovat Armenia, Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan, Uzbekistan, Valko-Ven\u00e4j\u00e4 ja Ven\u00e4j\u00e4.<\/p>\n
Er\u00e4s nimett\u00f6m\u00e4n\u00e4 esiintyv\u00e4 tutkija huomauttaa, ett\u00e4 Kirgisiassa liikkuvien huhujen mukaan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on osuutta levottomuuksien lietsonnassa, koska se haluaisi saada syyn l\u00e4hett\u00e4\u00e4 paikalle turvallisuusj\u00e4rjest\u00f6n joukkoja.<\/p>\n
Kirgisian 5,4 miljoonasta asukkaasta reilu 750 000 on uzbekkeja, jotka keskittyv\u00e4t maan etel\u00e4osaan. Kun v\u00e4est\u00f6ryhmien yhteenottoja puhkesi toukokuussa Jalal-Abadissa, v\u00e4liaikainen hallitus l\u00e4hetti kiireesti joukkoja paikalle.<\/p>\n
Kirgisian vallanvaihdoksen j\u00e4lkeen my\u00f6s Kazakstan sulki maiden v\u00e4lisen rajan.<\/p>\n
Kirgisian vetoomuksista huolimatta Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev suostui avaamaan rajan vasta 20. toukokuuta. Valtaosa Kirgisian viennist\u00e4 ja tuonnista kulkee Kazakstanin kautta.<\/p>\n
"Itsevaltaiset naapurimme j\u00e4rjestiv\u00e4t taloussaarron osoittaakseen omille kansoilleen, ett\u00e4 paheksuttava vallanvaihto Kirgisiassa vain lis\u00e4\u00e4 ep\u00e4vakautta", tunnettu kirgisialainen poliitikko Jypar Jekshejev sanoo.<\/p>\n
Kazakstan oli ensin luvannut avata rajan 11. toukokuuta, mutta Nazarbajev perui lupauksen. <\/p>\n
Kirgisian v\u00e4liaikainen presidentti Roza Otunbajeva ryhtyi vastatoimiin. Kirgisia katkaisi 19. toukokuuta kasteluveden saannin Talasjoesta etel\u00e4iseen Kazakstaniin. Kun 50 000 peltohehtaaria j\u00e4i ilman vett\u00e4, Kazakstan taipui avaamaan rajan.<\/p>\n
"Kirgisialla on keinoja vaikuttaa ulkovaltoihin", Otunbajevan varamies ja Kirgisian entinen p\u00e4\u00e4ministeri Almazbek Atambajev vakuutti jupakan j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Kirgisia kiinnostaa siell\u00e4 tukikohtaa pit\u00e4vi\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja Yhdysvaltoja, mutta my\u00f6s Kiinaa.<\/p>\n
Kirgisia toimii nyt Yhdysvaltain Afganistanin-operaation tukikohtana. Kaktshekejevin mukaan amerikkalaisten t\u00e4rkein intressi Kirgisiassa on kuitenkin Kiinan pit\u00e4minen loitolla. <\/p>\n
Atambajev ihmettelee asiantuntijoiden puheita siit\u00e4, ett\u00e4 Kirgisia tarvitsee ulkopuolista valvontaa.<\/p>\n
"Minusta me p\u00e4rj\u00e4\u00e4mme hyvin omillamme", h\u00e4n sanoi ennen kes\u00e4kuun levottomuuksia.<\/p>\n
Kaktshekejev pit\u00e4\u00e4 Kansainv\u00e4list\u00e4 valuuttarahastoa IMF:\u00e4\u00e4 suurempana uhkana Kirgisialle kuin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n
"Me olemme IMF:lle velkaa 2,6 miljardia dollaria (2,2 miljardia euroa), ja Yhdysvallat voi kirist\u00e4\u00e4 sill\u00e4 tai myyd\u00e4 velkamme vaikka Kiinalle", h\u00e4n pohtii.<\/p>\n
Tunnettu diplomaatti ja riippumattoman politiikantutkimuslaitoksen j\u00e4sen I.Abdurazakov arvioi, ett\u00e4 Kirgisian tulevaisuus riippuu nyt v\u00e4liaikaisesta hallituksesta, joka on kuitenkin hauras ja vailla laillista asemaa. <\/p>\n
"Jos se ei ota aloitetta k\u00e4siins\u00e4, muut kiinnostuneet tahot k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tilannetta hyv\u00e4kseen", h\u00e4n arvioi.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bishek, 14.06.10 (IPS) – Kirgisian uudella johdolla on monta silm\u00e4ll\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4\u00e4: maan sis\u00e4ll\u00e4 on levotonta, ja sen strateginen sijainti kiinnostaa sek\u00e4 keskiaasialaisia naapureita ett\u00e4 suurvaltoja.
\nKirgisiaa vuodesta 2005 hallinnut presiden… Continue Reading