Tokio, 28.06.10 (IPS) – Japanilainen Masako Suzuki on taistellut kuusi vuotta oikeudesta tavata poikaansa. Vastapuolena on lapsen is\u00e4n ohella koko japanilainen yhteiskunta.\n <\/p>\n
<\/p>\n
"J\u00e4rjestelm\u00e4mme ei tunnusta, ett\u00e4 lapsella on avioeron j\u00e4lkeen oikeus molempiin vanhempiinsa", 50-vuotias Suzuki sanoo.<\/p>\n
H\u00e4n on n\u00e4hnyt nyt 15-vuotian poikansa vain kolmesti viiden viime vuoden aikana. Silloinkin ex-aviomies salli \u00e4idin ja pojan olla yhdess\u00e4 vain pari tuntia.<\/p>\n
Ep\u00e4toivoinen Suzuki on haastanut oikeuteen maansa oikeusministerin ja Setagayan kouluviraston Tokiossa. <\/p>\n
"Kun sain lopulta selville, ett\u00e4 poikani k\u00e4y Setagayan koulua, menin tapaamaan h\u00e4nt\u00e4. Mutta koulun rehtori esti sen vedoten is\u00e4n yksinhuoltajuuteen", Suzuki kertoo.<\/p>\n
Avioeron aikaan perhe asui Kanadassa, miss\u00e4 vanhemmat tuomittiin poikansa yhteishuoltajuuteen. <\/p>\n
Mies kuitenkin palasi yll\u00e4tt\u00e4en Japaniin pojan kanssa ja hankki siell\u00e4 itselleen yksinhuoltajuuden.<\/p>\n
"Japanin laki ei salli yhteishuoltoa, koska perhe miellet\u00e4\u00e4n perinteisesti yksik\u00f6ksi, jonka p\u00e4\u00e4 on mies", laintuntija Fujiko Goto kertoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa huoltajuus menee \u00e4idille noin 80 prosentissa eroista, varsinkin, jos lapset ovat pieni\u00e4. Vanhempien lasten huoltajuus taas m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n usein is\u00e4lle taloudellisista syist\u00e4.<\/p>\n
"Tuomarit ovat useimmiten miehi\u00e4, joilla on vanhanaikainen k\u00e4sitys sukupuolirooleista", Goto jatkaa.<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n Japani tarrautuu j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isesti yksinhuoltajamalliin. Siit\u00e4 aiheutuu paljon k\u00e4rsimyst\u00e4, koska toisen vanhemman tapaamisoikeus on huoltajan p\u00e4\u00e4tett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n
127 miljoonan asukkaan Japanissa kirjattiin vuonna 2008 noin nelj\u00e4nnesmiljoona eroa. Arviolta 60 prosenttiin eroista liittyi huoltajuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen yhdelle vanhemmalle.<\/p>\n
Suzukin johtama hyl\u00e4ttyjen vanhempien liike vaatii yhteishuollon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa, jotta lapset saavat pit\u00e4\u00e4 molemmat vanhempansa eron j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n
Kozue Sugano, 48, osallistuu liikkeen toimintaan. H\u00e4nen bangladeshilainen ex-miehens\u00e4 vei aikanaan parin kolmevuotiaan lapsen mukanaan kotimaahansa.<\/p>\n
Liike painostaa Japania allekirjoittamaan vuonna 1980 solmitun Haagin lapsikaappaussopimuksen, joka mahdollistaa rajojen yli vietyjen lasten palauttamisen.<\/p>\n
Liike muistuttaa, ett\u00e4 Japani on maailman rikkaimpien maiden ja Ven\u00e4j\u00e4n muodostaman G8-ryhm\u00e4n j\u00e4senist\u00e4 ainoa, joka ei ole mukana sopimuksessa. Ven\u00e4j\u00e4 on allekirjoittanut sopimuksen, mutta sen voimaan saattava ratifiointi viipyy.<\/p>\n
Useiden l\u00e4nsimaiden Japanin-l\u00e4hetyst\u00f6t kehottivat alkuvuodesta Japania sitoutumaan Haagin sopimukseen. <\/p>\n
L\u00e4hetyst\u00f6jen kirjoissa on lukuisia ulkomaalaisia, jotka eiv\u00e4t ole saaneet tavata lapsiaan sen j\u00e4lkeen, kun ovat eronneet japanilaisesta puolisostaan.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tokio, 28.06.10 (IPS) – Japanilainen Masako Suzuki on taistellut kuusi vuotta oikeudesta tavata poikaansa. Vastapuolena on lapsen is\u00e4n ohella koko japanilainen yhteiskunta.
\n "J\u00e4rjestelm\u00e4mme ei tunnusta, ett\u00e4 lapsella on avioeron j\u00e4lkeen oikeu… Continue Reading