Rishikesh, Intia, 10.06.02 (IPS) – Paljaaksi hakatut rinteet Intialle kuuluvalla Himalajan osalla ovat selvin todiste siit\u00e4, ett\u00e4 menneill\u00e4 vuosikymmenill\u00e4 kuuluisuutta saavuttanut puunhalaajien liike, Chipko, on j\u00e4\u00e4nyt pahasti alakynteen. <\/p>\n
<\/p>\n
Chipko-liike sai alkunsa 1970-luvulla, kun Himalajan rinteiden asukkaat ryhtyiv\u00e4t suojelemaan puita kirveenter\u00e4lt\u00e4 tarrautumalla niihin tukevalla syleilyotteella. N\u00e4in onnistuttiin pelastamaan suuria mets\u00e4alueita, jotka perinteisesti ovat tarjonneet elannon ja elinkeinon seudun ihmisille. Liike levisi koko Intiaan ja sai paljon huomiota maailmalla. <\/p>\n
Liikkeen voimasta kertoo sekin, ett\u00e4 Intian silloinen p\u00e4\u00e4ministeri Indira Gandhi m\u00e4\u00e4r\u00e4si 1980, ett\u00e4 Uttar Pradeshin osavaltion vuoristossa ei saa kaataa puita 15 vuoteen.<\/p>\n
Viime vuonna alueelle perustettiin uusi osavaltio, Uttarnachal. Se pani vauhtia taloudelliseen ja kehitystoimintaan, joka ei l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina ole ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4.<\/p>\n
Uttarnachalissa sijaitsevassa Rishikeshin kaupungissa pidettiin toukokuun lopulla Chipkon veteraanien ja asukkaiden tapaaminen. Tilaisuus kuului Media ja inhimillinen kehitys -ty\u00f6pajojen sarjaan, jota Intian lehdist\u00f6instituutti j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 eri puolilla maata. <\/p>\n
Tilaisuudessa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluun velvoitetut viranomaiset toimivat nyt tosiasiassa yhteisty\u00f6ss\u00e4 puutavaramafian kanssa. Asukkaat valittavat, ett\u00e4 viranomaiset rajoittavat heid\u00e4n toimintaansa, mutta antavat metsien hakkaajien riehua vapaasti.<\/p>\n<\/p>\n
Paikalla oli muun muassa Sudesha Devi, Chipko-veteraani Rampurin kyl\u00e4st\u00e4 Tehrin alueelta. H\u00e4n osallistui aikoinaan halauskampanjaan Advanin mets\u00e4n puolesta. "Jouduin lukuisten muiden naisten tavoin putkaan, kun koetimme suojella puita", h\u00e4n muisteli.<\/p>\n
Samasta kyl\u00e4st\u00e4 oleva Kunwar Prasun johtaa j\u00e4lleen taistelua Advanin mets\u00e4n pelastamiseksi. "Edellinen kamppailu k\u00e4ytiin pient\u00e4 alihankkijayhti\u00f6t\u00e4 vastaan. Nyt kyse on rakenteilla olevan Tehrin suurpadon vaatimista voimansiirtolinjoista, joiden tielt\u00e4 uhataan kaataa noin 50 000 puuta Advanin mets\u00e4st\u00e4 ja toinen mokoma muualta Himalajalta", Prasun kertoi.<\/p>\n
"Olemme ehdottaneet voimalinjoille vaihtoehtoista reitti\u00e4, joka aiheuttaisi v\u00e4hemm\u00e4n tuhoa ja s\u00e4\u00e4st\u00e4isi Advanin mets\u00e4n. Viranomaiset eiv\u00e4t ole viel\u00e4 vastanneet eritt\u00e4in k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliseen ehdotukseemme."<\/p>\n
Tehrin alueen Nagnin kyl\u00e4st\u00e4 saapunut Vijay Jarhari kertoi, ett\u00e4 alueen viranomaiset my\u00f6nsiv\u00e4t pikak\u00e4sittelyll\u00e4 pitk\u00e4aikaisen toimiluvan kaivosyhti\u00f6lle. Vaarassa ovat alueen pellot ja mets\u00e4t sek\u00e4 asukkaiden ponnistelut perinteisten siemenlajikkeiden vaalimiseksi.<\/p>\n
Paikalla oli my\u00f6s Tehrin padon vastustajana mainetta saanut Sundarlal Bahuguna. H\u00e4nen mukaansa viranomaiset kiirehtiv\u00e4t loppusuoralla olevaa j\u00e4ttihanketta uhkaamalla katkaista veden ja s\u00e4hk\u00f6n keskiaikaisesta Tehrin kaupungista. Se on j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kokonaan patoaltaan alle, mutta asukkaat sinnittelev\u00e4t yh\u00e4 kodeissaan.<\/p>\n
Bahuguna sanoi, ett\u00e4 my\u00f6s padon l\u00e4hikyliin suunniteltu vesihuolto on pantu j\u00e4ihin. "Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 pyh\u00e4n Gangesvirran vesi aiotaan ohjata Delhiin huuhtelemaan megakaupungin vessoja, ja toisaalta joen tuntumassa olevilta Himalajan kylilt\u00e4 ev\u00e4t\u00e4\u00e4n jopa juomavesi", h\u00e4n valitti.<\/p>\n
Ihmisen ja luonnon sopusointua korostavan Bahugunan mielest\u00e4 Uttarnachalin ekologiaa ja ihmisten elantoa uhkaavat pahiten suunnitellut suuret patohankkeet.<\/p>\n
Toisaalta my\u00f6s suojelualueiden perustaminen sai satikutia tapaamisen osanottajilta. Chamolin alueen Latan kyl\u00e4n johtaja Dhan Singh selitti, ett\u00e4 Nanda-Devin biosf\u00e4\u00e4rireservaatin perustaminen on sulkenut mets\u00e4n asukkailta ja vienyt heilt\u00e4 oikeuden mets\u00e4n antimia hy\u00f6dynt\u00e4viin perinteisiin elinkeinoihinsa.<\/p>\n
Kotikyl\u00e4\u00e4ns\u00e4 Chamolin alueelle palannut veteraanitoimittaja Harish Chandola kantaa huolta l\u00e4\u00e4keyrttien hupenemisesta. <\/p>\n
"Aiemmin kyl\u00e4nvanhimmat valvoivat visusti yrttien ker\u00e4ily\u00e4, jotta ekologiset vahingot v\u00e4ltettiin. Nyt arvokkaat yrtit rosvotaan ja toimitetaan Delhin kosmetiikkafirmoille. Suojelu ei siis toimi suojelualueella, mutta asukkaita estet\u00e4\u00e4n tyydytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 perustarpeitaan."<\/p>\n
Kun kyl\u00e4l\u00e4iset \u00e4skett\u00e4in marssivat suojelumets\u00e4\u00e4n vaatien oikeuksiaan takaisin, he l\u00f6ysiv\u00e4t salamets\u00e4st\u00e4jien j\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 el\u00e4inten taljoja ja luita, Chandola jatkoi.<\/p>\n
Nanda-Devin suojelualueen edustaja A.K. Bannerjee kuitenkin vakuutti, ett\u00e4 asukkaiden auttaminen on vireill\u00e4. Kutojille aiotaan toimittaa villaa ja polttoaineen tarvetta helpotetaan kaasutoimituksilla sek\u00e4 painekeittimill\u00e4.<\/p>\n
Chandolan mielest\u00e4 hy\u00f6dyt j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin marginaalisiksi ja pikemminkin vain heikent\u00e4v\u00e4t asukkaiden itsekunnioitusta. H\u00e4n ep\u00e4ili, ett\u00e4 korruptiolla on sormensa peliss\u00e4 kehityshankkeissa.<\/p>\n
Chipko-liikkeen henkiinher\u00e4tt\u00e4minen on monen tapaamiseen osallistuneen mielest\u00e4 paras keino taistella metsien katoamista ja asukkaiden oikeuksien polkemista vastaan.<\/p>\n
Bahuguna levitti Chipkon sanomaa vuosina 1981-1983 viiden tuhannen kilometrin marssilla kautta Himalajan. H\u00e4n uskoo, ett\u00e4 liikkeen uusi nousu edellytt\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaista linjaa, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 sek\u00e4 alueen elinkeinojen ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n suojeluun.<\/p>\n
"Todellista kehityst\u00e4 ei voi erottaa ihmisten omasta kulttuurista, vaan niiden on oltava sopusoinnussa kesken\u00e4\u00e4n", Bahuguna muistutti.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rishikesh, Intia, 10.06.02 (IPS) – Paljaaksi hakatut rinteet Intialle kuuluvalla Himalajan osalla ovat selvin todiste siit\u00e4, ett\u00e4 menneill\u00e4 vuosikymmenill\u00e4 kuuluisuutta saavuttanut puunhalaajien liike, Chipko, on j\u00e4\u00e4nyt pahasti alakynteen. Chipk… Continue Reading