Istanbul, 17.08.09 (IPS) – Turkki ja Ven\u00e4j\u00e4 olivat sodassa 12 kertaa kolmen vuosisadan aikana, mutta nyt niist\u00e4 on tullut parhaat yst\u00e4v\u00e4t. Kun Euroopan unioni vitkuttelee Turkin j\u00e4senyyden kanssa, uudet kumppanit kiinnostavat.<\/p>\n
<\/p>\n
Turkki ja Ven\u00e4j\u00e4 luonnehtivat nyt suhteitaan "moniulotteiseksi yhteisty\u00f6ksi", mutta seuraava askel voi olla strateginen kumppanuus.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n p\u00e4\u00e4ministeri Vladimir Putin vieraili elokuun alussa Ankarassa ja allekirjoitti kollegansa Recep Tayyip Erdoganin kanssa 20 p\u00e4\u00e4asiassa energia-alaa koskevaa sopimusta.<\/p>\n
Johtajat julistivat, ett\u00e4 kaksi Eurooppaan suuntautuvaa kaasuputkihanketta \u2013 EU:n ja Yhdysvaltain ajama Nabucco ja Ven\u00e4j\u00e4n South Stream – eiv\u00e4t kilpaile kesken\u00e4\u00e4n vaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. <\/p>\n
Jos ne toteutuvat, Turkki ja Ven\u00e4j\u00e4 ovat avainpelureita Euroopan kasvavilla kaasumarkkinoilla. Kumman tahansa vihamielisyys vaarantaisi Euroopan energiatalouden, ja pahinta olisi jos maat liittoutuisivat EU:ta vastaan.<\/p>\n
Jotkut tarkkailijat n\u00e4kev\u00e4tkin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n l\u00e4henemisen Turkin varoituksena EU:lle.<\/p>\n
"Turkki ei muuta ulkopolitiikkaansa. Suhteet l\u00e4nteen ovat yh\u00e4 etusijalla. Mutta energiakysymys tuo uusia ulottuvuuksia. Energiayht\u00e4l\u00f6 lis\u00e4\u00e4 Turkin poliittista riippumattomuutta", Milliyet-lehden kolumnisti Sami Kohen kirjoittaa.<\/p>\n
"Jos EU ei halua meit\u00e4, emme ryhdy rukoilemaan. Euroopan pit\u00e4\u00e4 mietti\u00e4, mit\u00e4 Turkin j\u00e4\u00e4minen unionin ulkopuolelle ja liittoutuminen Ven\u00e4j\u00e4n kanssa merkitsev\u00e4t", liikemies Hasan Aydemir neuvoo.<\/p>\n
Englanninkielisen H\u00fcrriyet-lehden kolumnisti Yusuf Kanli taas uskoo Ven\u00e4j\u00e4n-suhteiden paranemisen tuovan Turkin l\u00e4hemm\u00e4s EU:ta, koska Eurooppa oivaltaa Turkin strategisen aseman.<\/p>\n
Turkki on pyrkinyt mukaan Euroopan integraatioon jo 50 vuotta, turhaan. Nyt l\u00e4henemist\u00e4 jarruttaa muun muassa Ranskan, Saksan ja It\u00e4vallan vastustus.<\/p>\n
Turkin ja Ven\u00e4j\u00e4n suhteet taas kehittyv\u00e4t koko ajan. Ven\u00e4j\u00e4n \u00f6ljy\u00e4 alkaa virrata Etel\u00e4-Turkissa sijaitsevaan satamaan ja maakaasua vied\u00e4\u00e4n Turkin kautta Libanoniin ja Israeliin. Ven\u00e4l\u00e4inen yhti\u00f6 on mukana Turkin ydinvoimahankkeessa.<\/p>\n
My\u00f6s kulttuuriyhteisty\u00f6 tiivistyy, sill\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset ovat saksalaisten j\u00e4lkeen Turkin suurin matkailijaryhm\u00e4, jonka koko nousi viime vuonna kolmeen miljoonaan. <\/p>\n
Englanninkielisten nimikilpien rinnalle on ilmestynyt ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 esimerkiksi Fethiyen, Antalyan ja Alanyan lomakohteissa. Radio-ohjelmaa ja sanomalehti\u00e4 on tarjolla ven\u00e4j\u00e4ksi.<\/p>\n
Turkissa vietettiin 2007 ven\u00e4l\u00e4isen kulttuurin vuotta, ja Ven\u00e4j\u00e4 j\u00e4rjesti sen vastineen viime vuonna.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4 on noussut Turkin suurimmaksi kauppakumppaniksi. Maiden kaupan arvo kahdeksankertaistui 2000-luvulla ja oli viime vuonna liki 27 miljardia euroa. Summan ennustetaan nousevan nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa 70 miljardiin.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja Turkilta toivotaan yhteist\u00e4 diplomatiaa, joka ratkoisi alueellisia kiistoja muun muassa Armenian ja Azerbaidzhanin sek\u00e4 Armenian ja Turkin v\u00e4lill\u00e4. Jopa Iranin taivuttelu maltillisemmalle linjalle voisi onnistua. <\/p>\n
L\u00e4hentymist\u00e4 helpottanee Putinin, 56, ja Erdoganin, 55, samankaltaisuus. Molemmilla on vaatimaton tausta, ja he n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan valmiita hautaamaan vanhoja kaunoja. Heit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n vahvoina johtajina, jotka pysynev\u00e4t vallassa pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Yhteist\u00e4 miehille on my\u00f6s tietty karskius, dynaamisuus ja urheilullisuus. Jos Putinissa on h\u00e4iv\u00e4hdys tsaaria, Erdogan puolestaan vertautuu Turkin sulttaaneihin.<\/p>\n
Tsaarien Ven\u00e4j\u00e4 ja sulttaanien hallitsema ottomaanivaltakunta tosin olivat toistensa kimpussa 1600-luvulta 1900-luvulle. Ven\u00e4j\u00e4 onnistui asteittaan irrottamaan Mustanmeren ja Balkanin turkkilaisten otteesta.<\/p>\n
Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Josif Stalin ep\u00e4onnistui yrityksiss\u00e4\u00e4n saada Bosporinsalmi ja Dardanellit halintaansa. <\/p>\n
Viel\u00e4 1980-luvulla Turkki oli id\u00e4ss\u00e4 l\u00e4nnen etuvartio Neuvostoliiton pel\u00e4tty\u00e4 laajenemista vastaan. Silloin kammottu neuvostokarhun syleily on nyt vaihtunut keskin\u00e4iseksi halaukseksi.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Istanbul, 17.08.09 (IPS) – Turkki ja Ven\u00e4j\u00e4 olivat sodassa 12 kertaa kolmen vuosisadan aikana, mutta nyt niist\u00e4 on tullut parhaat yst\u00e4v\u00e4t. Kun Euroopan unioni vitkuttelee Turkin j\u00e4senyyden kanssa, uudet kumppanit kiinnostavat.<\/p>\n
Turkki ja Ven\u00e4j\u00e4… Continue Reading