Boston, 14.12.09 (IPS) – Yhdysvaltojen laiha panos K\u00f6\u00f6penhaminan ilmastokokouksessa ei h\u00e4mm\u00e4styt\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, jotka valvovat poliitikkojen ja yritysten yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6jen mukaan yrityksill\u00e4 on sormensa peliss\u00e4 pitkin matkaa: vaalikampanjoinnissa, lakien luonnostelussa ja entisten kongressiedustajien siirtyess\u00e4 menestyviksi lobbareiksi.<\/p>\n
"Yksityisiin tukiin nojaava vaalirahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4mme on katastrofi", Public Citizen -j\u00e4rjest\u00f6n energia-asioiden johtaja Tyson Slocum sanoo.<\/p>\n
Common Cause -j\u00e4rjest\u00f6n Mary Boyle vahvistaa, ett\u00e4 yrityksill\u00e4 on vahva sananvalta Yhdysvaltain politiikassa.<\/p>\n
Erityisesti painava sana on \u00f6ljy- ja maakaasuteollisuudella, joka pani kaiken likoon alkukes\u00e4st\u00e4, kun edustajainhuone k\u00e4sitteli ilmastolakia.<\/p>\n
Laki, joka vaatii viel\u00e4 senaatin hyv\u00e4ksynn\u00e4n ensi vuonna, edellytt\u00e4\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen leikkaamista 17 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 menness\u00e4.<\/p>\n
Vuoden 1990 tasoon verrattuna v\u00e4hennys olisi noin 4 prosenttia, vaikka tarvittaisiin 40 prosenttia rajaamaan l\u00e4mp\u00f6tilan nousu kahteen asteeseen.<\/p>\n
"Kongressin kimpussa on tuhansittain yritysten lobbareita. Siksi ilmastolakimme suosii teollisuutta", USA:n Greenpeacen tutkimusjohtaja Kert Davies huomauttaa.<\/p>\n
Seuraavat vaalit pidet\u00e4\u00e4n vasta marraskuussa 2010, mutta \u00f6ljyteollisuus on jakanut kongressin j\u00e4senille vaalirahaa t\u00e4n\u00e4 vuonna 4,4 miljoonaa dollaria (dollari on 0,67 euroa).<\/p>\n
Esimerkiksi Chevron, Koch ja Exxon Mobil ovat kukin antaneet noin 300 000 dollaria vaalitukia.<\/p>\n
"Kymmenen maailman suurituloisimman yrityksen joukossa on seitsem\u00e4n \u00f6ljy-yhti\u00f6t\u00e4", \u00f6ljyalan tutkija Antonia Juhasz muistuttaa.<\/p>\n
H\u00e4n toivoo, ett\u00e4 maat, joissa \u00f6ljy-yhti\u00f6iden valta ei ole yht\u00e4 suuri, painostaisivat Yhdysvaltoja muuttamaan ilmastopolitiikkaansa.<\/p>\n
Vaalikampanjointi tulee Yhdysvalloissa niin kalliiksi, ettei useimmilla ehdokkailla ole varaa kielt\u00e4yty\u00e4 yhti\u00f6iden tuesta. <\/p>\n
Vuonna 2008 l\u00e4pi p\u00e4\u00e4ssyt kongressiedustaja k\u00e4ytti kampanjaan keskim\u00e4\u00e4rin 1,4 miljoonaa dollaria, ja paikka senaatissa maksoi 8,5 miljoonaa dollaria, Center for Responsive Politics -j\u00e4rjest\u00f6 kertoo.<\/p>\n<\/p>\n
Yhdysvaltain \u00f6ljyteollisuus tukee erityisesti p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, joilla on valtaa energia-asioissa.<\/p>\n
\u00d6ljyrahaa ovat t\u00e4n\u00e4 vuonna saneet esimerkiksi senaattori Blanche Lincoln, joka edustaa demokraatteja energia- ja luonnonvarakomiteassa (210 000 dollaria), senaattori David Vitter (republikaani, ymp\u00e4rist\u00f6- ja julkisten t\u00f6iden komitea, 157 000 dollaria) ja senaattori Lisa Murkowski (republikaani, energia- ja luonnonvarakomitea, 139 00 dollaria).<\/p>\n
Lobbarit vierailevat ahkerasti lains\u00e4\u00e4t\u00e4jien toimistoissa. "Edustajat saavat jatkuvasti muistutuksia siit\u00e4, miten on toimittava turvatakseen yhti\u00f6n tuen seuraavissa vaaleissa", kertoo Juhasz, joka ty\u00f6skenteli aiemmin kongressiavustajana.<\/p>\n
Tammi-lokakuussa 2009 \u00f6ljy-yhti\u00f6t k\u00e4yttiv\u00e4t 121 miljoonaa dollaria 745 lobbarin pestaamiseen kongressiin. Juhaszin mukaan ne syytiv\u00e4t lis\u00e4ksi rahaa Yhdysvaltain kauppakamarille, joka ajoi samaa linjaa ilmastolakiin.<\/p>\n
S\u00e4hk\u00f6yhti\u00f6iden lobbauskulut samaan aikaan olivat 108 miljoonaa ja hiiliyhti\u00f6iden 10 miljoonaa dollaria.<\/p>\n
Center for Public Integrity -laitoksen mukaan lobbareiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 Yhdysvaltain kongressissa kohosi 880:sta 1 150:een, kun kongressi alkoi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 ilmastolakia. Mukaan mahtui my\u00f6s ruoantuottajien, vaatevalmistajien ja uskonnollisten ryhmien edustajia.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Lobattavasta lobbariksi<\/p>\n
Yritysten ja erityisryhmien lobbauskulut Yhdysvaltain kongressissa kohosivat vuoden 2009 tammi-syyskuussa 2,5 miljardiin dollariin. <\/p>\n
Center for Resposive Politics – j\u00e4rjest\u00f6n tuoreen laskelman mukaan 321 entist\u00e4 kongressiedustajaa ja -ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 el\u00e4tt\u00e4\u00e4 nyt itsens\u00e4 lobbareina. <\/p>\n
Esimerkiksi \u00f6jy-yhti\u00f6 Chevronin lobbari Lisa Barry toimi aiemmin korkeassa virassa Yhdysvaltain kauppaministeri\u00f6ss\u00e4. <\/p>\n
Entinen kongressiedustaja Vic Fazio lobbaa nyt Royal Dutch Shellin ja muiden yritysten puolesta.<\/p>\n
Patrick Von Bargen avusti aiemmin senaatin energia- ja luonnonvarakomitean puheenjohtajaa, mutta siirtyi American Coalition for Clean Coal Electricity -kampanjan lobbariksi. Kampanja tunnetaan hiilen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 puolustavista tv-mainoksistaan. (IPS)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Boston, 14.12.09 (IPS) – Yhdysvaltojen laiha panos K\u00f6\u00f6penhaminan ilmastokokouksessa ei h\u00e4mm\u00e4styt\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, jotka valvovat poliitikkojen ja yritysten yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6jen mukaan yrityksill\u00e4 on sormensa peliss\u00e4 pitkin matkaa: vaalik… Continue Reading