Pariisi, 11.01.10 (IPS) – Hugo Ch\u00e1vezista tuli Venezuelan presidentti helmikuussa 1999. Saman vuoden syksyll\u00e4 Yhdysvallat joutui sulkemaan t\u00e4rkeimm\u00e4n sotilastukikohtansa alueella luopuessaan Panaman kanavasta.<\/p>\n
<\/p>\n
Sotilaat siirrettiin Panamasta Puerto Ricoon Roosevelt Roadsin laivastotukikohtaan. Pian sekin jouduttiin sulkemaan vastustajien j\u00e4rjest\u00e4mien laajojen mielenosoitusten vuoksi. Joukot muuttivat Teksasiin ja Floridaan.<\/p>\n
Korvatakseen menetykset Yhdysvaltain puolustusministeri\u00f6 Pentagon valitsi alueen valvontaan nelj\u00e4 strategista tukikohtaa: Mantan Ecuadorissa, Comalapan El Salvadorissa sek\u00e4 Hollannille kuuluvat Aruban ja Curacaon saaret.<\/p>\n
Tukikohtien "perinteiseen" vakoiluteht\u00e4v\u00e4\u00e4n lis\u00e4ttiin laittoman siirtolaisuuden torjunta ja huumekaupan valvonta. Salaisiin teht\u00e4viin kuuluivat \u00f6ljy- ja kaivannaiskaupan sek\u00e4 luonnon monimuotoisuuden ja vesivarantojen valvonta.<\/p>\n
T\u00e4rkeint\u00e4 oli kuitenkin seurata Venezuelaa ja horjuttaa siell\u00e4 alkanutta bolivarilaista vallankumousta.<\/p>\n
Vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen j\u00e4lkeen USA:n puolustusministeri Donald Rumsfeld hahmotteli uuden sodank\u00e4yntiopin "kansainv\u00e4list\u00e4 terrorismia" vastaan. Suurten ja runsasv\u00e4kisten ulkomaisten tukikohtien tilalle tulivat paljon lukuisammat toimipisteet, joissa on v\u00e4hemm\u00e4n v\u00e4ke\u00e4 mutta uusimmat seuranta- ja vakoilulaitteet.<\/p>\n
Yhdysvaltain sotilaallisten toimipisteiden luku ponkaisi 865:een, ja niit\u00e4 oli 46 maassa. <\/p>\n
Latinalaisessa Amerikassa tukikohtien uudelleenj\u00e4rjestely mahdollisti sen, ett\u00e4 Ecuadorin Manta pystyi auttamaan Ch\u00e1vezin vastustajia huhtikuun 2002 vallankaappauksessa, joka lopulta ep\u00e4onnistui <\/p>\n
Washingtonista johdettu tiedotuskampanja on siit\u00e4 asti v\u00e4itt\u00e4nyt valheellisesti, ett\u00e4 Venezuelassa toimisi \u00e4\u00e4ri-islamististen Hamasin, Hizbollahin ja al-Qaidan soluja, jotka pit\u00e4isiv\u00e4t harjoitusleirej\u00e4 Margaritan saarella.<\/p>\n
Venezuela lopetti 2004 vuosikymmeni\u00e4 jatkuneen sotilasyhteisty\u00f6n Yhdysvaltain kanssa. <\/p>\n
Vastavetona sille ja v\u00e4itetylle terrorismille Pentagon uudisti 2005 Hollannin kanssa sopimuksen Venezuelan rannikon l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevien Aruban ja Curacaon tukikohdista. USA:n sota-alusten k\u00e4ynnit niiss\u00e4 ovat tihentyneet viime aikoina.<\/p>\n
Ch\u00e1vez syytti hiljan Euroopan unioniin kuuluvaa Hollantia, ett\u00e4 se valmistelee yhdess\u00e4 "jenkki-imperialistien" kanssa hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Venezuelaan.<\/p>\n
Vuonna 2006 Ch\u00e1vezin hallitus alkoi puhua "21. vuosisadan sosialismista", Amerikoiden bolivarilainen liitto (Alba) perustettiin ja Ch\u00e1vez valittiin uudelleen presidentiksi.<\/p>\n
Washington kielsi aseiden viennin Venezuelaan, koska "maa ei osallistu riitt\u00e4v\u00e4sti terrorismin vastaiseen sotaan".<\/p>\n
Venezuelan F-16-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t j\u00e4iv\u00e4t ilman varaosia, ja maa tilasi Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Suhoi-h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n
Washington tuomitsi Venezuelan "massiivisen uudelleenaseistautumisen". Se unohti mainita, ett\u00e4 alueen suurimmat aseistautujat ovat Brasilia, Chile ja Kolumbia, joka saa vuosittain Yhdysvalloilta 630 miljoonaa dollaria sotilasapua.<\/p>\n
Tapahtumat alkoivat kiihty\u00e4. Maaliskuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2008 Kolumbian joukot hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Mantan tuella kolumbialaisten Farc-sissien tukikohtaan Ecuadorissa. <\/p>\n
Sen seurauksena Ecuador kielt\u00e4ytyi uudistamasta Mantan tukikohtasopimusta, joka er\u00e4\u00e4ntyi marraskuussa 2009. <\/p>\n
Kuukautta my\u00f6hemmin Yhdysvallat aktivoi uudelleen 1948 hajotetun nelj\u00e4nnen laivastonsa, jonka teht\u00e4v\u00e4 on partioida Etel\u00e4-Amerikan Atlantin rannikkoa.<\/p>\n
Kuukautta my\u00f6hemmin Etel\u00e4-Amerikan valtiot perustivat Brasiliassa Unasur-liiton ja maaliskuussa 2009 Etel\u00e4-Amerikan puolustusneuvoston.<\/p>\n
Pian sen j\u00e4lkeen Yhdysvaltain Kolumbian-l\u00e4hettil\u00e4s ilmoitti, ett\u00e4 Mantan tukikohta siirret\u00e4\u00e4n Kolumbian Palanqueroon. <\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 2009 Hondurasissa – joka oli liittynyt Ch\u00e1vezin johtamaan Albaan – tapahtui vallankaappaus. Yhdysvaltain Soto Canon tukikohta avusti vasemmistopresidentti Manuel Zelayan syrj\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Elokuussa Pentagon ilmoitti avaavansa seitsem\u00e4n sotilastukikohtaa Kolumbiassa.<\/p>\n
Lokakuussa Panaman oikeistopresidentti Ricardo Martinelli kertoi my\u00f6nt\u00e4neens\u00e4 USA:lle nelj\u00e4 uutta sotilastukikohtaa.<\/p>\n
Niinp\u00e4 Venezuelaa ja bolivarilaista vallankumousta piiritt\u00e4v\u00e4t nyt 13 Yhdysvaltain sotilastukikohtaa sek\u00e4 nelj\u00e4nnen laivaston lentotukialukset ja sotalaivat. Presidentti Barack Obama n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 antaneen Pentagonille vapaat k\u00e4det.<\/p>\n
Sallisiko maailma uuden rikoksen demokratiaa vastaan Latinalaisessa Amerikassa?<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Ignacio Ramonet toimi vuoteen 2008 Le Monde Diplomatique -lehden p\u00e4\u00e4toimittajana ja johtaa nyt sen espanjankielist\u00e4 painosta <\/p>\n
(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pariisi, 11.01.10 (IPS) – Hugo Ch\u00e1vezista tuli Venezuelan presidentti helmikuussa 1999. Saman vuoden syksyll\u00e4 Yhdysvallat joutui sulkemaan t\u00e4rkeimm\u00e4n sotilastukikohtansa alueella luopuessaan Panaman kanavasta.<\/p>\n
Sotilaat siirrettiin Panamasta Puerto… Continue Reading