YK, New York, 01.02.10 (IPS) – L\u00e4hes joka toinen 60 viime vuoden sis\u00e4llissodista on k\u00e4yty luonnonvarojen, kuten timanttien, kullan, puutavaran, \u00f6ljyn, maakaasun ja kaakaon, hallinnasta tai ainakin rahoitettu niiden tuotolla, YK arvioi.<\/p>\n
<\/p>\n
Omarahoitteisiksi luonnehdittuja selkkauksia on koetettu suitsia luonnonvarojen kaupan kielt\u00e4vill\u00e4 YK:n pakotep\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4. Niiden toteutus on kuitenkin j\u00e4\u00e4nyt heikoksi ja tehottomaksi, arvioi Global Witness -j\u00e4rjest\u00f6 tuoreessa raportissaan.<\/p>\n
Esimerkkin\u00e4 mainitaan Kongon demokraattinen tasavalta, jonka luonnonvaroista k\u00e4yt\u00e4viin sotiin ovat 15 viime vuoden aikana osallistuneet lukuisat valtiot ja aseryhmittym\u00e4t.<\/p>\n
YK:n turvallisuusneuvosto on tehnyt Kongoa koskevia pakotep\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, mutta neuvoston j\u00e4senvaltiot eiv\u00e4t ole noudattaneet niit\u00e4.<\/p>\n
Taustalla ovat yleens\u00e4 kyseisten maiden omat taloudelliset ja poliittiset edut, Global Witnessin alan tutkimusta johtava Mike Davis sanoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa esimerkiksi Britannia on haluton rankaisemaan omia yrityksi\u00e4\u00e4n tai \u00e4rsytt\u00e4m\u00e4\u00e4n liittolaismaitaan, kuten Ruandaa, joka hy\u00f6tyy suuresti Kongon laittomasta kaupasta.<\/p>\n
Lepsuiluun pakotep\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 vaikuttavat my\u00f6s turvaneuvoston j\u00e4senten heikko sitoutuminen niihin ja olettamus, ettei kukaan kysele per\u00e4\u00e4n, Davis jatkaa.<\/p>\n
Kongon tapaus ei ole lajissaan ensimm\u00e4inen ja j\u00e4\u00e4 tuskin viimeiseksi, j\u00e4rjest\u00f6 arvioi.<\/p>\n
Turvaneuvosto m\u00e4\u00e4r\u00e4si jo 1990-luvulla pakotteita Kambodzhan punakhmerien hallitsemalle puukaupalle ja Angolan Unita-sissien timanttikaupalle.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella YK on puuttunut muun muassa Sierra Leonen, Liberian ja Norsunluurannikon selkkauksiin.<\/p>\n
YK laskee, ett\u00e4 20 viime vuoden aikana kolmannes kaikista ja puolet Afrikan rauhanturvaoperaatiosta on liittynyt konflikteihin, joita on rahoitettu luonnonvarojen kaupalla.<\/p>\n
Global Witness katsoo, ett\u00e4 rauhan ja turvallisuuden yll\u00e4pit\u00e4miseen luotu kansainv\u00e4linen j\u00e4rjestelm\u00e4 toimii heikosti omarahoitteisissa sodissa.<\/p>\n
Teoriassa YK:n pakotteet sek\u00e4 rauhanturvaaminen ja -rakennus n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tehokkailta. <\/p>\n
"Tietyill\u00e4 alueilla tapahtuneesta edistymisest\u00e4 huolimatta kyse on yleens\u00e4 sattumanvaraisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta ja valtavista puutteista voimavaroissa ja valvonnassa", j\u00e4rjest\u00f6 suomii.<\/p>\n
15-j\u00e4seninen turvaneuvosto on my\u00f6s usein halvaantunut toimintakyvytt\u00f6m\u00e4ksi, kun jokin sen viidest\u00e4 pysyv\u00e4st\u00e4 j\u00e4senest\u00e4 – Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Kiina tai Ven\u00e4j\u00e4 – on k\u00e4ytt\u00e4nyt veto-oikeuttaan. Se on est\u00e4nyt muun muassa Burmaa, Palestiinaa ja Zimbabwea koskevat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset.<\/p>\n
Kiina ja Ven\u00e4j\u00e4 torpedoivat Burman ja Zimbabwen pakotteet, kun taas l\u00e4nsimaat ovat aina suojelleet Israelia.<\/p>\n
Raportti listaa kuitenkin my\u00f6s tapauksia, joissa kansainv\u00e4liset pakotteet ovat toimineet tehokkaasti. Niihin kuuluvat Angolan ja Sierra Leonen timanttikaupan ja Liberian puukaupan tyrehdytt\u00e4minen.<\/p>\n
Davisin mukaan se antaa aihetta "varovaiseen optimismiin", ett\u00e4 kansainv\u00e4linen painostus tehostuisi my\u00f6s Kongossa. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Kongosta k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4n<\/p>\n
Kongon demokraattinen tasavalta kuuluu maailman suurimpiin tina- ja kobolttimalmin tuottajiin. Metalleja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kulutuselektroniikan laitteissa. <\/p>\n
Kongosta kaivetaan monia muitakin mineraaleja, kuten kultaa, kuparia, timantteja, koltaania. <\/p>\n
Kongon aseellista konfliktia yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 tinamalmin kaivu it\u00e4isess\u00e4 Kongossa. Malmi kuljetetaan Kenian ja Tansanian satamiin ja laivataan Aasian suurille tinantuottajille, joilta se kulkeutuu juote- tai elektroniikkavalmistajille.<\/p>\n
Kongolaista kobolttia l\u00f6ytyy useimpien suurten matkapuhelinvalmistajien k\u00e4nnyk\u00f6iden akuista.<\/p>\n
(L\u00e4hde: Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen MakeITfair -kampanja)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
YK, New York, 01.02.10 (IPS) – L\u00e4hes joka toinen 60 viime vuoden sis\u00e4llissodista on k\u00e4yty luonnonvarojen, kuten timanttien, kullan, puutavaran, \u00f6ljyn, maakaasun ja kaakaon, hallinnasta tai ainakin rahoitettu niiden tuotolla, YK arvioi.<\/p>\n
Omarahoitt… Continue Reading