Madrid, 16.03.09 (IPS) – Vesipulaa pidet\u00e4\u00e4n tulevien sotien mahdollisena sytykkeen\u00e4 L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4, mutta tosiasiassa autiomaassakin on runsaasti vett\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Ratkaisevaa on, miten vesi jaetaan, tunisialainen maantieteilij\u00e4 Habib Ayeb, 52, sanoo. H\u00e4n toimii professorina sek\u00e4 Pariisin yliopistossa ett\u00e4 Kairon amerikkalaisessa yliopistossa.<\/p>\n
Ayeb muistuttaa, ett\u00e4 L\u00e4hi-it\u00e4 kuuluu suureen aavikkovy\u00f6hykkeeseen, joka ulottuu Atlantilta Taurus- ja Zargos-vuoristoihin Iranissa ja Irakissa.<\/p>\n
Vett\u00e4 alueella on kuitenkin kosolti, kun mukaan lasketaan pohjavedet sek\u00e4 joki- ja sadevesi. Alue saa vett\u00e4 muualta sek\u00e4 Afrikasta tulevan Niilin ett\u00e4 Turkista Irakiin laskevien Eufrat- ja Tigrisjokien mukana.<\/p>\n
"Alueen kokonaisvesivaranto ylitt\u00e4\u00e4 2 000 kuutiota henke\u00e4 kohti vuodessa, kun se niukan veden alueilla on alle 500 kuutiota", Ayeb kertoo.<\/p>\n
L\u00e4hi-id\u00e4n vesiongelmat ovat h\u00e4nen mukaansa seurausta vahvemman oikeutta noudattavasta vesipolitiikasta ja tiukkojen kansainv\u00e4listen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen puutteesta.<\/p>\n
Irakilla on vett\u00e4 jopa 4 000 kuutiota henke\u00e4 kohti, kun Gazassa annos j\u00e4\u00e4 200 kuutioon. L\u00e4nsirannan ja Israelin tilanne ei ole Ayebin mukaan juuri Gazaa parempi.<\/p>\n
H\u00e4n n\u00e4kee yhten\u00e4 ratkaisuna vesipulaan maatalousmaiden vuokraamisen sielt\u00e4, miss\u00e4 vett\u00e4 riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
"Moni tekee sit\u00e4 jo. Uudessa Irakissa voisi olla mahdollista, ett\u00e4 Israel saisi vuokralle laajoja peltoja Tigrisin ja Eufratin l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4", tutkija uumoilee.<\/p>\n
H\u00e4n ei usko vesisotiin L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4, koska vahvimmat eiv\u00e4t niist\u00e4 juurikaan hy\u00f6tyisi ja heikoimmilla ei ole riitt\u00e4vi\u00e4 voimavaroja.<\/p>\n
Ayebin mukaan kansainv\u00e4liset vesisopimukset ovat liian ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 poliittisesti sitovia. "Se j\u00e4tt\u00e4\u00e4 valtioille oikeuden tulkita niit\u00e4 omien etujensa mukaan."<\/p>\n
Esimerkiksi kansainv\u00e4linen vesiv\u00e4yl\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 se kulkee kahden tai useamman valtion alueella ja soveltuu laivaliikenteeseen, mik\u00e4 voi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaihdella vuodenajan ja monien muiden syiden vuoksi.<\/p>\n
Niinp\u00e4 Turkki ei pid\u00e4 kaksoisvirtoja kansainv\u00e4lisin\u00e4 v\u00e4ylin\u00e4, koska ne eiv\u00e4t ole kaikin paikoin purjehdittavia. Turkki k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vett\u00e4 mielens\u00e4 mukaan piittaamatta Irakin ja Syyrian kanssa tehdyist\u00e4 sopimuksista, Ayeb selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kumppaneitaan vahvemmalla Turkilla on h\u00e4nen mukaansa varaa tehd\u00e4 tilap\u00e4isi\u00e4 sopimuksia vesien jakamisesta ja pid\u00e4tty\u00e4 lopullisesta sopimuksesta.<\/p>\n
Vaikeiden neuvottelujen j\u00e4lkeen Turkki taipui vuonna 1987 antamaan Irakille ja Syyrialle "omista" Eufratin vesist\u00e4\u00e4n 500 kuutiota sekunnissa. <\/p>\n
Sittemmin Turkin patorakennelmat ovat huolestuttaneet naapureita. Toisaalta Syyriakin rakensi 1975 Tabqan padon, mik\u00e4 oli johtaa yhteenottoon Irakin kanssa. Irak syytti Syyriaa vetens\u00e4 varastamisesta, mutta Syyria ilmoitti p\u00e4invastoin jakavansa koko ajan omaa vett\u00e4\u00e4n Irakille.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isen Persianlahden sodan aikana 1991 Irakin vedensaanti leikattiin puoleen aiemmasta, Ayeb muistuttaa. H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 sellaista voi tapahtua, koska veden oikeudenmukaisesta jakamisesta ei ole sovittu maailmanlaajuisesti.<\/p>\n
Vedensaantia rajoitetaan my\u00f6s hinnoittelulla. <\/p>\n
"Jos vedest\u00e4 laskutetaan, sit\u00e4 saavat vain maksukykyiset ja heikoimmat j\u00e4\u00e4v\u00e4t ilman", Ayeb sanoo.<\/p>\n
Vesioikeuden puute koettelee erityisesti kehitysmaita. Ylt\u00e4kyll\u00e4isesti vedest\u00e4 nauttivat maat ovat valtaosin vauraita teollisuusmaita, kun vesipula osuu muutenkin k\u00f6yhille maille.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Madrid, 16.03.09 (IPS) – Vesipulaa pidet\u00e4\u00e4n tulevien sotien mahdollisena sytykkeen\u00e4 L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4, mutta tosiasiassa autiomaassakin on runsaasti vett\u00e4.<\/p>\n
Ratkaisevaa on, miten vesi jaetaan, tunisialainen maantieteilij\u00e4 Habib Ayeb, 52, sanoo. H\u00e4n … Continue Reading