Delhi, 06.07.09 (IPS) – Kun ylikansalliset suuryritykset kahmivat itselleen ilmastonmuutosta kest\u00e4vien viljelykasvien patentteja, kyse on "katastrofien pinoamisesta p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in", intialainen aktivisti Vandana Shiva sanoo.<\/p>\n
<\/p>\n
"Kyseiset ominaisuudet on saatu kasvilajikkeisiin viljelij\u00f6iden vuosisataisen kasvinjalostuksen tuloksena", tunnettu intialainen tutkija ja ruokaturvan puolustaja muistuttaa.<\/p>\n
H\u00e4n puhuu uudenlaisesta biorosvouksesta, jossa patenttien rohmuajat esiintyv\u00e4t sankareina ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunnassa.<\/p>\n
"Hallitukset ja kansalaiset saadaan uskomaan se, vaikka todellisuudessa vaikeutetaan sopeutumista ilmastonmuutokseen", Shiva lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Saksalainen Basf Bayer, sveitsil\u00e4inen Syngenta sek\u00e4 yhdysvaltalaiset Monsanto ja Du Pont ovat h\u00e4nen mukaansa etunen\u00e4ss\u00e4 patentoimassa "ilmastovalmiita" kasveja, jotka on jalostettu kest\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi tulvia, kuivuutta, suolavett\u00e4, ilman l\u00e4mpenemist\u00e4 ja voimistuvaa ultraviolettis\u00e4teily\u00e4.<\/p>\n
Shivan johtama Navdanya-liike onnistui vuonna 2001 est\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdysvaltalaista Rice Tec -yhti\u00f6t\u00e4 patentoimasta aromaattista basmatiriisi\u00e4. Patentti ev\u00e4ttiin, koska riisi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 viljelij\u00f6iden kehitt\u00e4mi\u00e4 geneettisi\u00e4 ominaisuuksia.<\/p>\n
Vuonna 2004 Navdanya torjui yhdess\u00e4 muiden ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa Monsanton yrityksen patentoida intialaiseen Nap Hal -lajikkeeseen perustuva vehn\u00e4.<\/p>\n
Monsanton mainosteksti kuuluu: "9 miljardia ihmist\u00e4 ruokittavana. Muuttuva ilmasto. Mit\u00e4s nyt?" Vastaukseksi tarjotaan geenimuunneltuja kasveja.<\/p>\n
Moni kehitysmaa haluaa kuitenkin pit\u00e4yty\u00e4 perinteisess\u00e4 viljelyss\u00e4, jossa siemenviljaa ei tarvitse ostaa ulkomaisilta yrityksilt\u00e4, vaan sen saa omasta pellosta. <\/p>\n
Navdanya julkisti kes\u00e4kuussa listan sadoista ilmaston muutoksia kest\u00e4vist\u00e4 lajikkeista, joita intialaiset viljelij\u00e4t ovat vaalineet, mutta joiden patentit on viety ulkomaille.<\/p>\n
Listalla halutaan vaikuttaa Intian ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin suunnitelmiin.<\/p>\n
Shivan mukaan kehitysmaiden ryhm\u00e4 G77 ja Kiina alkoivat havahtua patenttiongelmaan kes\u00e4kuun alussa Bonnissa pidetyss\u00e4 ilmastokokouksessa.<\/p>\n
Ne ehdottivat, ett\u00e4 rikkaita maita kiellett\u00e4isiin patentoimasta tekniikkaa, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa.<\/p>\n
Teollisuusmaat, varsinkin Japani, Kanada, Australia, Sveitsi ja Yhdysvallat, kuitenkin pit\u00e4v\u00e4t kiinni patenttien ja muun henkisen omaisuuden tiukasta suojasta.<\/p>\n
Pienviljelij\u00f6it\u00e4 puolustava kanadalainen ETC Group julkisti viime vuonna raportin, jonka mukaan suuret biotekniikkayritykset pyrkiv\u00e4t tunkeutumaan siemenmarkkinoille ilmastonmuutoksen varjolla.<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6n mielest\u00e4 yritysten harjoittama "ilmastogeenien" patentointi uhkaa julkisen sektorin kasvinjalostusta. Huolensa vakuudeksi se listasi noin 530 ilmastoon liittyv\u00e4\u00e4 kasvigeeni\u00e4.<\/p>\n
Tulevaa K\u00f6\u00f6penhaminan ilmastohuippukokousta valmistelleen Bonnin neuvottelun puheenjohtaja ehdotti komitean perustamista pohtimaan patentti- ja muita oikeuksia. Tarkoitus on varmistaa, ett\u00e4 kaikki saisivat teknologiasta mahdollisimman suuren hy\u00f6dyn.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Delhi, 06.07.09 (IPS) – Kun ylikansalliset suuryritykset kahmivat itselleen ilmastonmuutosta kest\u00e4vien viljelykasvien patentteja, kyse on "katastrofien pinoamisesta p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in", intialainen aktivisti Vandana Shiva sanoo.<\/p>\n
"Kyseiset … Continue Reading