Tegucigalpa, 10.08.09 (IPS) – Hondurasissa 15 vuotta sitten alkanut armeijan poliittisen vallan purkamisprosessi haudattiin 28. kes\u00e4kuuta, kun sotilaat ottivat taas ohjakset. <\/p>\n
<\/p>\n
Armeija karkotti keskustavasemmistolaisen presidentin Manuel Zelayan maasta ja on sen j\u00e4lkeen omaksunut n\u00e4kyv\u00e4n roolin politiikassa.<\/p>\n
Sotilaat johtivat keskiamerikkalaista Hondurasia 1970-luvulta 1990-luvun alkuvuosiin. Siviilivallan pystytys alkoi 1994, kun liberaalipuoluetta edustanut presidentti Carlos Roberto Reina lakkautti yleisen asevelvollisuuden ja l\u00e4hetti sotilaat kasarmeille. Reina yritettiin kahdesti murhata selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4neiss\u00e4 pommi-iskuissa.<\/p>\n
Ihmisoikeus- ja naisj\u00e4rjest\u00f6t sek\u00e4 tiedotusv\u00e4lineet ja yritysmaailma osallistuivat aktiivisesti sotilaiden vallan v\u00e4hent\u00e4miseen yhteiskunnassa. <\/p>\n
Nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 asevoimat ovat j\u00e4lleen ottaneet itselleen veto-oikeuden, valtio-opin professori Ernesto Paz arvioi.<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n sotilaiden vallananastus on vakava isku sek\u00e4 demokratialle ett\u00e4 siviilivallan pystytt\u00e4miselle.<\/p>\n
H\u00e4n sys\u00e4\u00e4 osavastuun poliitikoille, koska n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t kyenneet ratkaisemaan poliittista kriisi\u00e4, jota Zelayan syrj\u00e4ytt\u00e4minen vain syvensi.<\/p>\n
Pazin mielest\u00e4 poliittinen eliitti ja koko yhteiskunta kaipaavat lis\u00e4\u00e4 poliittista koulutusta, "koska viel\u00e4 ei ole tajuttu, ett\u00e4 menet\u00e4mme 15 vuoden saavutukset siviilivallan ja demokratian vahvistamisessa."<\/p>\n
Univormuiset sotilasjohtajat selittiv\u00e4t elokuun alussa televisiossa, ett\u00e4 Zelayan syrj\u00e4ytt\u00e4minen oli tuskallinen, mutta ainoa vaihtoehto.<\/p>\n
Kenraalien mukaan Zelaya yritti pakottaa armeijan perustuslain vastaisiin tekoihin, kun h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si sen jakelemaan vaaliuurnia kansan\u00e4\u00e4nestyst\u00e4 varten. <\/p>\n
Hondurasin korkein oikeus oli todennut laittomaksi kes\u00e4kuun 28. p\u00e4iv\u00e4lle aiotun neuvoa-antavan kansan\u00e4\u00e4nestyksen. Siin\u00e4 Zelaya ehdotti perustuslain muuttamista siten, ett\u00e4 istuva presidentti voitaisiin valita uudelle kaudelle.<\/p>\n
Zelayan viime t\u00f6ikseen erottama asevoimien komentaja kenraali Romeo V\u00e1squez kiisti tv-keskustelussa, ett\u00e4 Zelayan pakottaminen pyjamasillaan Costa Rican koneeseen olisi ollut sotilasvallankaappaus.<\/p>\n
"Kaappauksessa olisimme julistaneet maan poikkeustilaan ja paljon ihmisi\u00e4 olisi pid\u00e4tetty", V\u00e1squez sanoi.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa valta on asianmukaisilla elimill\u00e4 ja sotilaat pysyv\u00e4t kasarmeissa. <\/p>\n
Sotilaat sanovat est\u00e4neens\u00e4 alueen vasemmistolaistamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n hankkeen, jota Venezuelan presidentti Hugo Ch\u00e1vez johtaa perustamansa Amerikoiden bolivarilainen vaihtoehto eli Alba-j\u00e4rjest\u00f6n kautta. <\/p>\n
Albaan kuuluvat Hondurasin ja Venezuelan ohella Antigua ja Barbuda, Bolivia, Ecuador, Dominica, Kuuba, Nicaragua sek\u00e4 Saint Vincent ja Grenadiinit.<\/p>\n
Hondurasin maavoimien komentaja kenraali Miguel \u00c1ngel Garc\u00eda Padgeth kertoi televisiossa, ett\u00e4 jo kolme vuotta sitten Washingtonissa pidetyss\u00e4 sotilaskokouksessa h\u00e4n varoitti kollegojaan "Ch\u00e1vezin laajentumispyrkimyksist\u00e4" ja ihmetteli, miksi Yhdysvallat on hyl\u00e4nnyt Latinalaisen Amerikan.<\/p>\n
Tutkija Pazin mukaan vuonna 2006 valtaan tullut Zelaya auttoi osaltaan armeijan roolin ja n\u00e4kyvyyden kasvua. Sotilaille siirrettiin siviilien teht\u00e4vi\u00e4, kuten valtion voimayhti\u00f6n tilap\u00e4inen johtaminen ja lentoterminaalin rakentaminen. <\/p>\n
Lis\u00e4ksi Zelaya kutsui upseereita seurakseen moniin n\u00e4kyviin tapahtumiin, kuten matkoille ja konsertteihin, ja tuplasi sotilasmenot vuoden 2005 tasosta.<\/p>\n
Sosiologi Letisia Salom\u00f3n sanoo, ett\u00e4 Hondurasin poliittinen ja taloudellinen eliitti k\u00e4ytti hyv\u00e4kseen armeijan kasvanutta roolia ja marssitti julkisuuteen 1980-luvulla ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneit\u00e4 el\u00e4kel\u00e4isupseereita. N\u00e4m\u00e4 yllyttiv\u00e4t asevoimia kapinaan Zelayaa vastaan.<\/p>\n
Salom\u00f3nin mukaan viime vuosina hiljakseen kasvanut kansan luottamus armeijaa kohtaan koki kolauksen, kun sotilaat hakkasivat Zelayaa puolustaneita mielenosoittajia vallanvaihdon j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Hondurasin sotilaskaappaukset ovat kautta aikojen olleet sidoksissa noin sata vuotta vanhoihin oikeistolaisiin liberaali- ja kansallispuolueeseen. <\/p>\n
Hondurasin asevoimien mainetta mustasi kylm\u00e4n sodan aikana se, ett\u00e4 maassa toimi Yhdysvaltain sotilastukikohtia, joista tuettiin muun muassa Nicaraguan vasemmistovaltaa vastustaneita contra-sissej\u00e4.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tegucigalpa, 10.08.09 (IPS) – Hondurasissa 15 vuotta sitten alkanut armeijan poliittisen vallan purkamisprosessi haudattiin 28. kes\u00e4kuuta, kun sotilaat ottivat taas ohjakset. <\/p>\n
Armeija karkotti keskustavasemmistolaisen presidentin Manuel Zelayan maast… Continue Reading