Buenos Aires, 22.07.02 (IPS) – Peson ankara arvon romahdus on saanut monet viime vuonna kuihtumaisillaan olevat Argentiinan elinkeinot virkoamaan v\u00e4hitellen. Keskell\u00e4 syv\u00e4\u00e4 lamaa kulutus on kuitenkin viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. <\/p>\n
<\/p>\n
1990-luvulla tuontitavara valtasi markkinat peson ollessa sidottuna dollariin. Jalkine-, tekstiili-, lelu- ja autonrengasteollisuudet ajautuivat suuriin vaikeuksiin. Tilanne muuttui merkitt\u00e4v\u00e4sti sen j\u00e4lkeen kun peso p\u00e4\u00e4stettiin kellumaan tammikuussa ja se saavutti nykyisen arvonsa, 0,28 dollaria.<\/p>\n
Maatalous, kalastus- ja \u00f6ljyteollisuus sek\u00e4 muut vientialat hy\u00f6tyiv\u00e4t eniten, sill\u00e4 ne saavat enemm\u00e4n pesoja kaupoistaan. Maan sis\u00e4isill\u00e4 markkinoilla kilpailevat tuottajat ovat hy\u00f6tyneet tuontitavaroiden v\u00e4hentymisest\u00e4.<\/p>\n
Joka kuukausi yh\u00e4 useampi yritys sulkee ovensa v\u00e4h\u00e4isen myynnin takia. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neet ovat sen sijaan muuttaneet strategiaansa. Tuontitavaran sijaan tarjotaan nyt kotimaisia tuotteita.<\/p>\n
Jalkineteollisuuskamarin puheenjohtaja Carlos Buenon mukaan 1980-luvulla jalkineita tuotettiin 110-115 miljoonaa paria vuodessa. 1990-luvulla tuonnin aiheuttama kilpailu romahdutti tuotannon.<\/p>\n
Vuonna 2001 tuotanto oli supistunut 36,5 miljoonaan pariin. "Kotimaan myynnist\u00e4 58 prosenttia oli kotimaisia ja 42 prosenttia tuontikenki\u00e4. Kaksi kolmesta tuontiparista tuli Brasiliasta", sanoo Bueno.<\/p>\n
Jalkineteollisuus oli kriittisess\u00e4 pisteess\u00e4. Viime vuoden lopulla alan ty\u00f6ntekij\u00e4t ja tehtaiden omistajat osoittivat \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti mielt\u00e4\u00e4n ja kasasivat protestiksi tuhansia kenk\u00e4pareja ulkoministeri\u00f6n eteen.<\/p>\n
"Tyhj\u00e4k\u00e4ytt\u00f6aste oli silloin 90 prosenttia, tammikuussa se nousi viel\u00e4 viisi prosenttiyksikk\u00f6\u00e4", kertoo Bueno. "Vasta sen j\u00e4lkeen tilanne alkoi parantua ja saimme vallattua markkinat tuontitavaroilta".<\/p>\n
Tyhj\u00e4k\u00e4ytt\u00f6aste on silti viel\u00e4kin 60 prosenttia. Paikallisten asiakkaiden v\u00e4hyys ja Argentiinan historian pahimman talouskriisin aiheuttamat ongelmat luoton saannissa ovat esteen\u00e4 t\u00e4ysipainoiselle tuotannolle.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 ongelmat vaikuttavat koko talousel\u00e4m\u00e4\u00e4n ja pit\u00e4v\u00e4t tuotannon alhaisena. Paikallisen tilastokeskuksen mukaan peson romahtamisesta huolimatta ensimm\u00e4isen viiden kuukauden tuotanto oli t\u00e4n\u00e4 vuonna 16 prosenttia v\u00e4hemm\u00e4n kuin vuosi sitten.<\/p>\n
Tammikuussa pienteollisuuden tuotanto oli 19 prosenttia, toukokuussa en\u00e4\u00e4 12 prosenttia v\u00e4hemm\u00e4n kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2001.<\/p>\n
Tilastokeskus sanoo kokonaistaloudellisten vaikutusten n\u00e4kyv\u00e4n vasta kun auto- ja rakennusteollisuus sek\u00e4 palveluala alkavat elpy\u00e4. Pankkikriisi ja lama vaikuttavat n\u00e4ihin aloihin edelleen voimakkaasti.<\/p>\n
Ty\u00f6tt\u00f6myys on kivunnut 23 prosenttiin nelj\u00e4n lamavuoden aikana. Mielenosoitukset ja levottomuudet johtivat presidentti Fernando de la Ruan ja h\u00e4nen hallituksensa sek\u00e4 my\u00f6s presidentin ensimm\u00e4isen seuraajan eroon. Vaihdosten j\u00e4lkeen Argentiina on laiminly\u00f6nyt valtavat ulkomaanvelkansa.<\/p>\n
Puolet 37-miljoonaisesta kansasta on pudonnut k\u00f6yhyyteen ja miljoonien tilinomistajien varat on j\u00e4\u00e4dytetty pankeissa.<\/p>\n
Jalkineteollisuuden myynti on tippunut 30 prosenttia tammikuusta. "Ihmiset ostavat vain ruokaa", toteaa Bueno. Tehtaat korvaavat puuttuvaa kotimaan kysynt\u00e4\u00e4 viem\u00e4ll\u00e4 tuotteita 1990-luvulla hyl\u00e4tyille Latinalaisen Amerikan markkinoille sek\u00e4 uusille alueille kuten Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.<\/p>\n
Bueno laskeskelee kasvun olevan seitsem\u00e4n prosenttia t\u00e4n\u00e4 vuonna ja ensi vuonna huomattavasti enemm\u00e4n.<\/p>\n
L\u00e4hes pys\u00e4htynyt tekstiiliteollisuus on alkanut my\u00f6s k\u00e4ynnistell\u00e4 koneitaan. Tuontitavaroiden osuus on oli 55 prosenttia viime vuonna, t\u00e4m\u00e4n vuoden toukokuuhun menness\u00e4 niiden markkinaosuus oli painettu kahdeksaan prosenttiin.<\/p>\n
Kulutuksen ja luoton v\u00e4hyys koettelee my\u00f6s tekstiilialaa, mutta siit\u00e4 huolimatta tuotanto saattaa nousta viidenneksen viime vuodesta. Myynti\u00e4 on saatu lis\u00e4tty\u00e4 my\u00f6s Intian kaltaisiin kilpailijamaihin.<\/p>\n
Asiakkaiden puutteesta huolimatta monet muutkin vaippatehtaista soitinvalmistajiin ja viinintuottajiin ovat jouduttanut tuotantoaan. Viime vuonna 95 prosenttia leluista oli ulkomailta tuotuja, mutta nyt on toisin. Lasten on t\u00e4ytynyt sopeuttaa mieltymyksi\u00e4\u00e4n. "Kalliin Barbie-nuken sijasta meill\u00e4 on nyt paikallisesta tuotantoa oleva Nancy", toteaa lelukaupan myyj\u00e4.<\/p>\n
Lelutehtaiden omistajat k\u00e4yttiv\u00e4t tuotantolaitoksiaan tuontitavaran jakeluvarastoina, mutta nyt niit\u00e4 on otettu j\u00e4lleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, vaikka kauppa on muiden alojen tapaan l\u00e4hes olematonta.<\/p>\n
Joulukuussa ulkomaisen leluauton sai 1,60 pesolla, nyt hinta on 4,40. "Silloin v\u00e4hitt\u00e4iskauppiaat tilasivat tavaroita 1000 pesolla toimitettuna kauppaansa. Nyt he tulevat tukkuun itse ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t 100 pesoa", toteaa Julytoysin maahantuoja C\u00e9sar Vilella.<\/p>\n<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Buenos Aires, 22.07.02 (IPS) – Peson ankara arvon romahdus on saanut monet viime vuonna kuihtumaisillaan olevat Argentiinan elinkeinot virkoamaan v\u00e4hitellen. Keskell\u00e4 syv\u00e4\u00e4 lamaa kulutus on kuitenkin viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. 1990-luvulla tuontitavara v… Continue Reading