Gij\u00f3n, Espanja, 02.06.08 (IPS) – Ilmastonmuutos vaikuttaa valtameriin niin monin tavoin, ett\u00e4 tutkijat eiv\u00e4t pysy per\u00e4ss\u00e4. Kattava n\u00e4kemys merien nykyisest\u00e4 ja tulevasta tilasta puuttuu, asiantuntijat my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t.\n<\/p>\n
<\/p>\n
Ilmastonmuutoksen vaikutuksina on mainittu muun muassa merenpinnan nousu, vaihtelut hirmumyrskyjen voimakkuudessa ja esiintymisess\u00e4 sek\u00e4 kalakantojen ja koralliriuttojen heikkeneminen.<\/p>\n
Toukokuun lopulla Gij\u00f3nissa Pohjois-Espanjassa kokoontuneet yli 450 tutkijaa 60 maasta yrittiv\u00e4t saada tolkkua asiaan.<\/p>\n
Merentukijat t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t nyt muutoksiin joka suunnalla. Ilmeisimpi\u00e4 ovat meren pinnan ja l\u00e4mp\u00f6tilan nousu, mutta my\u00f6s sen tuottavuus heikkenee, kokouksen j\u00e4rjest\u00e4jiin kuulunut planktonin asiantuntija Luis Vald\u00e9s sanoo.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi l\u00e4mpenev\u00e4 vesi ajaa merenel\u00e4v\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n uusia asuinsijoja.<\/p>\n
"T\u00e4nne Biskajanlahdelle on ilmaantunut trooppisia lajeja, joita emme ole ennen n\u00e4hneet", Vald\u00e9s huomauttaa.<\/p>\n
Muutosten seuraukset ovat viel\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa, ja tutkijoilla on kasvava tarve selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 meriss\u00e4 oikein on tekeill\u00e4.<\/p>\n
Merentutkimus on j\u00e4\u00e4nyt reippaasti j\u00e4lkeen ilmakeh\u00e4ntutkimuksesta, paljolti m\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen puutteen vuoksi. <\/p>\n
Vald\u00e9sin mukaan monet mittaustulokset ovat yli 20 vuotta vanhoja ja tietoa on ker\u00e4tty pienelt\u00e4 alueelta.<\/p>\n
"Kutistuvatko sardiini- ja anjovissaaliit l\u00e4hitulevaisuudessa? En osaa sanoa, koska tarvittavat tiedot puuttuvat, mutta luultavimmin", h\u00e4n havainnollistaa.<\/p>\n
Vald\u00e9s toivoo, ett\u00e4 valtiot hellitt\u00e4v\u00e4t kukkaronny\u00f6rej\u00e4\u00e4n. "Euroopan komissio luonnehti t\u00e4t\u00e4 vuoden t\u00e4rkeimm\u00e4ksi kokoukseksi", h\u00e4n muistuttaa.<\/p>\n
Joitakin asioita on sent\u00e4\u00e4n seurattu. Esimerkiksi Puerto Ricon yliopiston tutkijat ovat 20 viime vuoden aikana mitanneet kuukausittain Karibianmeren pintaveden keskil\u00e4mm\u00f6n ja suolapitoisuuden.<\/p>\n
Suunta on ollut vahvasti yl\u00f6sp\u00e4in huolimatta vuodenaikojen ja El Ni\u00f1o -ilmi\u00f6iden aiheuttamasta vaihtelusta, tutkijaryhm\u00e4\u00e4n kuuluva Jorge Corredor kertoo.<\/p>\n
Jos l\u00e4mpeneminen jatkuu nykytahtia, Karibialla voi 20-30 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 synty\u00e4 py\u00f6rremyrskyj\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden, koska veden keskil\u00e4mp\u00f6 ylitt\u00e4\u00e4 jatkuvasti vaaditun 24,7 asteen rajan. Nykyisin hurrikaanikausi ajoittuu kes\u00e4-marraskuulle.<\/p>\n
Corredor muistuttaa, ett\u00e4 l\u00e4mpenev\u00e4 vesi on vain yksi tekij\u00e4 py\u00f6rremyrskyjen synnyss\u00e4. Toiset tutkimustulokset viittaavat siihen, ettei hurrikaaneiksi yltyvien myrskyjen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 kasva. Hyvin voimakkaita myrskyj\u00e4 tulee kuitenkin lis\u00e4\u00e4. <\/p>\n
Puerto Ricon yliopiston selvitysten mukaan Karibian vesi on jatkossa varsinkin kes\u00e4isin liian l\u00e4mmint\u00e4 koralleille.<\/p>\n
Uudeksi huolenaiheeksi on noussut merien happamoituminen. Nelj\u00e4 vuotta sitten havaittiin, ett\u00e4 fossiilisten polttoaineiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 syntyv\u00e4t hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t lis\u00e4\u00e4v\u00e4t pintavesien happamuutta.<\/p>\n
Se on alkanut vaikuttaa muun muassa koralliin ja planktoniin ja saattaa vaarantaa koko merellisen ravintoketjun muutamassa vuosikymmeness\u00e4.<\/p>\n
Vaikutusten selvitt\u00e4minen vaatii runsaasti tutkimusty\u00f6t\u00e4, <\/p>\n
Vald\u00e9s korostaa.<\/p>\n
Viel\u00e4kin tuoreemman havainnon mukaan Etel\u00e4meri imee nyt aiempaa v\u00e4hemm\u00e4n hiilidioksidia ilmakeh\u00e4st\u00e4. Corinne Le Quere brittil\u00e4isest\u00e4 East Anglian yliopistosta raportoi vuosi sitten, ett\u00e4 merialue n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan saavuttamassa kyll\u00e4stymispisteen.<\/p>\n
Valtameret nielev\u00e4t syvyyksiins\u00e4 puolet ihmisen aiheuttamista hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. <\/p>\n
Le Quere kertoi Gij\u00f3nissa, ettei kyll\u00e4stymisilmi\u00f6 rajoitu Etel\u00e4merelle. <\/p>\n
"Valtamerien hiilinielut n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan heikkenem\u00e4ss\u00e4 maailmanlaajuisesti", h\u00e4n sanoi.<\/p>\n
Jos havainto pit\u00e4\u00e4 paikkansa, hiilidioksidia j\u00e4\u00e4 ilmaan arvioitua enemm\u00e4n, mik\u00e4 vie pohjaa Kansainv\u00e4lisen ilmastopaneelin (IPCC) ennusteilta.<\/p>\n
Vaikka IPCC sai viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon, sen ty\u00f6 ei ole valmis. "On lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ponnisteluja sen selvitt\u00e4miseksi, mit\u00e4 hiilinieluille tapahtuu", Le Quere painotti.<\/p>\n
"Millaisen maailman lapsemme periv\u00e4t \u2013 se on avainkysymys, johon etsimme vastausta", Vald\u00e9s vahvistaa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Gij\u00f3n, Espanja, 02.06.08 (IPS) – Ilmastonmuutos vaikuttaa valtameriin niin monin tavoin, ett\u00e4 tutkijat eiv\u00e4t pysy per\u00e4ss\u00e4. Kattava n\u00e4kemys merien nykyisest\u00e4 ja tulevasta tilasta puuttuu, asiantuntijat my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t.
\nIlmastonmuutoksen vaikutuksin… Continue Reading