Nairobi, 07.07.08 (IPS) – Afrikan metsien suojeleminen ja uusien istuttaminen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tilanteessa, jossa Saharan ja Kalaharin autiomaat jatkavat laajenemistaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Lontoossa perustettiin kes\u00e4kuussa Kongon altaan mets\u00e4rahasto (CBFF), jonka alkup\u00e4\u00e4omaksi Britannia ja Norja lahjoittivat kumpikin 200 miljoonaa dollaria (dollari on noin 0,64 euroa). Kymmenen keskisen Afrikan maata on puolestaan yhdist\u00e4nyt voimansa Kongojoen altaan alueen metsien hoidon parantamiseksi ja sen rikkaan monimuotoisuuden vaalimiseksi.<\/p>\n
Kongon allas on maailman toiseksi laajin mets\u00e4ekosysteemi. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n maapallon toisena keuhkona Amazonian rinnalla. Kongon altaan mets\u00e4t tarjoavat ruokaa, suojaa ja elinkeinon yli 50 miljoonalle ihmiselle.<\/p>\n
Viidenneksen maailman trooppisista sademetsist\u00e4 muodostava Kongon allas on 200 miljoonan hehtaarin laajuinen \u2013 kaksi kertaa Ranskan pinta-ala – joten sill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli hiilivarastona ja ilmaston s\u00e4\u00e4telij\u00e4n\u00e4. Alueen luonnon monimuotoisuudella on maailmanlaajuista merkityst\u00e4: siell\u00e4 el\u00e4\u00e4 yli 10 000 kasvilajia, tuhat lintulajia ja 400 eri nis\u00e4k\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Paineet kasvavat Kongon altaalla. Kiihtyv\u00e4t hakkuut, muuttuva maatalous, v\u00e4est\u00f6nkasvu sek\u00e4 \u00f6ljy- ja kaivosteollisuus h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4t mets\u00e4\u00e4. Tilanne ei ole kest\u00e4v\u00e4 alueen asukkaiden, sukupuuton uhkaamien lajien tai ilmaston kannalta. Kehityksen suunta on k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4. <\/p>\n
Pid\u00e4mme metsi\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4, vaikka ne ovat korvaamattomia. Ne voivat kadota, vaikka vaikuttavat loppumattomilta. Karibialla sijaitsevan Hispaniolan saaren kaksi valtiota \u2013 Haiti ja Dominikaaninen tasavalta \u2013 tarjoavat esimerkin siit\u00e4, mit\u00e4 tapahtuu, kun tuhoamme ymp\u00e4rist\u00f6mme ja varsinkin mets\u00e4t. Haitin metsien h\u00e4vitt\u00e4minen ja siit\u00e4 seurannut pintamaan oheneminen altisti maan hurrikaaneille syvent\u00e4en k\u00f6yhyytt\u00e4 ja kurjuutta. Dominikaanisessa tasavallassa mets\u00e4t ovat tallella ja elinolot huomattavasti naapuria paremmat.<\/p>\n
Ehk\u00e4 Afrikan pit\u00e4isi julistaa puunistutusp\u00e4iv\u00e4 tai -kausi. Ymp\u00e4rist\u00f6kasvatus tulisi aloittaa ala-asteella, jotta kansalaiset oppisivat arvostamaan afrikkalaista luontoa. Ilman kasvatusta saattaa ilmaantua ministereit\u00e4, jotka kannattavat tuhoisaa politiikkaa vain siksi, etteiv\u00e4t tied\u00e4 paremmasta. Surullista kyll\u00e4, tuhot j\u00e4\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 seuraavan sukupolven k\u00e4rsitt\u00e4viksi.<\/p>\n
Oman maan metsien suojelun ohella on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnustaa muualla, kuten Kongon altaalla, sijaitsevien metsien erityismerkitys. Tuhoisa toiminta siell\u00e4 tuntuu sek\u00e4 koko Afrikassa ett\u00e4 sen ulkopuolella.<\/p>\n
Luonnontilaisten metsiens\u00e4 suojelun ohella Afrikan on ryhdytt\u00e4v\u00e4 mittavaan mets\u00e4nistutukseen. Pystymme kasvattamaan kaupallisia puupeltoja puu- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin. Mutta on v\u00e4\u00e4rin uhrata metsi\u00e4 puupeltojen nopean tuoton toivossa. Se heikent\u00e4\u00e4 lastemme ja lastenlastemme mahdollisuuksia saada vett\u00e4 ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 sateita viljelmilleen. Heilt\u00e4 voi loppua my\u00f6s vesivoima ja moni muu veden tuoma hy\u00f6ty, jos joet kuivuvat. Afrikan mantereen katsotaan jo nyt k\u00e4rsiv\u00e4n veden niukkuudesta. Se ei voi uhrata vesist\u00f6j\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Senegalin presidentin Abdoulaye Waden ponnistukset ansaitsevat tunnustuksen. H\u00e4n puuhaa Dakarista Djiboutiin ulottuvaa Suurta vihre\u00e4\u00e4 muuria torjumaan Saharan etenemisen. Waden mukaan tavoitteena on istuttaa puita 7 000 kilometrin pituiseksi ja viisi kilometri\u00e4 leve\u00e4ksi nauhaksi, joka pys\u00e4ytt\u00e4isi aavikoitumisen. Samalla syntyisi uusi vihre\u00e4 keuhko torjumaan ilmastonmuutosta. Vihre\u00e4n muurin reitti on jo linjattu ja puulajit valittu ilmastovy\u00f6hykkeisiin sopiviksi. Reitille osuvat maat ovat vastuussa muurin pystytt\u00e4misest\u00e4 omalle alueelleen.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
*Wangari Maathai sai 2004 Nobelin rauhanpalkinnon ansioistaan puita istuttavan Green Belt Movementin perustajana. <\/p>\n
(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Nairobi, 07.07.08 (IPS) – Afrikan metsien suojeleminen ja uusien istuttaminen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tilanteessa, jossa Saharan ja Kalaharin autiomaat jatkavat laajenemistaan.<\/p>\n
Lontoossa perustettiin kes\u00e4kuussa Kongon altaan mets\u00e4rahasto (CBFF), jonka… Continue Reading