Rio de Janeiro, 18.08.08 (IPS) – Kaikki valittavat nyt \u00f6ljyn kalleutta, mutta hinta ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n heijasta sen ymp\u00e4rist\u00f6kustannuksia. Eik\u00e4 se riit\u00e4 aiheuttamaan muutoksia, jotka veisiv\u00e4t ihmiskunnan v\u00e4hemm\u00e4n katastrofaaliselle tielle, asiantuntijat sanovat.<\/p>\n
<\/p>\n
\u00d6ljyn hinnan nopea nousu viime vuosien aikana ei ole johtanut tarvittavaan globaalin talousj\u00e4rjestelm\u00e4n s\u00e4\u00e4ntelyyn. Pikemminkin on vain mukauduttu tilanteeseen ja yritetty s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 nykyinen j\u00e4rjestys, Gilperto Dupas sanoo. <\/p>\n
Dupas johtaa kansainv\u00e4list\u00e4 taloustutkimusta Brasilian S\u00e3o Paulon yliopistossa ja toimii Kansainv\u00e4lisen taloustutkimuslaitoksen (IEEI) puheenjohtajana.<\/p>\n
Dupasin mukaan \u00f6ljyn kysynn\u00e4n kasvu jatkuu, koska l\u00e4nsimaiset kulutusmallit levi\u00e4v\u00e4t varsinkin Kiinaan ja Intiaan. Lis\u00e4ksi autojen hinnat halpenevat, koska "henkiin j\u00e4\u00e4v\u00e4t vain yhti\u00f6t, jotka valmistavat niit\u00e4 2 500 dollarilla, mik\u00e4 kiihdytt\u00e4\u00e4 yksityisautoilua". <\/p>\n
Ruoan ja energian kysynn\u00e4n maailmanlaajuisen kasvun ohella my\u00f6s tavaratuotanto kiihtyy, koska monien laitteiden elinkaari lyhenee entisest\u00e4\u00e4n. Pyrkimys voiton maksimointiin edist\u00e4\u00e4 jatkuvasti "entist\u00e4 luovempaa tuhoa", tutkija ennustaa.<\/p>\n
\u00d6ljyn enn\u00e4tyskorkeiden hintojen ainoa n\u00e4kyv\u00e4 seuraus on h\u00e4nen mukaansa laajalle levinnyt inflaatio. Se tuntuu varsinkin ruoan hinnoissa ja heijastaa nyky-yhteiskunnan \u00f6ljyriippuvuutta. Kriisi ei kuitenkaan ole riitt\u00e4v\u00e4n syv\u00e4 nostattaakseen syv\u00e4llisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 koko talousj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
J\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 on valtava kyky torjua painetta ja muutoksia, sanoo Dupas. Kirjassaan O mito do progresso (Edistyksen myytti) h\u00e4n tutkii, kuka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kehityksen suunnan, ja mitk\u00e4 ovat sen sosiaaliset ja ymp\u00e4rist\u00f6kustannukset.<\/p>\n
Dupas ep\u00e4ilee, ettei globaali talousj\u00e4rjestelm\u00e4 kykene s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n loputtomasti pahenevassa kriisiss\u00e4, jota ilmastonmuutos syvent\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Rio de Janeiron liittovaltion yliopiston professori Fernando Cardim de Carvalho uskoo my\u00f6s, ett\u00e4 nyt ollaan uudessa pitk\u00e4\u00e4n jatkuvassa tilanteessa, jota leimaavat \u00f6ljyn, kuparin ja ter\u00e4ksen kohoavat hinnat.<\/p>\n
Aiemmin teollistuminen nopean talouskasvun maissa – kuten Aasian "tiikeritalouksissa" eli Hongkongissa, Singaporessa, Etel\u00e4-Koreassa ja Taiwanissa – perustui halpaan ty\u00f6voimaan, joka loppui, kun maa saavutti tietyn kehitysasteen. V\u00e4est\u00f6n elintaso kohosi asteittain, mik\u00e4 vakautti prosessia.<\/p>\n
Nyt ei tapahdu niin, Cardim sanoo.<\/p>\n
Yli 1,3 miljardin asukkaan Kiina edustaa "rakenteellista voimaa, kysynn\u00e4n kasvua, jolle ei n\u00e4y rajaa". Siksi prosessia jatkamaan on tarjolla aina "uusia Kiinoja", jotka ovat samaan aikaan sek\u00e4 moderneja ett\u00e4 alikehittyneit\u00e4, Cardim pohtii.<\/p>\n
"Ilmi\u00f6lle ei l\u00f6ydy vertailukohtia historiasta", h\u00e4n muistuttaa.<\/p>\n
Kiina s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kilpailukykyns\u00e4 tekstiilituotannossa, joka aiemmin etsi alati uusia entist\u00e4 k\u00f6yhempi\u00e4 ja halvemman tuotannon maita. <\/p>\n
Kallis \u00f6ljy voi kuitenkin johtaa nopeasti talouslamaan, mik\u00e4 voisi pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 kannustaa sen korvaamista uusiutuvilla energiamuodoilla. Siit\u00e4 seuraa Cardimin mukaan uusi teollinen vallankumous.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 18.08.08 (IPS) – Kaikki valittavat nyt \u00f6ljyn kalleutta, mutta hinta ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n heijasta sen ymp\u00e4rist\u00f6kustannuksia. Eik\u00e4 se riit\u00e4 aiheuttamaan muutoksia, jotka veisiv\u00e4t ihmiskunnan v\u00e4hemm\u00e4n katastrofaaliselle tielle, asiantu… Continue Reading