Alfaz, Espanja, 25.08.08 (IPS) – Sain vuonna 1997 Georgian, Armenian ja Azerbaidzhanin Washingtonin-suurl\u00e4hettil\u00e4ilt\u00e4 kutsun vierailla heid\u00e4n maissaan ja etsi\u00e4 ratkaisuja Etel\u00e4-Kaukasian konflikteihin. Ehdotin tuolloin Kaukasian yhteis\u00f6n perustamista.<\/p>\n
<\/p>\n
Yhteis\u00f6n muodostaisivat mainitut maat sek\u00e4 kaikki alueen 28 kansallisuutta. Ne rajaisivat sopivan vy\u00f6hykkeen yhteiselle hallintokeskukselle. Siell\u00e4 toimisi my\u00f6s kansainv\u00e4linen lentokentt\u00e4, josta olisi junayhteys kolmen maan p\u00e4\u00e4kaupunkeihin.<\/p>\n
Mit\u00e4\u00e4n sen tapaistakaan ei toteutettu, ja nyt ollaan samassa pisteess\u00e4 kuin aiemmin: johtavien klaanien nokkamiehet tekev\u00e4t isoja sopimuksia suurvaltojen kanssa. \u00d6ljy ja kaasu virtaavat synnytt\u00e4en uusrikkaiden korruptoidun luokan. Kansalta ei kysyt\u00e4. Vain aseiden ja rahan valtaa kunnioitetaan.<\/p>\n
Kaukasia on saanut naapureikseen Ven\u00e4j\u00e4n pohjoisessa, Turkin l\u00e4nness\u00e4, Iranin etel\u00e4ss\u00e4 ja Yhdysvallat kaikkialla. Innokkaan odotuksen j\u00e4lkeen Yhdysvallat on saapunut Georgiaan ja Azerbaidzhaniin, kun taas Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on jalansija Abhasiassa ja Armeniassa.<\/p>\n
Kaukasia on nyt n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4 kylm\u00e4 sota kakkoselle. Tarkoituksena on piiritt\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4, Intia ja Kiina (40 prosenttia ihmiskunnasta) laajentamalla Natoa it\u00e4\u00e4n ja Ampoa l\u00e4nteen. Ampo on Yhdysvaltain ja Japanin turvallisuusj\u00e4rjestely, jossa Etel\u00e4-Korea ja Taiwan ovat tosiasiallisesti mukana.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi Yhdysvallat ajaa Georgian \u2013 ja Ukrainan \u2013 Nato-j\u00e4senyytt\u00e4 l\u00e4hestyen Ven\u00e4j\u00e4n ydinalueita. Ajatus torjuttiin kev\u00e4\u00e4n Nato-kokouksessa, mutta ei periaatteessa, vaan siksi, ett\u00e4 tilanne ei ollut kyps\u00e4.<\/p>\n
Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa ohjaa yh\u00e4 paljolti uuskonservatiivien kymmenkohtainen ohjelma Project for a New American Century. Sen seitsem\u00e4s kohta on hallituksen vaihdos Kiinassa. <\/p>\n
Kahden Kaukasian valtion \u2013 Azerbaidzhanin ja Georgian \u2013 ohella l\u00e4nsi on antanut sotilaallisen roolin my\u00f6s Afganistanille, Pakistanille, Uzbekistanille, Kirgisialle, Kazakstanille ja Tadzhikistanille. <\/p>\n
Kuvio liittyy Afganistaniin ja yleisemmin "sotaan terrorismia vastaan". Keskinkertaiset johtajat ovat hyv\u00e4ksyneet lyhyen aikav\u00e4lin tavoitteet sill\u00e4 riskill\u00e4, ett\u00e4 alue muuttuu sotan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ksi Keski-Aasian tulevassa valtataistelussa.<\/p>\n
Kaukasiasta voi tulla piankin sotavy\u00f6hyke, jos kylm\u00e4 sota II kuumenee \u2013 ei suorassa Washingtonin ja Moskovan yhteenotossa, vaan ensimm\u00e4isen kylm\u00e4n sodan ajoilta tutuissa et\u00e4sodissa.<\/p>\n
Tilanteen k\u00e4rjistyminen edellytt\u00e4\u00e4 Vuoristo-Karabahin aluekiistan jatkumista ratkaisemattomana. \u00d6ljyrahoilla rikastunut Azerbaidzhan voisi hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 alueelle, mist\u00e4 seuraisi loputon koston kierre. <\/p>\n
Kriisiin ajautunut Georgia on malliesimerkki. Puna-armeija toimi kattilan kantena Neuvostoliitossa. Kun se poistettiin, soppa kiehui yli. Georgiassa k\u00e4vi samoin: kun kansi nostettiin, Abhasia, Etel\u00e4-Ossetia (ja muslimienemmist\u00f6inen Ajar) l\u00e4htiv\u00e4t omille teilleen torjuen Tbilisin poliittisen kontrollin ja taloudellisen sek\u00e4 kulttuurisen miehityksen. Ne kokevat l\u00e4heisyytt\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita pyrky\u00e4 suuren valtion osaksi. <\/p>\n
Kyse on kuitenkin j\u00e4ttil\u00e4isten pelist\u00e4, jossa ihmisill\u00e4 ei ole paljon painoa.<\/p>\n
Millaisia ovat mahdolliset ratkaisut? Ajatuksella Georgian yhten\u00e4isyydest\u00e4 ei ole toivoa muussa kuin kansallismielisess\u00e4 propagandassa. Liittovaltiolla voisi olla jonkin verran lupaavampi tulevaisuus. Ja Kaukasian yhteis\u00f6 saattaisi yh\u00e4 olla elinkelpoisin ratkaisu.<\/p>\n
Kaukasian rauha edellytt\u00e4\u00e4 suurvaltojen vet\u00e4ytymist\u00e4 ja alueen sitoutumista yhdent\u00e4v\u00e4\u00e4n politiikkaan. Nykyinen politiikka vie poisp\u00e4in rauhasta. Georgian hallituksen yritys kasvattaa suosiotaan vaatimalla takaisin "menetettyj\u00e4" alueita ja toivoen Yhdysvalloilta tukea on pahentanut tilannetta ja vakavan yhteenoton riski\u00e4. Nyt tarvitaan todellisia valtiomiestaitoja.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Johan Galtung on rauhantutkimuksen professori sek\u00e4 rauhaa ja kehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n Transcend-verkoston perustaja.<\/p>\n
(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Alfaz, Espanja, 25.08.08 (IPS) – Sain vuonna 1997 Georgian, Armenian ja Azerbaidzhanin Washingtonin-suurl\u00e4hettil\u00e4ilt\u00e4 kutsun vierailla heid\u00e4n maissaan ja etsi\u00e4 ratkaisuja Etel\u00e4-Kaukasian konflikteihin. Ehdotin tuolloin Kaukasian yhteis\u00f6n perusta… Continue Reading