Delhi, 19.08.02 (IPS) – Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen huippukokouksesta on tulossa "sivilisaatioiden yhteent\u00f6rm\u00e4ys". Vastakkain ovat ne, jotka tahtovat omistaa ja alistaa maapallon, ja ne, joille on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 suojella planeettamme rikkauksia ja turvata niiden riitt\u00e4vyys kaikille sen asukkaille nyt ja tulevaisuudessa. Kokous alkaa Etel\u00e4-Afrikan Johannesburgissa 26. elokuuta. <\/p>\n
<\/p>\n
Johannesburgin kokouksesta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s luonnehdintaa Rio+10, sill\u00e4 sen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkaa ty\u00f6t\u00e4, joka alkoi Rio de Janeiron ymp\u00e4rist\u00f6kokouksessa 1992. Koko prosessin perusta laskettiin kuitenkin jo Tukholman konferenssissa 1972, jolloin valtiot ensi kerran kiinnittiv\u00e4t huomiota teollistumisen ja talouskasvun ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiin.<\/p>\n
Tukholman kokouksen seurauksena alettiin perustaa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6it\u00e4 ja -virastoja sek\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 asiaa koskevia lakeja. Pari vuosikymment\u00e4 kului kansallisen ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun kehittelyss\u00e4.<\/p>\n
Vuoteen 1990 tultaessa oli kuitenkin k\u00e4ynyt selv\u00e4ksi, ett\u00e4 vaikka ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien aiheuttajat sijaitsevat yleens\u00e4 jonkin valtion rajojen sis\u00e4puolella, niiden vaikutukset kantautuvat rajojen yli. Siksi Riossa keskityttiin luomaan luonteeltaan kansainv\u00e4list\u00e4 toisen sukupolven ymp\u00e4rist\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Syntyiv\u00e4t sopimukset luonnon monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoksesta.<\/p>\n
Vanhan Gatt-sopimuksen seuraajaksi perustettu Maailman kauppaj\u00e4rjest\u00f6 WTO laati kuitenkin oman kansainv\u00e4lisen asialistansa, joka k\u00e4veli Rion sopimusten yli. Maailman suurin hiilidioksidin tuottaja ja geenimuuntelun harjoittaja, Yhdysvallat, on kielt\u00e4ytynyt hyv\u00e4ksym\u00e4st\u00e4 Rion sopimusten pohjalta laadittuja bioturvallisuussopimusta ja Kioton ilmastosopimusta.<\/p>\n
Toisaalta Yhdysvallat niskuroi tarpeen tullen my\u00f6s WTO:n s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 vastaan. Se on k\u00e4ytt\u00e4nyt WTO:ta v\u00e4lineen\u00e4, jonka painostuksella esimerkiksi Intia on pakotettu poistamaan tuonnin rajoitukset. Samaan aikaan USA on vastoin WTO:n periaatteita kasvattanut huikeasti omaa maataloustukeaan.<\/p>\n
Henkisen omaisuuden patentointia koskevassa kiistassa Yhdysvallat on torjunut kehitysmaiden vaatimukset el\u00e4vien organismien patentoinnin ja biopiratismin kielt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n
Pyrkimyksen\u00e4 on nyt k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen huippukokousta WTO-asialistan l\u00e4piajamiseen, koska se ei ole onnistunut itse WTO:ssa. Se merkitsisi j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4ist\u00e4 taka-askelta niin kansalaisten oikeuksien, hallitusten velvollisuuksien kuin yritysten vastuullisuudenkin suhteen.<\/p>\n
Kehitys on kaunis sana, joka aina 1900-luvun puoliv\u00e4liin asti tarkoitti sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in alkavaa evoluutiota. Sittemmin kehitys muuttui ideologiaksi, mik\u00e4 aiheutti l\u00e4nsimaisten arvostusten, mallien ja ennakkoluulojen globalisoitumisen. Kehityksest\u00e4 tuli ulkoa ohjattua. Monimuotoisuuden vaalimisen sijasta kehitys alkoi luoda samanlaisuutta.<\/p>\n
Ytimen\u00e4 on markkinakeskeinen ajattelu. Siin\u00e4 kasvua kuvaavista luvuista on ulkoistettu ymp\u00e4rist\u00f6lle aiheutuneet kustannukset samoin kuin ihmisten oikeudet ja tarpeet.<\/p>\n
Universaali oikeus markkinakeskeiseen kehitykseen on ekologisesti mahdoton ja kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n ajatus. Se merkitsisi viime k\u00e4dess\u00e4 oikeutta tuhoon, sill\u00e4 teollistuneen maailman vauraus perustuu luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, joka on henke\u00e4 kohden laskettuna 5-20 kertaa suurempaa kuin kehitysmaissa. <\/p>\n
Vastakkainen malli, ihmis- ja luontokeskeinen kehitys, puolestaan perustuu ekologiaan ja tasa-arvoon. Sellainen "kest\u00e4v\u00e4 kehitys" pit\u00e4isi omaksua niin etel\u00e4isell\u00e4 kuin pohjoisellakin pallonpuoliskolla.<\/p>\n
Markkinakeskeinen kehitys edellytt\u00e4\u00e4 maailmanlaajuista apartheidia pohjoisen ja etel\u00e4n sek\u00e4 rikkaiden ja k\u00f6yhien v\u00e4lill\u00e4. Ihmiskeskeinen kehitys taas tekee mahdolliseksi yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n ja kehityksen ja toisaalta pohjoisen ja etel\u00e4n nivoutumisen yhteen. T\u00e4m\u00e4n asialistan toteuttaminen j\u00e4i Riossa kesken, joten maailmanyhteis\u00f6n on otettava se uudelleen esille. Vain siten turvataan planeettamme ja sen asukkaiden pelastuminen.<\/p>\n
Valitettavasti meneill\u00e4\u00e4n on ep\u00e4toivoinen yritys pyyhki\u00e4 muistista Rion sitoumukset.<\/p>\n
Nyt v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 ja kehitys ovat toisilleen vastakkaisia asioita. Teollisuus ja liikemaailma vakuuttivat samaa Tukholman kokouksen alla yli 30 vuotta sitten. Ne joutuivat kuitenkin pian my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja hallinto, jotka ovat hyv\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6lle, edist\u00e4v\u00e4t my\u00f6s ihmisten kehityst\u00e4. Vastaavasti tajuttiin, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 tuhoavat ja saastuttavat j\u00e4rjestelm\u00e4t vaarantavat my\u00f6s ihmisten terveyden ja elannon.<\/p>\n
Luonnonvarojen riisto ja tuhoaminen ovat k\u00f6yhyyden suurimmat aiheuttajat. Siksi paras keino k\u00f6yhyyden poistamiseksi kolmannesta maailmasta on taata ihmisille oikeudet maahan, veteen ja luonnon monimuotoisuuteen. Luonnonvarat ja ymp\u00e4rist\u00f6 on kuitenkin tarkoituksella j\u00e4tetty pois Johannesburgin asialistan k\u00f6yhyysyht\u00e4l\u00f6st\u00e4. Rion asialista korvataan WTO:n Dohan kokouksessa sanellulla asialistalla. <\/p>\n
Lopputuloksena on perverssi yht\u00e4l\u00f6: k\u00f6yhyyden poistaminen = talouden globalisaatio = WTO:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6t = luonnonvarat yritysten hallinnassa.<\/p>\n
Johannesburgiin ollaan salakuljettamassa malli, jonka mukaan luonnonvarojen ja peruspalveluiden yksityist\u00e4minen merkitsee "k\u00f6yhyyden kitkemist\u00e4". Tosiasiassa k\u00f6yhilt\u00e4 vied\u00e4\u00e4n maat muuttamalla maatalous yritystoiminnaksi, vesi yksityist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vesihuolto ja siemenet sek\u00e4 lajirunsaus patentoimalla kasvit. Ihmiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t tyhj\u00e4n p\u00e4\u00e4lle, joten "k\u00f6yhyyden kitkeminen" tarkoittaakin sit\u00e4, ett\u00e4 k\u00f6yh\u00e4t kitket\u00e4\u00e4n pois yhteiskunnasta ja taloudesta. <\/p>\n
Globalisaatio on luonut t\u00e4m\u00e4n ristiriidan jokaisen yhteiskunnan sis\u00e4lle. WTO:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja Maailmanpankin rakennesopeutusohjelmat tekev\u00e4t maasta, vedest\u00e4 ja luonnon monimuotoisuudesta yritysten monopoleja, joita hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n voittojen tavoittelussa.<\/p>\n
Valtaapit\u00e4v\u00e4t ovat t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 osoittaneet erinomaisuutensa raiskaamalla maapallon ja surmaamalla miljoonia viattomia ihmisi\u00e4 sodissa ja n\u00e4l\u00e4nh\u00e4diss\u00e4. Pystyyk\u00f6 lajimme koskaan kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti my\u00f6t\u00e4tuntoa ja viisautta planeettamme ja sen asukkaiden suojelemiseksi?<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Vandana Shiva on tutkija, kirjailija ja aktivisti, joka on perehtynyt naisten asemaan ja ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksiin. H\u00e4n sai 1993 vaihtoehtonobeliksi kutsutun Right Livelihood -palkinnon.<\/p>\n<\/p>\n
(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n. <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Delhi, 19.08.02 (IPS) – Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen huippukokouksesta on tulossa "sivilisaatioiden yhteent\u00f6rm\u00e4ys". Vastakkain ovat ne, jotka tahtovat omistaa ja alistaa maapallon, ja ne, joille on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 suojella planeettamme rikkauksia ja t… Continue Reading