San Jose, Costa Rica,, 02.01.95 (IPS) – Miten tehd\u00e4 politiikkaa sotkeentumatta olemassa oleviin puolueisiin tai perinteisiin vaikutustapoihin? Latinalaisen Amerikan maissa yh\u00e4 useammat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t vastauksen uusista kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 ja kansanliikkeist\u00e4, jotka ajavat "toisenlaista" politiikkaa.<\/p>\n
<\/p>\n
Kansalaisliikkeiden synty\u00e4 selitet\u00e4\u00e4n sill\u00e4, ett\u00e4 ihmisten muodostaman yhteiskunnan ja yl\u00e4tason politiikan v\u00e4linen juopa on k\u00e4ynyt yh\u00e4 syvemm\u00e4ksi. Vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4nyt sotilasjunttien ja diktaattorien valtakausi monissa Latinalaisen Amerikan maissa on aiheuttanut sen, ett\u00e4 tavalliset ihmiset eiv\u00e4t luota hallitsijoihinsa ja lains\u00e4\u00e4t\u00e4jiins\u00e4. Aiemmin he eiv\u00e4t voineet osoittaa vastarintaansa muulla kuin hiljaisuudella ja passiivisuudella, pohtii kolumbialainen professori Gabriel Murillo Castano.<\/p>\n
Yhteenliittymist\u00e4 tunnetuimpia ovat Guatemalan Kansalaisyhteiskunnan neuvosto, Chilen Participa-j\u00e4rjest\u00f6, Argentiinan Kansalaisten voima ja Brasiliassa toimiva Liike etiikan ja kansalaisten puolesta.<\/p>\n
Latinalaisen Amerikan kansalaisliikkeiden edustajat tapasivat tosiaan ensimm\u00e4isi\u00e4 kertoja joulukuussa Floridassa j\u00e4rjestetyss\u00e4 foorumissa, jonka teemana oli "kansalaisyhteiskuntia rakentamassa".<\/p>\n
Murtaakseen passiivisuuden ja hiljaisuuden muurin kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t pyrkiv\u00e4t palauttamaan poliittisen keskustelun ruohonjuuritasolle. L\u00e4ht\u00f6kohtana ovat esimerkiksi kunkin alueen asukkaiden vaatimukset ja huolenaiheet.<\/p>\n
"Meid\u00e4n on etsitt\u00e4v\u00e4 yhteytt\u00e4 poliittisten teemojen ja sen v\u00e4lill\u00e4, mik\u00e4 meist\u00e4 itse kustakin tuntuu t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4. On kysytt\u00e4v\u00e4, mit\u00e4 yhteytt\u00e4 on asioilla, joita pid\u00e4mme t\u00e4rkein\u00e4 ja niill\u00e4, jotka meille esitet\u00e4\u00e4n t\u00e4rkein\u00e4", Castano havainnollistaa.<\/p>\n
Chilel\u00e4isen Participa-liikkeen aktiivin Juan Pablo Beca Frein mielest\u00e4 politiikka on keksitt\u00e4v\u00e4 uudelleen, uudelta pohjalta. "Vaalit, \u00e4\u00e4nest\u00e4minen, puolueet ja perinteiset j\u00e4rjest\u00f6t eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 saa ihmisi\u00e4 liikkeelle", Frei sanoo.<\/p>\n
Latinalaisen Amerikan maissa tehdyt mielipidemittaukset vahvistavat Frein n\u00e4kemyksen, sill\u00e4 julkiset laitokset ja poliittiset puolueet saavat yleens\u00e4 vastaajilta hyvin heikot arvosanat luotettavuudestaan.<\/p>\n
Kansan ja vallanpit\u00e4jien vieraantuminen toisistaan on asiantuntijoiden mielest\u00e4 yksi Latinalaisen Amerikan tulenarimpia kysymyksi\u00e4. Valtaosa alueen p\u00e4\u00e4tt\u00e4jist\u00e4 ei kuitenkaan pid\u00e4 ongelmaa mitenk\u00e4\u00e4n polttavana, vaikka sen sivuuttaminen voi koitua kohtalokkaaksi juuri heille.<\/p>\n
Politiikan tutkijat varoittavat, ett\u00e4 mit\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4ksi vuoropuhelun aloittaminen lyk\u00e4t\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 suuremmalla todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 turhautuneet ihmiset turvautuvat erilaisiin ep\u00e4toivoisiin ratkaisuihin.<\/p>\n
"T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n yhteiskunta useimmissa Latinalaisen Amerikan maissa kaipaa suurta kansankokousta", sanoo Rodrigo Carazo Costa Rican asukasj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
My\u00f6s Brasilian uusi presidentti, sosiologi Fernando Henrique Cardoso on my\u00f6nt\u00e4nyt, ett\u00e4 jollei virallisen politiikan ja "toisenlaisen" politiikan v\u00e4lille saada kaksisuuntaista vuoropuhelua, vallan perusta Latinalaisessa Amerikassa j\u00e4\u00e4 hyvin hauraaksi. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
San Jose, Costa Rica,, 02.01.95 (IPS) – Miten tehd\u00e4 politiikkaa sotkeentumatta olemassa oleviin puolueisiin tai perinteisiin vaikutustapoihin? Latinalaisen Amerikan maissa yh\u00e4 useammat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t vastauksen uusista kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 ja kansan… Continue Reading