St.Augustine, Florida,, 16.01.95 (IPS) – <\/p>\n
<\/p>\n
Ruohonjuurilta l\u00e4htev\u00e4 globalismi on ajattelua ja toimintaa, joka ottaa huomioon sek\u00e4 paikallisen ett\u00e4 maailmanlaajuisen n\u00e4k\u00f6kulman. Se l\u00e4hestyy ongelmia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti jalat maassa -asenteella<\/p>\n
Hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 kehitysmaissa toimivista luovista kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 ovat Bangladeshin k\u00f6yhille rahaa lainaava Grameen-pankki, useissa maissa toimiva Naisten maailmanpankki ja Intian metsi\u00e4 puolustava puunsyleilij\u00f6iden Chipko-liike.<\/p>\n
Loistava esimerkki maailmanlaajuisesti toimivasta kansalaisj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 on Amnesty International, joka valvoo ihmisoikeuksien noudattamista ja panee hallitukset julkisesti tilille niiden rikkomisesta.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 Greenpeace on puolestaan osoittanut, ett\u00e4 tehokkailla tiedotuskampanjoilla voidaan est\u00e4\u00e4 ydinkokeita ja myrkkyj\u00e4tteiden upottamista mereen. Yhteys tiedotusv\u00e4lineisiin onkin ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 ruohonjuuritason globalismille. Sen avulla voidaan kiinnitt\u00e4\u00e4 ihmisten huomiota sellaisiin paikallisiin tai maailmanlaajuisiin kysymyksiin, joista valtiot ja suuryritykset eiv\u00e4t tunnu piittaavan.<\/p>\n
Aluksi hallitukset ylenkatsoivat kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ja niiden aktiiveja. Heit\u00e4 pidettiin amat\u00f6\u00f6rein\u00e4 tai agitaattoreina ja rettel\u00f6itsij\u00f6in\u00e4. Esimerkiksi Yhdysvallat alkoi vasta hitaasti l\u00e4mmet\u00e4 kansalaistensa omaehtoisille yhteenliittymille.<\/p>\n
Nyt kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 on tullut maailmanpolitiikan riippumaton vaikuttaja. Hallitukset ja ylikansalliset yritykset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 voi sivuuttaa j\u00e4rjest\u00f6jen n\u00e4kemyksi\u00e4 silloin, kun p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4listen kokouksien asialistoista.<\/p>\n
Keskin\u00e4isess\u00e4 yhteydenpidossa maailmanlaajuista kansalaisyhteiskuntaa auttavat Internet-tietoverkko ja miljoonat j\u00e4rjest\u00f6tiedotteet.<\/p>\n
Globaalit ongelmat ovat aina huolestuttaneet ruohonjuuritason kansalaisryhmi\u00e4, joita alkoi synty\u00e4 viime vuosisadan vaihteessa. Mukana oli uskonnollisia ja monia muita j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. Niiden toiminta-alueet ulottuivat ruoka-avusta rauhanty\u00f6h\u00f6n, kasvatukseen, kulttuuriin ja nuorisovaihtoon.<\/p>\n
Kylm\u00e4 sota heikensi ruohonjuuritason ryhmien keskin\u00e4isi\u00e4 yhteyksi\u00e4. Hallitukset rajoittivat niiden vapaata toimintaa ja yhteydenpitoa. Joskus hallitukset my\u00f6s pakottivat viattomilta kuulostavat j\u00e4rjest\u00f6t edist\u00e4m\u00e4\u00e4n poliittisia tarkoitusperi\u00e4.<\/p>\n
1970-luvulle tultaessa maailmanlaajuiset ongelmat kuten ymp\u00e4rist\u00f6n saastuminen, k\u00f6yhyys, n\u00e4lk\u00e4 ja aavikoituminen nousivat yh\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mmin esille television ansiosta. YK aloitti kansainv\u00e4listen konferenssien sarjan kiinnitt\u00e4\u00e4kseen huomiota n\u00e4ihin ongelmiin. 1990-luvulla YK:n huippukokouksissa on pohdittu ymp\u00e4rist\u00f6asioita (1992), ihmisoikeuksia (1993) ja v\u00e4est\u00f6kysymyksi\u00e4 (1994).<\/p>\n
Ruohonjuuritason globalistien osanotto YK:n kokouksiin on kasvanut nopeasti. Ryhm\u00e4t on asteittain hyv\u00e4ksytty ja jopa toivotettu tervetulleiksi mukaan, koska niill\u00e4 on havaittu olevan uusia ideoita.<\/p>\n
Tiedemiesten tukemat kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t ovat onnistuneet ajamaan kokousten asialistalle sellaisia kysymyksi\u00e4 kuin energiankulutuksen j\u00e4rkeist\u00e4minen ja luonnon monimuotoisuuden tunnustaminen perustavaksi luonnonvaraksi. J\u00e4rjest\u00f6t ovat my\u00f6s olleet luonnostelemassa kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia noista asioista.<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6t ovat edist\u00e4neet maapallon alkuper\u00e4iskansojen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta, ihmisoikeuksia ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4. Ne ovat per\u00e4nneet Maailmanpankin ja Kansainv\u00e4lisen valuuttarahaston uudistamista. J\u00e4rjest\u00f6t ovat nostaneet esiin sen, ett\u00e4 nykyinen bruttokansantuotteen k\u00e4site ei kerro mit\u00e4\u00e4n sosiaali- tai ymp\u00e4rist\u00f6kustannuksista. Niiden mielest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n voimavarat ja palkaton ty\u00f6 pit\u00e4isi my\u00f6s huomioida valtioiden kirjanpidossa.<\/p>\n
Ruohonjuuritason globalismi voimistuu koko ajan. Samaan aikaan valtioiden vaikutusmahdollisuudet kutistuvat maailmassa, jossa biljoonan dollarin p\u00e4\u00e4omavirrat vaeltavat p\u00e4ivitt\u00e4in rajojen yli. Kansalaisten oma-aputoiminnan merkitys kasvaa sit\u00e4 mukaa, kun valtiot menett\u00e4v\u00e4t kyky\u00e4\u00e4n hallita talouttaan ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja sosiaaliturvaa.<\/p>\n
Jopa ylikansalliset suuryritykset tiet\u00e4v\u00e4t nykyisin, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tehtaidensa sulkemisesta tai sijoittamisesta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n osakkeenomistajiensa hy\u00f6dyksi. Niiden on kuultava laajaa asianosaisten joukkoa, johon kuuluvat ty\u00f6ntekij\u00e4t, alihankkijat, asiakkaat, ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t – ja ruohonjuuritason globalistit.<\/p>\n
Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen kypsymisest\u00e4 ja niiden kasvavasta kansainv\u00e4lisest\u00e4 arvostuksesta kielii sekin, ett\u00e4 niiden laillisuus on \u00e4kki\u00e4 alkanut kiinnostaa yritysten, hallitusten ja puolueiden edustajia.<\/p>\n
Kuinka monta ihmist\u00e4 jokin kansalaisryhm\u00e4 edustaa, ja p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4nk\u00f6 sen politiikasta demokraattisesti? N\u00e4iden aiheellisten kysymysten esitt\u00e4minen saa yleens\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6t lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n avoimuutta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossaan, j\u00e4senkriteereiss\u00e4\u00e4n, varainhankinnassaan ja suhteissaan yhteiskuntaan.<\/p>\n
Kuvaava tieto on sekin, ett\u00e4 Britannian kolmessa suurimmassa puolueessa on yhteens\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n j\u00e4seni\u00e4 kuin Kuninkaallisessa lintujensuojeluyhdistyksess\u00e4.<\/p>\n
Yhdysvaltalainen kansalaisaktivisti Raph Nader on huomauttanut, ett\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen tuottamat tutkimusraportit joutuvat paljon akateemisia tuotoksia tarkempaan syyniin niin valtionhallinnossa, lehdist\u00f6ss\u00e4 kuin tiedepiireiss\u00e4kin.<\/p>\n
Joidenkin toimintaryhmien ja niiden johtajien kansansuosio taas on niin suurta, ett\u00e4 heid\u00e4n suunsa tukitaan, koska heit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n uhkana olemassaoleville valtarakenteille.<\/p>\n
Rikkaissa teollisuusmaissa toimii paljon enemm\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 kuin kehitysmaissa. Siksi kansainv\u00e4liselle asialistalle nousevat yleens\u00e4 pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen huolenaiheet kuten ymp\u00e4rist\u00f6, v\u00e4est\u00f6, uhanalaiset lajit, ilmaston muutos ja otsonikato.<\/p>\n
Kehitysmaiden j\u00e4rjest\u00f6jen ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevat huolet liittyv\u00e4t enemm\u00e4nkin perinteisten yhteismaiden ja metsien h\u00e4vi\u00e4miseen. Niit\u00e4 huolettavat my\u00f6s ep\u00e4oikeudenmukaisuus, k\u00f6yhyys ja n\u00e4lk\u00e4 sek\u00e4 terveydenhuollon, vesihuollon ja koulutuksen puutteet eli ihmisten p\u00e4ivitt\u00e4iseen selviytymiseen liittyv\u00e4t uhkat.<\/p>\n
Yhdysvaltalaiset tutkijat Robert Kaplan ja Paul Kennedy maalaavat uhkakuvia maailman ajautumisesta hallitsemattomaan tilaan ja kaaokseen. Maailmanlaajuinen kansalaisyhteiskunta voisi olla avain sen v\u00e4ltt\u00e4miseen. Onhan sill\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n miljoonien tavallisten ihmisten energia niin demokraattisissa kuin sortavissa maissakin.<\/p>\n
Seuraava n\u00e4yte kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen voimasta saadaan maaliskuussa K\u00f6\u00f6penhaminassa YK:n kansainv\u00e4lisess\u00e4 sosiaalisen kehityksen huippukokouksessa. Kekseli\u00e4imm\u00e4t ratkaisut k\u00f6yhyyteen, ty\u00f6tt\u00f6myyteen ja sosiaaliturvan ongelmiin kuultaneen siell\u00e4kin ruohonjuuritason globalisteilta. (Inter Press Service) (x) Hazel Henderson on yhdysvaltalainen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tutkija. H\u00e4nen tunnetuin teoksensa on Paradigms in Progress: Life Beyond Economics. Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n. <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
St.Augustine, Florida,, 16.01.95 (IPS) – Ruohonjuurilta l\u00e4htev\u00e4 globalismi on ajattelua ja toimintaa, joka ottaa huomioon sek\u00e4 paikallisen ett\u00e4 maailmanlaajuisen n\u00e4k\u00f6kulman. Se l\u00e4hestyy ongelmia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti jalat maassa -asenteellaHyvi\u00e4… Continue Reading