Washington,, 30.01.95 (IPS) – Miten j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 koulutusta, puhdasta vett\u00e4, asuntoja ja ruokaa maailman k\u00f6yhille? Ongelmaa puidaan j\u00e4lleen maaliskuussa K\u00f6\u00f6penhaminassa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 YK:n sosiaalisen kehityksen huippukokouksessa. Kiperin kysymys kuuluu siell\u00e4kin: mist\u00e4 rahat?<\/p>\n
<\/p>\n
Kehitysmaat hoipertelevat valtavan velkataakan alla ja rikkailla teollisuusmailla on nykyisin tekemist\u00e4 omien ty\u00f6tt\u00f6miens\u00e4 huoltamisessa. K\u00f6\u00f6penhaminan kokousta valmistelevissa palavereissa onkin per\u00e4\u00e4nkuulutettu "mielikuvitusta ja joustavuutta" uusien rahal\u00e4hteiden l\u00f6yt\u00e4miseksi. On ehdotettu muun muassa kansainv\u00e4listen valuuttasiirtojen, energian ja lentomatkojen verottamista.<\/p>\n
Australialainen kansanedustaja John Langmore kannattaa kansainv\u00e4lisen rahaliikenteen verollepanoa. "J\u00e4rkev\u00e4n veropolitiikan yksi periaate on verottaa sellaista toimintaa, jota halutaan hillit\u00e4", h\u00e4n sanoo viitaten ep\u00e4vakauteen, jota valuuttakeinottelijat aiheuttavat maailman finanssimarkkinoilla.<\/p>\n
Nobel-palkittu Yalen yliopiston professori James Tobin on jo pitk\u00e4\u00e4n esitt\u00e4nyt 0,5 prosentin veroa kansainv\u00e4lisille valuutan siirroille. Se tuottaisi 1,5 biljoonaa dollaria (seitsem\u00e4n biljoonaa markkaa) vuodessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi kehitysapuun.<\/p>\n
Tobinin ajatus on saanut kannatusta vasta aivan viime aikoina. Monet kuitenkin kutistaisivat veroprosenttia jopa 0,01:een. YK:n kehitysrahasto UNDP laskee, ett\u00e4 jo 0.05 prosentin valuuttavero tuottaisi 150 miljardia dollaria (705 miljardia markkaa) vuodessa.<\/p>\n
Langmoren mukaan Australia suunnittelee aloitetta valuuttaverosta K\u00f6\u00f6penhaminassa 6.-12. maaliskuuta pidett\u00e4v\u00e4lle huippukokoukselle. My\u00f6s Kanada ja Pakistan ovat ilmaisseet kiinnostusta asiaa kohtaan.<\/p>\n
Toiset kehitysasiantuntijat muistuttavat, ett\u00e4 vaatimaton kolmen prosentin leikkaus koko maailman sotilasmenoihin poikisi vuodessa 460 miljardia dollaria (2,2 biljoonaa markkaa). Nykyisin koko maaailmassa annettu vuotuinen kehitysapu on noin yhdeks\u00e4n kertaa v\u00e4hemm\u00e4n eli 50- 60 miljardia dollaria (235-282 miljardia markkaa).<\/p>\n
UNDP:n kehitysraporttitoimiston johtaja Inge Kaul on ehdottanut my\u00f6s yhden dollarin (4,7 markkaa) kehitysveron perimist\u00e4 jokaiselta \u00f6ljytynnyrilt\u00e4. H\u00e4nen mukaansa sekin voisi tuottaa vuodessa nykyisen kehitysavun verran.<\/p>\n
Kaul ehdottaa harkittaviksi my\u00f6s kansainv\u00e4listen lentolippujen sek\u00e4 maasta toiseen soitettujen puhelujen ja telefax-sanomien verottamista.<\/p>\n
Kaikki uudet kehitysverot ovat kuitenkin vasta idean asteella. Viel\u00e4 on selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, kuinka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ne olisivat ja miten suurvallat niihin suhtautuvat. Selvyytt\u00e4 ei ole siit\u00e4k\u00e4\u00e4n, miten verot ker\u00e4tt\u00e4isiin tai kuka sen hoitaisi.<\/p>\n
Avainkysymys on poliittinen tahto, huomauttaa UNDP:n erityisneuvonantaja Mahbub ul Haq.<\/p>\n
H\u00e4n tunnustaa pelk\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4, ett\u00e4 K\u00f6\u00f6penhaminan kokouksessa ilmenee paljon poliittista v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. "Olennaisimmat inhimillisen kehityksen vaatimukset voitaisiin kuitenkin toteuttaa seuraavien kymmenen vuoden aikana 30 miljardin dollarin (141 miljardia markkaa) vuotuisella panostuksella", ul Haq muistuttaa.<\/p>\n
H\u00e4n toivoo j\u00e4senmaiden ryhtyv\u00e4n toteuttamaan YK:n suosittelemaa "20-20-suunnitelmaa", joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyyden lievitt\u00e4miseen suuntaamalla lis\u00e4\u00e4 varoja kehitysmaiden sosiaalisektorille. Sen mukaan kehitysmaat k\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t sosiaalimenoihin 20 prosenttia budjetistaan ja teollisuusmaat vastaavasti 20 prosenttia kehitysavustaan.<\/p>\n
Teollisuusmaiden markkinoiden avaaminen k\u00f6yhimpien kehitysmaiden – varsinkin afrikkalaisten – tuotteille auttaisi kuitenkin enemm\u00e4n kuin avun kasvattaminen, ul Haq muistuttaa.<\/p>\n
"Afrikka ei tarvitse lis\u00e4\u00e4 apua. Alue on saanut enemm\u00e4n huonoja neuvoja henke\u00e4 kohden kuin mik\u00e4\u00e4n muu maaryhm\u00e4. Afrikka menett\u00e4\u00e4 markkinoilla kymmenkertaisesti rahasumman, jonka se saa apuna", h\u00e4n sanoo tarkoittaen tulleja ja muita kaupan esteit\u00e4, joita teollisuusmaat asettavat k\u00f6yhien maiden tuotteille. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Washington,, 30.01.95 (IPS) – Miten j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 koulutusta, puhdasta vett\u00e4, asuntoja ja ruokaa maailman k\u00f6yhille? Ongelmaa puidaan j\u00e4lleen maaliskuussa K\u00f6\u00f6penhaminassa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 YK:n sosiaalisen kehityksen huippukokouksessa. Kiperin ky… Continue Reading