New York,, 06.02.95 (IPS) – <\/p>\n
<\/p>\n
P\u00e4ivitt\u00e4isten pulmien rasittamilla hallituksilla on valitettavasti taipumuksena odottaa, ett\u00e4 jokin ongelma on saavuttanut kriisin mittasuhteet, ennen kuin siihen aletaan kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Seurausten tuhoisuus on n\u00e4hty niin Ruandassa kuin Balkanillakin.<\/p>\n
Seurattuaan vuonna 1864 Pohjois-Italiassa Solferinon taistelua, jossa kuoli 40 000 ihmist\u00e4, sveitsil\u00e4inen liikemies Henri Dunant perusti Punaisen ristin. Sen j\u00e4lkeen vapaaehtoiset auttajat ovat pelastaneet lukemattomia ihmishenki\u00e4 eri puolilla maailmaa.<\/p>\n
Nykyaikaiset aseet ja hulluuden riivaamat poliittiset johtajat ovat kuitenkin saaneet aikaan yh\u00e4 tuhoisampia sotia. Valtaosa sodan uhreista on nykyisin siviilej\u00e4, joita vapaaehtoisj\u00e4rjest\u00f6t eiv\u00e4t pysty mitenk\u00e4\u00e4n suojelemaan.<\/p>\n
Konfliktien sovittelu tulisi kuitenkin paljon halvemmaksi kuin ulkopuolinen aseellinen v\u00e4liintulo sodan puhjettua. Ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, sovittelu s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ihmishenki\u00e4.<\/p>\n
Nykyisin on olemassa paljon virallisia ja yksityisi\u00e4 hankkeita kiistojen ratkaisemiseksi v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n avulla. Niit\u00e4 pit\u00e4isi kuitenkin laajentaa ja vahvistaa. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viime vuonna Yhdysvaltain entinen presidentti Jimmy Carter onnistui liennytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain v\u00e4list\u00e4 j\u00e4nnityst\u00e4, auttamaan Haitia palauttamaan demokratian ilman verenvuodatusta ja neuvottelemaan tulitaukosopimuksen Bosniaan.<\/p>\n
Norjalainen Terje Larsen puolestaan houkutteli edellisvuonna israelilaiset ja palestiinlaiset salaisiin neuvotteluihin saman p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen. Seurauksena oli rauhansopimus, josta Israelin ja Palestiinan vapautusj\u00e4rjest\u00f6n johtajat saivat Nobelin palkinnon 1994.<\/p>\n
Yksityinen rauhanaloite auttoi laukaisemaan j\u00e4nnittyneen tilanteen my\u00f6s Transilvaniassa Romanian rajaseudulla. Alue kuului Unkariin ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa ja on yh\u00e4 p\u00e4\u00e4osin unkarilaisten asuttama.<\/p>\n
Romania ja Unkari olivat eri puolilla kummassakin maailmansodassa ja keskin\u00e4inen pelko ja ep\u00e4luottamus el\u00e4\u00e4 yh\u00e4 vahvana.<\/p>\n
Allen Kassof, Livia Plaks ja Larry Watts ovat tutkijoita yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston etnisten suhteiden projektissa. He onnistuivat kokoamaan Romanian viranomaisten ja Transilvanian unkarilaisv\u00e4hemmist\u00f6n edustajat yhteen. Tuloksena oli sopimus, jossa Transilvanian unkarilaiset saivat luvan julkaista omaa lehte\u00e4 ja opettaa omalla kielell\u00e4\u00e4n kouluissa. Vastineeksi he lupasivat lopettaa pyrkimyksens\u00e4 irtautua Romaniasta.<\/p>\n
Molemmat osapuolet olivat niin yll\u00e4ttyneit\u00e4 ja mieliss\u00e4\u00e4n kaikkia tyydytt\u00e4v\u00e4n kompromissin l\u00f6ytymisest\u00e4, ett\u00e4 he taputtivat toisilleen spontaanisti sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa. Kolmen ihmisen muutaman p\u00e4iv\u00e4n ponnistelu saattoi siten ehk\u00e4ist\u00e4 sodan. Entisess\u00e4 Jugoslaviassa sen sijaan sota on jatkunut jo yli kolme vuotta, vaikka yksist\u00e4\u00e4n Bosniaa rauhoittamaan on l\u00e4hetetty yli 20 000 YK-sotilasta.<\/p>\n
Sotien ennalta ehk\u00e4isy ansaitsee nykyist\u00e4 enemm\u00e4n varoja. YK:n p\u00e4\u00e4sihteeri on tehnyt arvokasta v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 monissa tilanteissa, mutta h\u00e4n on ylity\u00f6llistetty. YK:n alaisuudessa toimii Kansainv\u00e4linen rauhan akatemia, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on auttaa kiistojen rauhanomaista ratkaisua. Sen palveluksessa on vain kolme kentt\u00e4ty\u00f6h\u00f6n pystyv\u00e4\u00e4 henkil\u00f6 ja 16 toimistoty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Vaikka mukaan lasketaan monien vapaaehtoisten ponnistelu, nykyinen sovittelukapasitteeti ei riit\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n maailmassa, jossa kihisee l\u00e4himm\u00e4s sata etnist\u00e4 konfliktia.<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisen rauhan akatemian pit\u00e4isi voida laajentaa sovittelijakoulutustaan niin, ett\u00e4 sen palvelukset k\u00e4visiv\u00e4t v\u00e4hitellen tarpeettomiksi. Sovittelu on nimitt\u00e4in taito, jota voidaan opettaa ja oppia.<\/p>\n
Hallitusten v\u00e4listen YK-elinten ohella tarvitaan my\u00f6s vapaaehtoisia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ja liikkeit\u00e4 kuten Friends Service Committee, Peace Brigades International ja Fellowship of Reconciliation, jotka keskittyv\u00e4t sovitteluun ja sodan syiden poistamiseen.<\/p>\n
Valtioiden v\u00e4listen suhteiden kehitt\u00e4minen ja ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4minen konflikteihin ei saisi olla ulkoministeri\u00f6iden monopolina. Mit\u00e4 useampi taho kilpailee hyvien ideoiden esitt\u00e4misess\u00e4, sit\u00e4 luultavammin l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n luovia ratkaisuja.<\/p>\n
Voimavarojen kanavoiminen sovitteluun olisi my\u00f6s tehokkain tapa s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 rahaa n\u00e4in\u00e4 kireiden budjettien aikoina. Tuhansien dollareiden sijoittaminen sovitteluun saattaa tehd\u00e4 tarpeettomiksi sotilaalliset operaatiot, jotka maksaisivat miljardeja.<\/p>\n
Valinta on selv\u00e4: opimmeko pit\u00e4m\u00e4\u00e4n silm\u00e4mme auki ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00f6rm\u00e4ykset vai ajammeko silm\u00e4t kiinni ja luotamme siihen, ett\u00e4 ambulanssi tulee ajoissa t\u00f6rm\u00e4yksen j\u00e4lkeen? (Inter Press Service) (x) Dietrich Fischer on yhdysvaltalaisen Pacen yliopiston professori ja World Citizen Diplomats -j\u00e4rjest\u00f6n varapuheenjohtaja. H\u00e4nen tunnetuin teoksensa on Nonmilitary Aspects of Security. Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n. <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
New York,, 06.02.95 (IPS) – P\u00e4ivitt\u00e4isten pulmien rasittamilla hallituksilla on valitettavasti taipumuksena odottaa, ett\u00e4 jokin ongelma on saavuttanut kriisin mittasuhteet, ennen kuin siihen aletaan kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Seurausten tuhoisuus on n\u00e4… Continue Reading