YK,, 20.02.95 (IPS) – Yhdysvaltojen aseteollisuudella on edess\u00e4 tilap\u00e4isesti hiljainen kausi, koska L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ei sodita ja koska muuallakin totutut suurostajat potevat rahapulaa.<\/p>\n
<\/p>\n
Toissa vuonna Yhdysvaltojen aseviennin arvo oli 160 miljardia markkaa, viime vuonna vain 60. Pudotuksen syyt ovat muualla kuin Washingtonin politiikan muutoksissa, arvelee Arms Trade Newsin p\u00e4\u00e4toimittaja Thomas Cardamone Jr..<\/p>\n
"Kolme kovimman ostajan maksukyky on kovalla koetuksella", h\u00e4n toteaa viitaten Saudi-Arabian, Kuwaitin ja Taiwanin suurhankintoihin edellisten vuosien aikana.<\/p>\n
"Clintonin hallinto pid\u00e4ttelee asekauppoja Saudi- Arabian kanssa, kunnes \u00f6ljyvaltio alkaa maksaa laskunsa ajallaan", Cardamone sanoo. Saudien vaikeudet johtuvat \u00f6ljykaupan vaisuudesta maailmalla.<\/p>\n
Aivan nollille Saudi-Arabian puolustusbudjetti ei ole kuivunut. Tammikuussa puolustusvoimien, sis\u00e4ministeri\u00f6n, kansalliskaartin ja tiedustelupalvelun t\u00e4m\u00e4n vuoden menoihin varattiin yli 60 miljardia markkaa eli kolmannes koko menoarviosta.<\/p>\n
Kuwait on viime vuosina k\u00e4ytt\u00e4nyt samaten kolmanneksen valtion menoista puolustukseen. Se on ostanut Persianlahden sodan j\u00e4lkeen niin paljon aseita, ett\u00e4 l\u00e4hiaikoina tahti j\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 maltillisemmaksi, mik\u00e4 n\u00e4kyy Yhdysvaltojen aseteollisuudessa tilauskannan heikkenemisen\u00e4. Kuwait joutuu sijoittamaan varojaan yh\u00e4 my\u00f6s sodan siviilituhojen korjaamiseen.<\/p>\n
Vaikka L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ei olekaan nyt suursotaa, varustelukierre ei ole pys\u00e4htynyt, eik\u00e4 rauhanprosessin eteneminen heijastu aseinvestoinneissa. Israel kasvattaa t\u00e4n\u00e4 vuonna puolustusbudjettiaan kahdeksan prosenttia, vaikka menoarvion loppusumma pienenee yli miljardi markkaa viimevuotisesta.<\/p>\n
Arabiliiton juuri julkaisemassa selvityksess\u00e4 valitetaan, kuinka j\u00e4rjest\u00f6n 22 j\u00e4senvaltion suuret puolustusmenot asettavat ahtaat rajat kipe\u00e4sti kaivatuille kehityshankkeille.<\/p>\n
Taiwanin ostot ovat ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti pienentyneet vuoden 1993 h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4kaupan j\u00e4lkeen. Yhdysvallat m\u00f6i silloin Taiwanille F-16-koneita l\u00e4hes 30 miljardin markan arvosta.<\/p>\n
Viime vuonna Yhdysvaltojen asevienti\u00e4 hallitsi nelj\u00e4 muuta h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4kauppaa. Turkki tilasi taistelukoneita yhdeks\u00e4ll\u00e4 miljardilla markalla, Israel yli kahdeksalla, Malesia kolmella ja Singapore runsaalla kahdella.<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4 vuonna Yhdysvaltojen lasketaan myyv\u00e4n sotakalustoa ulkomaille yht\u00e4 paljon kuin viime vuonna. Ensi vuoden kaupat ovat viel\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa.<\/p>\n
Valkoisen talon odotetaan ilmoittavan l\u00e4hikuukausina aseviennin uusista ohjeista, joiden on m\u00e4\u00e4r\u00e4 purkaa aseteollisuuden kriisi\u00e4 ja lomautuksia.<\/p>\n
Kylm\u00e4n sodan aikaan Yhdysvaltojen asevienti oli tiukasti sidoksissa Washingtonin turvallisuuspoliittisiin tulkintoihin. Maailman uudessa poliittisessa asetelmassa harkinnalla on v\u00e4ljemm\u00e4t rajat. Aseteollisuuden tarpeet voidaan ottaa huomioon aiempaa vakavammin.<\/p>\n
Pentagonissa aseviennin kasvattaminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n keinoksi pit\u00e4\u00e4 Yhdysvaltojen sotateollisuus kunnossa. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
YK,, 20.02.95 (IPS) – Yhdysvaltojen aseteollisuudella on edess\u00e4 tilap\u00e4isesti hiljainen kausi, koska L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ei sodita ja koska muuallakin totutut suurostajat potevat rahapulaa.Toissa vuonna Yhdysvaltojen aseviennin arvo oli 160 miljardia markk… Continue Reading