Havanna,, 9.10.96 (IPS) – Arviolta nelj\u00e4nnesmiljoona kuubalaista saa nykyisin elantonsa kierr\u00e4tyksest\u00e4. Samalla erilaisten materiaalien uusiok\u00e4ytt\u00f6 auttaa talousvaikeuksissa painiskelevaa maata s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n noin 450 miljoonaa markkaa vuodessa. Viranomaisten mukaan s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4 voisi saada kokoon enemm\u00e4nkin.<\/p>\n
<\/p>\n
Kuuban kierr\u00e4tysyritysten liittoon kuuluu 14 firmaa, jotka kokoavat kuukaudessa noin 16 000 tonnia j\u00e4temetallia l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4lleenk\u00e4sittelylaitokseen. Ala ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 3 000 henke\u00e4, ja sen avulla pystyt\u00e4\u00e4n korvaamaan ter\u00e4ksen tuontia yli seitsem\u00e4n miljoonan markan edest\u00e4.<\/p>\n
Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6 tulee alumiinista, jota kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muun muassa ovien ja ikkunoiden puitteisiin, huonekaluihin, moottorien m\u00e4ntiin sek\u00e4 erilaisiin kotitalouden tarvikkeisiin ja pakkauksiin.<\/p>\n
Kommunistisen nuorisoliiton julkaisu Juventud Rebelde selostaa, ett\u00e4 yhden ikkunanpuitteen valmistamiseen tarvitaan 500 alumiinista juomat\u00f6lkki\u00e4. Kokonaisen terveysklinikan raaka- aineeksi vaaditaan tonnin verran t\u00f6lkkej\u00e4. Tonnista muovij\u00e4tett\u00e4 taas saadaan 1 800 muovikassia, ja samalla s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n huomattavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t \u00f6ljy\u00e4.<\/p>\n
Havannan kierr\u00e4tysyhti\u00f6iden liiton johtaja Agustin Santiago Seijas esiintyi \u00e4skett\u00e4in televisiossa yllytt\u00e4en kuubalaisia tehostamaan kierr\u00e4tyst\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n kierr\u00e4tys on saatava toimimaan jokaisella ty\u00f6paikalla.<\/p>\n
Kuuban t\u00e4rkeimpiin elinkeinoihin kuuluva matkailuala on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 kierr\u00e4tt\u00e4j\u00e4. Vuoden ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla se toimitti j\u00e4lleenk\u00e4sittelyyn 135 tonnia alumiinia ja 50 tonnia muovia, kertovat viralliset tilastot.<\/p>\n
Seijasin mukan hotellit ja ravintolat eiv\u00e4t kuitenkaan halua s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kierr\u00e4tett\u00e4v\u00e4\u00e4 j\u00e4tett\u00e4 nurkissaan, vaan ne on ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4. "Muuten ne heitet\u00e4\u00e4n roskiin ja meid\u00e4n on maksettava erikseen kunnalliselle j\u00e4tehuollolle, jotta se erittelee tavaran meille", Seijas selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Paperin ja pahvin kierr\u00e4tys on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 Kuuballe sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ett\u00e4 taloudellisista syist\u00e4. Saarivaltio on k\u00e4rsinyt paperipulasta siit\u00e4 asti, kun talouskriisi alkoi 1990.<\/p>\n
"Jos uusiok\u00e4yt\u00e4mme 1,2 tonnia paperia ja pahvia, s\u00e4\u00e4styy 17 kymmenvuotiasta puuta sek\u00e4 65 prosenttia siit\u00e4 \u00f6ljyst\u00e4 ja 85 prosenttia vedest\u00e4, joka tarvittaisiin uuden paperin valmistuksessa", havainnollistaa Rafael Ramirez Havannan paperiyhti\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Mainitusta uusiopaperim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 voi h\u00e4nen mukaansa valmistaa 25 000 kouluvihkoa, 2 480 kappaletta 400-sivuisia kirjoja tai 13 800 kananmunakoteloa.<\/p>\n
Vaikka jokaisella asuinalueella toimivat vallankumouksen puolustuskomiteat ovat ker\u00e4nneet kierr\u00e4tett\u00e4v\u00e4\u00e4 tavaraa yli 30 vuoden ajan, uusiokulttuuri ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n juurtunut kuubalaisten syviin riveihin.<\/p>\n
"Saatoimme vuosikaudet luottaa siihen, ett\u00e4 vanhat sosialistiset yst\u00e4v\u00e4maamme l\u00e4hettiv\u00e4t meille tarvitsemamme tavarat, joten v\u00e4h\u00e4ttelimme kierr\u00e4tyksen merkityst\u00e4", sanoo alalla ty\u00f6skentelev\u00e4 Rafael Garrido.<\/p>\n
Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Havannassa noin 80 000 ihmist\u00e4 hankkii elantonsa kierr\u00e4tyksest\u00e4, mutta joidenkin mielest\u00e4 uurastus on tuskin vaivan arvoista. Valtion kierr\u00e4tyslaitokset maksavat s\u00e4killisest\u00e4 juomat\u00f6lkkej\u00e4 1,5 pesoa, kun kuubalaisten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kuukausipalkka on 200 pesoa.<\/p>\n
"Palkkiot eiv\u00e4t ole kannustavia. Ja kun p\u00e4\u00e4see perille haalittuaan t\u00f6lkit kokoon, kukaan ei ole ottamassa niit\u00e4 vastaan tai saa kuulla rahojen loppuneen", valittaa havannalainen Emilio Garcia. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Havanna,, 9.10.96 (IPS) – Arviolta nelj\u00e4nnesmiljoona kuubalaista saa nykyisin elantonsa kierr\u00e4tyksest\u00e4. Samalla erilaisten materiaalien uusiok\u00e4ytt\u00f6 auttaa talousvaikeuksissa painiskelevaa maata s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n noin 450 miljoonaa markkaa vuodessa…. Continue Reading