Lontoo,, 16.10.96 (IPS) – Sodank\u00e4ynnin luonne on muuttunut Afrikassa nopeasti kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen. Syyn\u00e4 on rahapula, joka johtuu sek\u00e4 supervaltojen tuen loppumisesta ett\u00e4 Afrikan maiden velkaantumisesta. Tilanne pakottaa niin hallitukset kuin sissiliikkeetkin etsim\u00e4\u00e4n uusia tapoja rahoittaa sotimistaan, arvioivat Lontoossa toimivat Afrikan tuntijat.<\/p>\n
<\/p>\n
N\u00e4lk\u00e4isten sotilaiden ensimm\u00e4isiksi uhreiksi joutuvat usein maaseudun asukkaat, joiden koteja ja karjaa ry\u00f6stet\u00e4\u00e4n. Sotilaille kelpaa my\u00f6s humanitaariseksi avuksi tarkoitettu ruoka. Usein he ker\u00e4\u00e4v\u00e4t hallitsemiltaan alueilta itse keksimi\u00e4\u00e4n veroja. Parhaiten j\u00e4rjest\u00e4ytyneet yksik\u00f6t siirtyv\u00e4t liiketoimintaan ja k\u00e4yv\u00e4t sotia saadakseen hallintaansa timantti-, norsunluu-, puutavara- tai huumetuotantoa.<\/p>\n
"Kansallisten asevoimien yksityist\u00e4misest\u00e4 on tullut p\u00e4iv\u00e4n sana: miltei jokainen armeija Afrikassa on mukana jonkinlaisessa liiketoiminnassa", ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6 African Rightsin johtaja Alex De Waal kertoo.<\/p>\n
"Jopa takavuosina Etiopiaa hallinneen Mengistu Haile Mariamin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen keskusjohtoisen armeijan upseereita tavattiin myym\u00e4st\u00e4 aseita ja ammuksia sis\u00e4llissodan viimeisin\u00e4 vuosina", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
De Waalin mukaan Afrikan hallituksia vastaan toimivat kapinallisarmeijat ovat etsineet kaupallisia rahoitusl\u00e4hteit\u00e4 kilvan virallisten puolustusvoimien kanssa. Esimerkiksi Liberiassa kapinallisjohtaja Charles Taylor on rahoittanut toimintaansa puukaupoilla. Somaliassa edesmenneen sotaherran Mohammed Aideedin mahti perustui miedosti huumaavan qat-kasvin kaupan valvontaan.<\/p>\n
Konfliktien ratkaisuun erikoistuneen Safeworld-laitoksen tutkija Simon Higdon antaa lis\u00e4\u00e4 esimerkkej\u00e4: Angolassa Unita- sissiliike vaihtaa edelleen timantteja aseisiin, vaikka sis\u00e4llissota maassa on periaatteessa p\u00e4\u00e4ttynyt.<\/p>\n
"Angolan rauhanprosessin heiver\u00f6isyys johtuukin osin siit\u00e4, ett\u00e4 Unitalla on yh\u00e4 hallinnassaan timanttikauppa, jonka avulla se voi hankkia aseita miljoonien dollarien edest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4", Higdon sanoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa Unita salakuljettaa timantit maasta Zairen kautta ja tuo aseet samaa tiet\u00e4, vaikka Angola on YK:n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 asevientikiellossa. "YK sulkee silm\u00e4ns\u00e4 Zairen lepsulta rajavalvonnalta, koska se pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiaan puuttuminen hermostuttaisi Zairen viranomaiset. Vaarna on, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 voivat ryhty\u00e4 h\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n Ruandan pakolaisia v\u00e4kivalloin maasta."<\/p>\n
De Waalin mielest\u00e4 armeijoiden toiminnan kaupallistuminen aiheuttaa my\u00f6s niiden sirpaloitumista. "Joukot voivat tuntea lojaalisuutta vain sit\u00e4 tahoa kohtaan, joka turvaa niiden huollon."<\/p>\n
Afrikan konfliktien v\u00e4litt\u00e4miseen erikoistuneen lontoolaisen Conciliacion Resources -j\u00e4rjest\u00f6n David Lord on samaa mielt\u00e4: "Taloudellinen hajautuminen aiheuttaa vakavaa komentosuhteiden h\u00e4m\u00e4rtymist\u00e4 kautta mantereen ja sotilasyksik\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t taistelemaan pelk\u00e4st\u00e4 hengiss\u00e4 pysymisest\u00e4\u00e4n."<\/p>\n
Armeijoiden poliittiset tarkoitusper\u00e4t muuttuvat pelk\u00e4ksi sanahelin\u00e4ksi ja niiden todelliseksi tavoitteeksi nousee aseiden, polttoaineen, ruuan ja rikkauksien turvaaminen.<\/p>\n
"Sierra Leonessa ei ole muuta vaihtoehtoa. Jotkut komentajat ker\u00e4\u00e4v\u00e4t itselleen rikkauksia kuumeisesti, kun taas maassa toimivien lukuisten eri armeijoiden rivimiehille sotiminen on vain keino hankkia elantonsa", Lord kertoo.<\/p>\n
L\u00f6ytyy my\u00f6s tapauksia, joissa maan johto on tarkoituksella kylv\u00e4nyt hajaannusta asevoimiin usuttaakseen eri kuppikunnat toistensa kimppuun ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4kseen siten vallankaappauksen uhkaa.<\/p>\n
Yli 30 vuotta vallassa ollut Zairen presidentti Mobutu Sese Seko on supistanut maan vakinaisen armeijan 20 000 mieheen ja perustanut sen rinnalle erilaisia iskujoukkoja torjumaan sis\u00e4ist\u00e4 uhkaa. Mobutu itse johtaa ainakin kuutta erityisturvallisuusjoukkoa, joiden j\u00e4senet on valittu \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huolellisesti luotettavuuden varmistamiseksi. Niiden joukossa on 10 000 miehen vahvuinen kansalliskaarti.<\/p>\n
Zairen sotilaskomentajat johtavat yksik\u00f6it\u00e4\u00e4n kuin puoli- itsen\u00e4isi\u00e4 l\u00e4\u00e4nityksi\u00e4. Joukoille ei useinkaan makseta palkkaa, vaan ne hankkivat tulonsa kaupank\u00e4ynnill\u00e4, ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietulleja tai ry\u00f6stelem\u00e4ll\u00e4 asukkaita.<\/p>\n
Angolassa YK auttaa kotiutettuja sotilaita p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n maanviljelyksen alkuun, mutta monet myyv\u00e4t ty\u00f6kalunsa ja siemenens\u00e4 ja ostavat aseita, joiden avulla on paljon helpompi hankkia tuloja kuin peltoa kuokkimalla..<\/p>\n
Siell\u00e4, miss\u00e4 armeija on hajasijoitettu ja paikalliset komentajat j\u00e4tetty johtamaan toimintaa, taistelijat oppivat samaistumaan tiettyyn v\u00e4est\u00f6nosaan. Se voi luoda etnisten ryhmien v\u00e4lille vaarallisia j\u00e4nnitteit\u00e4, sanoo De Waal<\/p>\n
Er\u00e4in paikoin itsevaltaiset johtajat ovat k\u00e4ytt\u00e4neet etnisyytt\u00e4 tarkoituksella hajota ja hallitse -politiikan v\u00e4lineen\u00e4. "Etnisyys alkaa el\u00e4\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja siit\u00e4 tulee asevoimien mobilisointikeino."<\/p>\n
Etnisten ristiriitojen voimistuminen, terroritaktiikan ja maaseudun horjuttamisen lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6 viittaa De Waalin mukaan sotilasoppien nopeaan muuttumiseen. "Paljon siit\u00e4, mik\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 patologiselta v\u00e4kivallalta, on tosiasiassa huolellisen ja tarkoituksellisen strategian tulosta", h\u00e4n varoittaa.<\/p>\n
De Waalin mukaan Afrikan sotilasoppien muutos perustuu paljolti Euroopassa, Amerikassa ja entisiss\u00e4 sosialistimaissa kehitettyyn kapina- ja kapinantorjuntataktiikkaan, jota my\u00f6s etel\u00e4isen Afrikan aiemmat rasistiset hallitukset sovelsivat. Keskeist\u00e4 oli terrorin k\u00e4ytt\u00f6 siviilej\u00e4 vastaan kansan rivien hajottamiseksi.<\/p>\n
Silloisen Rhodesian keskustiedustelupalvelu l\u00e4hetti valeterroristeja tekem\u00e4\u00e4n hirmut\u00f6it\u00e4, jotka pantiin sissien tiliin ja siten kylvettiin pelkoa ja sekaannusta maaseutuv\u00e4est\u00f6n keskuuteen.<\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 kasvoi "vastaterrorismin" j\u00e4rjestelm\u00e4, jota Etel\u00e4-Afrikan hallitus k\u00e4ytti yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n horjuttaa mustia hallituksia naapurimaissaan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 iskujoukkojaan sik\u00e4l\u00e4isten kapinallisten tueksi.<\/p>\n
Lis\u00e4\u00e4 horjutusmenetelmi\u00e4 Afrikkaan toivat kotiin palaavat vapaaehtoiset, jotka olivat l\u00e4hteneet sotimaan Afganistanin muslimisissien avuksi. He saivat opetusta neuvostojoukkojen vastaiseen sodank\u00e4yntiin muun muassa Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukoilta.<\/p>\n
Lord muistuttaa, ett\u00e4 "ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n strategian pient\u00e4 punaista kirjaa, mutta komentajat tajuavat mik\u00e4 taktiikka toimii ja improvisoivat sen pohjalta."<\/p>\n
Horjuttamisen kaksi p\u00e4\u00e4elementti\u00e4 ovat etnisen eripuran luominen ja silmiinpist\u00e4vien julmuuksien toimeenpano. Sotilasteoreetikot ovat keksineet nopeasti, ett\u00e4 ei tarvita kuin muutama v\u00e4kivallanteko tietty\u00e4 etnist\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 vastaan, jotta saadaan aikaan ep\u00e4luottamuksen ja pelon ilmapiiri ja k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6 itse\u00e4\u00e4n vastaan.<\/p>\n
De Waalin mukaan horjuttaminen on helppoa ja halpaa ja hyvin vaikeasti hillitt\u00e4v\u00e4\u00e4. "Sotilas\u00e4lyk\u00f6t kautta Afrikan ovat oppineet t\u00e4m\u00e4n l\u00e4ksyn, ja he kokeilevat koko ajan uusia menetelmi\u00e4." (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lontoo,, 16.10.96 (IPS) – Sodank\u00e4ynnin luonne on muuttunut Afrikassa nopeasti kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen. Syyn\u00e4 on rahapula, joka johtuu sek\u00e4 supervaltojen tuen loppumisesta ett\u00e4 Afrikan maiden velkaantumisesta. Tilanne pakottaa niin hal… Continue Reading