Berkeley, Kalifornia, 30.10.96 (IPS) – Poliittisen vaikutusvallan ostaminen on yht\u00e4 vanha – vaikkei ehk\u00e4 yht\u00e4 kunnianarvoisa – instituutio kuin demokratia itse. Miss\u00e4\u00e4n rahan vaikutus politiikkaan ei kuitenkaan ole yht\u00e4 l\u00e4pitunkeva ja sy\u00f6vytt\u00e4v\u00e4 kuin maailman ensimm\u00e4isess\u00e4 ja kuuluisimmassa demokraattisessa valtiossa, Yhdysvalloissa.<\/p>\n
<\/p>\n
Yhdysvaltain kongressin t\u00e4ytevaaleissa 1994 k\u00e4ytettiin vaalikampanjoihin yhteens\u00e4 724 miljoonaa dollaria (3,3 miljardia markkaa). Meneill\u00e4\u00e4n olevassa presidentinvaalitaistelussa arvioidaan palavan rahaa kaksinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n
Edustajanpaikka Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneessa maksaa keskim\u00e4\u00e4rin reilut 600 000 dollaria (2,8 miljoonaa markkaa). Senaattorin viran hinta on kymmenkertainen eli huikeat 6 miljoonaa dollaria (28 miljoonaa markkaa). Tosin kaksi kalifornialaista senaattoriehdokasta k\u00e4ytti viime vaaleissa kisaan yhteens\u00e4 30 miljoonaa dollaria (138 miljoonaa markkaa).<\/p>\n
T\u00e4htitieteellisiin summiin nousevan vaalikassan ker\u00e4\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 poliitikot alkavat heti valituksi tultuaan haalia rahoitusta uudelleenvalinnalleen. Se on niin uuvuttava ja alentava mylly, ett\u00e4 monet fiksuimmista kongressiedustajista luovuttavat suosiolla yhden kauden j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Nykyisen j\u00e4rjestelm\u00e4n puolustajat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 ehdokkaille annetut kampanja-avustukset ovat sananvapauden ilmaus ja t\u00e4rke\u00e4 poliittisen osallistumisen v\u00e4line. Arvostelijat puolestaan sanovat, ett\u00e4 poliittisessa mainonnassa sana ei ole vapaa, vaan maksaa esimerkiksi televisiossa kymmeni\u00e4 tuhansia dollareita minuutti. Sellainen osallistuminen on siis mahdollista vain varakkaille.<\/p>\n
Tilastot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vahvistavan j\u00e4lkimm\u00e4isen kannan:<\/p>\n
– Alle 0,3 prosenttia amerikkalaisista antoi enemm\u00e4n kuin 200 dollaria (920 markkaa) kongressiehdokkaille vuoden 1992 vaalien alla.<\/p>\n
– Vaatimaton 0,1 prosenttia \u00e4\u00e4nioikeutetuista antoi 46 prosenttia kaikista ker\u00e4tyist\u00e4 kampanjavaroista.<\/p>\n
– Yli 95 prosenttia aikuisista ei antanut lainkaan rahaa vaalikassoihin.<\/p>\n
J\u00e4rjestelm\u00e4n puolustajat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t edelleen, ett\u00e4 vaalikampanjoiden rahoittajien erilaiset intressit tapapainottavat toinen toisiaan.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4kin tilastot osoittavat muuta: Yhdysvaltain liittovaltion vaalikomission tietojen mukaan yritykset rahoittavat vaality\u00f6t\u00e4 seitsem\u00e4n kertaa enemm\u00e4n kuin ammattiyhdistysliike. Energiayhti\u00f6t ja muut luonnonvaroja k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t yritykset tukevat vaality\u00f6t\u00e4 kymmenkertaisesti ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6ihin verrattuna, ja aseteollisuus ohittaa rauhanj\u00e4rjest\u00f6t 20-kertaisesti.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi intressiryhm\u00e4t moninkertaistavat vaikutuksensa keskitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tukensa sellaisille poliitikoille, jotka istuvat niiden kannalta t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 k\u00e4sitteleviss\u00e4 komiteoissa. T\u00e4m\u00e4 lahjonnan muoto on t\u00e4ysin laillinen ja korruptoi perinpohjaisesti puolueettoman harkinnan.<\/p>\n
Siksi ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 poliitikot edelleen \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t rahoittajiensa toiveiden mukaan, vaikka mielipidemittaukset osoittavat, ett\u00e4 kansan suuri enemmist\u00f6 kannattaa suuryritysten valvonnan kirist\u00e4mist\u00e4, entist\u00e4 tiukempia ymp\u00e4rist\u00f6lakeja ja asevarustelumenojen supistamista.<\/p>\n
Vuosien varrella tehdyt yritykset uudistaa poliittista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ovat kaatuneet aina siihen ristiriitaan, ett\u00e4 muutoksen taakse tarvittaisiin niiden \u00e4\u00e4net, jotka hy\u00f6tyv\u00e4t nykyisest\u00e4 systeemist\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 siksi halua muuttaa sit\u00e4.<\/p>\n
Vuoden 1972 Watergate-skandaalin j\u00e4lkimainingeissa kongressi hyv\u00e4ksyi lait, joilla rajoitettiin kampanja-avustusten ja -kulujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja luotiin presidentinvaaleja varten osin julkiselle rahoitukselle perustuva j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n
Vain pari vuotta my\u00f6hemmin Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi keskeisimm\u00e4t uudistukset julistaen, ett\u00e4 katon asettaminen kampanjakuluille ja henkil\u00f6n omaan vaality\u00f6h\u00f6ns\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4mien varojen m\u00e4\u00e4r\u00e4lle loukkaa perustuslain takaamaa sananvapautta.<\/p>\n
Seurauksena on ollut se, ett\u00e4 kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana poliittiset virat ovat keskittyneet entist\u00e4 visummin rikkaiden tai n\u00e4ille kiitollisuudenvelassa olevien k\u00e4siin. Henkil\u00f6t, joiden ainoa avu on muhkea pankkitili, ovat p\u00e4ihitt\u00e4neet vastustajansa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n panemalla omat rahansa likoon.<\/p>\n
Amerikkalaisille olisi hyv\u00e4ksi opiksi tutustua muiden demokraattisten valtioiden vaalirahoitukseen. Parlamenttiin pyrkiv\u00e4t ehdokkaat tai puolueet saavat jonkinlaista yhteiskunnan tukea 15 maassa, jotka kuuluvat 20 rikkaimman teollisuusmaan joukkoon. Yhdeks\u00e4n maata asettaa rajoituksia vaalirahoitukselle ja yksityiselle vaalituelle.<\/p>\n
Ranskan j\u00e4rjestelm\u00e4 on kattavin, sill\u00e4 se panee rajat sek\u00e4 kampanjakuluille ett\u00e4 yksityiselle vaalirahoitukselle, mutta turvaa huomattavan yhteiskunnan tuen sek\u00e4 ehdokkaille ett\u00e4 puolueille. Israel ja Espanja rajoittavat niin ik\u00e4\u00e4n vaalikuluja ja antavat huomattavaa valtion tukea vaality\u00f6lle. Kolme maata, joissa valtio ei tue vaality\u00f6t\u00e4 – Japani, Uusi-Seelanti ja Britannia – asettavat kuitenkin katon vaalirahoitukselle. Yhdysvallat on ainoa maa, joka ei anna ehdokkaille ilmaista mainosaikaa tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4.<\/p>\n
Yritykset uudistaa Yhdysvaltain vaalirahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 karahtivat kiville j\u00e4lleen elokuussa, ja uudistajat ovat sittemmin keskittyneet osavaltio- ja paikallistason toimintaan. Kansalaisten k\u00e4ynnist\u00e4mi\u00e4 uudistushankkeita on vireill\u00e4 20 osavaltiossa. Marraskuun 5. p\u00e4iv\u00e4n vaaleissa \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t Mainen, Kalifornian ja Massachusettsin osavaltioissa saavat ilmaista mielipiteens\u00e4 my\u00f6s kampanjarahoituksen tulevaisuudesta.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n vuoden vaalikierroksen kustannuksiksi arvioidaan tyrm\u00e4\u00e4v\u00e4t 1,5 miljardia dollaria (6,9 miljardia markkaa), mutta todelliset kulut ovat viel\u00e4 paljon suuremmat.<\/p>\n
Yrityksille ja yksityishenkil\u00f6ille kiitollisuudenvelkaansa maksavat kongressiedustajat my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t n\u00e4ille erilaisia verohelpotuksia ja "joululahjahankkeita" satojen miljardien dollarien edest\u00e4 joka vuosi.<\/p>\n
Viel\u00e4kin kalliimmaksi tulee se, ett\u00e4 nykyinen j\u00e4rjestelm\u00e4 saastuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessin jokseenkin joka asiassa. Pitk\u00e4aikaiset ongelmat, joiden ratkaisemisella on laaja kannatus, j\u00e4\u00e4v\u00e4t hoitamatta, koska pieni mutta rahakas joukko est\u00e4\u00e4 uudistukset lahjomalla asianomaisissa komiteoissa istuvat lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n portinvartijat.<\/p>\n
Kaikkein kallein hinta maksetaan "dollaridemokratiassa" kuitenkin siit\u00e4, ett\u00e4 kansa vieraantuu politiikasta entist\u00e4 pahemmin. Tuoreen kyselyn mukaan 75 prosenttia yhdysvaltalaisista katsoo el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vain nimellisess\u00e4 demokratiassa. (Inter Press Service) * Mark Sommer johtaa Mainstream Media Projectia, joka pyrkii tuomaan uusia n\u00e4kemyksi\u00e4 Yhdysvaltain tiedonv\u00e4lityksen valtavirtaan. 8 Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Berkeley, Kalifornia, 30.10.96 (IPS) – Poliittisen vaikutusvallan ostaminen on yht\u00e4 vanha – vaikkei ehk\u00e4 yht\u00e4 kunnianarvoisa – instituutio kuin demokratia itse. Miss\u00e4\u00e4n rahan vaikutus politiikkaan ei kuitenkaan ole yht\u00e4 l\u00e4pitunkeva ja sy\u00f6vytt\u00e4… Continue Reading