Washington,, 06.11.96 (IPS) – Etel\u00e4-Aasian laajoissa mets\u00e4nhakkuissa kyseenalaista kunniaa hankkineet suuret ylikansalliset puutavarayhti\u00f6t ovat nyt k\u00e4\u00e4nt\u00e4neet katseensa Etel\u00e4-Amerikan Amazonian sademetsiin.<\/p>\n
<\/p>\n
Nykyaikaisimmalla tekniikalla ja suurella rahalla varustetut yhti\u00f6t ovat jo saaneet hakkuusopimuksia ainakin Brasilian, Guyanan ja Surinamin viidakoihin, kertovat huolestuneet ymp\u00e4rist\u00f6aktivistit. He pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 seurauksena on ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tuhoja maailman laajimmalla sademets\u00e4alueella.<\/p>\n
Kaksi malesialaista yhti\u00f6t\u00e4, WTK ja Samling Organisation, odottaa Brasilian viranomaisilta vihre\u00e4\u00e4 valoa laaja-alaisille hakkuuluville. Kanadalainen Buchanan Group puolestaan painostaa Guyanan hallitusta samaan.<\/p>\n
Buchanan hakee hakkuulupaa my\u00f6s Surinamista, miss\u00e4 sen kilpailijoina ovat malesialainen Berjaya Group, indonesialainen Suri Atlantic ja kaksi kiinalaista yhti\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Mets\u00e4teollisuuden arvostelijat varoittavat, ett\u00e4 Surinamin aasialaisyhti\u00f6ille my\u00f6nt\u00e4m\u00e4t toimiluvat aiheuttavat vakavia mullistuksia sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lle ett\u00e4 ihmisille. Lis\u00e4ksi valtio menett\u00e4\u00e4 mets\u00e4yhti\u00f6lle my\u00f6nt\u00e4miens\u00e4 verohelpotusten vuoksi satojenmiljoonien dollarien tulot.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6ryhm\u00e4t pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 tulossa on avohakkuita ja valikoimatonta puunkaatoa huolimatta Brasilian ja Guyanan viimeaikaisista yrityksist\u00e4 kirist\u00e4\u00e4 hakkuus\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n avulla.<\/p>\n
"N\u00e4ill\u00e4 yhti\u00f6ill\u00e4 on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huono maine niiden Aasiassa aiheuttamien ymp\u00e4rist\u00f6tuhojen vuoksi, ja ne pit\u00e4v\u00e4t suunnitelmansa visusti salassa", sanoo Nigel Sizer yhdysvaltalaisesta World Resources Institutesta.<\/p>\n
Sizer ja muut ymp\u00e4rist\u00f6tutkijat syytt\u00e4v\u00e4t WTK:ta, Samlingia ja muita aasialaisia puutavaraj\u00e4ttej\u00e4 Malesian Sarawakin osavaltion ja Kambodzhan mets\u00e4tuhoista.<\/p>\n
Aktivistit sanovat, ett\u00e4 WTK ja Samling hakkaavat luvan saatuaan valtavia alueita neitseellist\u00e4 sademets\u00e4\u00e4 Brasilian Amazoniassa. Toiminta aiheuttaa korjaamatonta tuhoa luonnolle ja h\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 joukoittain alkuper\u00e4isasukkaita kotiseudultaan.<\/p>\n
WTK on jo saanut luvan hakata yli miljoona hehtaaria mets\u00e4\u00e4 Brasilian Juruajoen rannoilla ja yli 200 000 hehtaaria Uatumajoen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. WTK p\u00e4ihitti kilpailussa paikallisen mets\u00e4yhti\u00f6n, kertoo yhdysvaltalainen Environmental Defence Fund -j\u00e4rjest\u00f6 (EDF).<\/p>\n
"N\u00e4m\u00e4 yhti\u00f6t ovat taloudellisesti niin mahtavia ja teknisesti niin kehittyneit\u00e4, ett\u00e4 niiden paikalliset kilpailijat ovat l\u00e4hestulkoon kauhuissaan", \u00e4skett\u00e4in Brasiliasta palannut EDF:n Steve Schwartzman sanoo.<\/p>\n
Brasilian Amazonia on maailman laajin j\u00e4ljell\u00e4 oleva trooppinen sademets\u00e4alue. Viidennes maailman el\u00e4in- ja kasvilajeista el\u00e4\u00e4 Amazoniassa, joka tuottaa ihmisen tarpeisiin muun muassa puuta, kuituja, riistaa, kalaa, kumia, \u00f6ljyj\u00e4 ja geenej\u00e4.<\/p>\n
Tarkkailijoiden mukaan yksi t\u00e4rke\u00e4 suuryhti\u00f6it\u00e4 Amazoniaan vet\u00e4v\u00e4 kiihoke on alueella kasvava mahonki. "Mahonki on nyt maailmanmarkkinoiden kallein puulaji", kertoo Schwartzman arvioiden, ett\u00e4 kuutio mahonkia maksaa tuhat dollaria.<\/p>\n
"Kaakkois-Aasian metsien h\u00e4vi\u00e4minen on lis\u00e4nnyt painetta mahonkia kohtaan viime vuosina. Siksi Aasian mets\u00e4yhti\u00f6t tulevat Amazoniaan", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
L\u00e4hes puolet Brasiliassa kaadetusta mahonkipuusta menee vientiin. Vuonna 1993 Brasilia vei liki 200 000 kuutiota mahonkilautaa. Siit\u00e4 80 prosenttia myytiin Yhdysvaltoihin ja Britanniaan.<\/p>\n
Brasilian viranomaiset my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 he eiv\u00e4t kykene valvomaan trooppisen puutavaran vienti\u00e4 Amazonian alueelta, ja ett\u00e4 laittomat hakkuut ovat ry\u00f6st\u00e4ytyneet k\u00e4sist\u00e4, vaikka maan hallitus m\u00e4\u00e4r\u00e4si hein\u00e4kuussa kahden vuoden kiellon mahonkipuun hakkaamiselle.<\/p>\n
Brasilian ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t painostavat hallitusta antamaan lain, joka kielt\u00e4isi mahongin hakkuut ja myynnin viideksi vuodeksi.<\/p>\n
Asiantuntijoiden mukaan mahongin kysynt\u00e4 on vain kiihtynyt sit\u00e4 mukaa kuin Brasilian atlanttisia metsi\u00e4 on h\u00e4vitetty. Sen seurauksena Amazonian osuus Brasilian puuntuotannosta nousi 14 prosentista 70 prosenttiin jo aikav\u00e4lill\u00e4 1976-89.<\/p>\n
Brasilian avaruustutkimuslaitos julkisti \u00e4skett\u00e4in raportin, joka paljasti, ett\u00e4 nelj\u00e4n viime vuoden aikana Amazonian mets\u00e4tuhot ovat kiihtyneet 34 prosenttia. Laitos varoitti, ett\u00e4 kehitys jatkuu samansuuntaisena, ellei k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n oteta luonnontaloudellisesti kest\u00e4vi\u00e4 hakkuumenetelmi\u00e4.<\/p>\n
Hakkuut sek\u00e4 vahingoittavat Amazoniassa el\u00e4vi\u00e4 alkuper\u00e4isyhteis\u00f6j\u00e4 ett\u00e4 k\u00f6yhdytt\u00e4v\u00e4t luonnon geenivarantoja ja ajavat kasvilajeja sukupuuttoon, asiantuntijat varoittavat.<\/p>\n
Brasilian maataloustutkimusyhti\u00f6n selvitysten nojalla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 mahonki voi kadota koko Amazoniasta 30 vuoden kuluessa.<\/p>\n
"Mahonkipuiden kaataminen uhkaa lajin omaa s\u00e4ilymist\u00e4, ja lis\u00e4ksi jokainen mets\u00e4ss\u00e4 kaadettu mahonkipuu vet\u00e4\u00e4 mukanaan nurin keskim\u00e4\u00e4rin 27 muuta puuta", sanotaan yhti\u00f6n raportissa. Se vertaa mahongin tulevaisuutta ruusupuun ja bresiljapuun kohtaloon: molemmat ovat l\u00e4hes kadonneet.<\/p>\n
Maailman luonnon s\u00e4\u00e4ti\u00f6 (WWF) on yhtynyt monien muiden j\u00e4rjest\u00f6jen huoleen Amazonian kohtalosta. Sen mukaan aasialaisyhti\u00f6iden viimeaikaiset toimet muodostavat "suuren uhkan trooppisille sademetsille sek\u00e4 niiden valtavalle monimuotoisuudelle ja teht\u00e4v\u00e4lle ekosysteemiss\u00e4." (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Washington,, 06.11.96 (IPS) – Etel\u00e4-Aasian laajoissa mets\u00e4nhakkuissa kyseenalaista kunniaa hankkineet suuret ylikansalliset puutavarayhti\u00f6t ovat nyt k\u00e4\u00e4nt\u00e4neet katseensa Etel\u00e4-Amerikan Amazonian sademetsiin.Nykyaikaisimmalla tekniikalla ja suure… Continue Reading