Bukarest,, 06.11.96 (IPS) – "Kummitusjuna" l\u00e4htee joka ilta Romanian p\u00e4\u00e4kaupungista Bukarestista ja ehtii aamuksi Tynk\u00e4-Jugoslavian p\u00e4\u00e4kaupunkiin Belgradiin. Juna on aina t\u00e4ynn\u00e4 ihmisi\u00e4 ja tavaraa. Huomattava osa pullistelevien pussien ja pakaasien sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 on menossa myyt\u00e4v\u00e4ksi jugoslaaveille.<\/p>\n
<\/p>\n
"Viemme tavaroita serbeille ja ansaitsemme hieman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4", selitt\u00e4\u00e4 isokokoinen mies, jota kaikki kutsuvat Vankilakundiksi.<\/p>\n
H\u00e4n on yksi monista romanialaisista kaupustelijoista, jotka toimivat laillisuuden rajamailla. He ostavat halvalla t\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja myyv\u00e4t v\u00e4h\u00e4n kalliimmalla tuolla. Toiminta ei ole varsinainen kultakaivos: useimmiten kauppiaiden ansionsa nousevat korkeintaan kaksinkertaisiksi verrattuna romanialaisten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen kuukausipalkkaan, joka on noin 450 markkaa.<\/p>\n
Myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4 on melkein mit\u00e4 tahansa, vuodenajasta ja markkinoista riippuen. Savukkeita, saippuaa, vaatteita, ruokaa ja juomia tarjotaan kaiken vuotta.<\/p>\n
Tavarat on useimmiten hankittu Turkista ja ne myyd\u00e4\u00e4n kaksin- tai kolminkertaisella hinnalla Pancevossa l\u00e4hell\u00e4 Jugoslavian ja Romanian rajaa tai Belgradissa.<\/p>\n
"Olen tehnyt t\u00e4t\u00e4 kauppaa kolmisen vuotta eli siit\u00e4 l\u00e4htien, kun yritys, jossa olin t\u00f6iss\u00e4, alkoi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 meid\u00e4t palkattomalle lomalle useiksi kuukausiksi vuodessa", kertoo Maria Stefanescu, 45.<\/p>\n
"En olisi ikin\u00e4 kuvitellut p\u00e4\u00e4tyv\u00e4ni t\u00e4llaiseen hommaan t\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on uuvuttavaa ja joskus my\u00f6s vaarallista, mutta minulla ei ole vaihtoehtoja, sill\u00e4 jotenkin perhe on el\u00e4tett\u00e4v\u00e4", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Kauppiaat eiv\u00e4t maksa Belgradin-matkasta normaalia hintaa; he vain antavat kondukt\u00f6\u00f6rille sopivan summan. Tulli- ja rajavirkailijoita on vaikeampi kesytt\u00e4\u00e4. He ovat arvaamattomia, vaikka hyv\u00e4ksyv\u00e4tkin useimmiten tarjotun rahan ja sulkevat silm\u00e4ns\u00e4 kauppiailta ja n\u00e4iden tavaroilta.<\/p>\n
"Me kaikki hy\u00f6dymme t\u00e4st\u00e4: kauppiaat, lipuntarkastajat, tullivirkailijat ja jopa serbit, jotka saavat tavarat meilt\u00e4 halvemmalla kuin omista kaupoistaan. Ainoa ongelma ovat poliisit. Jos joutuu heid\u00e4n kynsiins\u00e4, menett\u00e4\u00e4 kaiken", tarinoi ty\u00f6t\u00f6n mies, joka kertoo nimekseen N. Eftimescu.<\/p>\n
"Min\u00e4 jotenkin pid\u00e4n t\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4. Tienaan enemm\u00e4n rahaa kuin jos olisin tehtaassa, josta minut voidaan milloin tahansa potkia pois", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Eftimescun mukaan kauppa kannattaa nyt kuitenkin aiempaa huonommin. "Talouspakotteiden aikaan ansaitsimme enemm\u00e4n. Saatoimme vied\u00e4 nestekaasua tynnyreiss\u00e4, muovipulloissa ja vaikka miss\u00e4 astioissa ja myimme sen loistavalla hinnalla."<\/p>\n
H\u00e4n viittaa talouspakotteisiin, jotka kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 kohdisti Tynk\u00e4-Jugoslaviaan painostaakseen sen lopettamaan sodan Bosnia-Hertsegovinassa.<\/p>\n
Nyt kun Bosniaan on saatu rauha, romanialaiset kauppiaat ovat kiinnostuneet Bulgariasta, joka kituu ankaran talouskriisin kourissa. Varsinkin ruokatavaroiden kaupustelijat ylitt\u00e4v\u00e4t Tonavan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/p>\n
"K\u00e4yn yleens\u00e4 Turkissa ostamassa vaatteita, jotka myyn Romaniassa. Rahoilla ostan ruokaa, jonka kauppaan Bulgariassa", kertoo Safet, albaani Jugoslavian Kosovosta.<\/p>\n
"K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen el\u00e4n junassa. Joskus kuluu kokonainen kuukausi ilman, ett\u00e4 nukun s\u00e4ngyss\u00e4", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Rajojen yli reissaavia kauppiaita ei tunneta miss\u00e4\u00e4n tilastoissa. Heit\u00e4 ei ole luokiteltu sen enemp\u00e4\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6miin kuin itsen\u00e4isiin yritt\u00e4jiink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Romanian pime\u00e4 talous on mittava. T\u00e4sm\u00e4llisi\u00e4 tilastoja ei ole tarjolla, mutta Romanian tietopalvelun arvion mukaan mustan p\u00f6rssin liikevaihto on yli 40 prosenttia bruttokansantuotteesta. Laitoksen mukaan se uhkaa kansallista turvallisuutta.<\/p>\n
Laiton kauppa on kuitenkin edist\u00e4nyt uuden liikemiesluokan syntymist\u00e4 Romaniassa. Uusrikkaisiin kuuluva Ilie Alexandru Sloboziasta muistelee ylpe\u00e4n\u00e4, miten h\u00e4n aloitti liiketoimensa salakuljettamalla turkkilaisia tavaroita k\u00e4silaukuissa.<\/p>\n
Nyt h\u00e4n omistaa useita tehtaita, joiden toimialat ulottuvat ruoka\u00f6ljyn valmistuksesta tv-vastaanottimien kokoamiseen. Alexandru sai nimens\u00e4 lehtiin p\u00e4\u00e4tetty\u00e4\u00e4n rakentaa Sloboziaan kopion Dallas-televisiosarjan Ewingin perheen maatilasta. H\u00e4nen seuraava haaveensa on pystytt\u00e4\u00e4 mailleen pienempi kopio Eiffel- tornista. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bukarest,, 06.11.96 (IPS) – "Kummitusjuna" l\u00e4htee joka ilta Romanian p\u00e4\u00e4kaupungista Bukarestista ja ehtii aamuksi Tynk\u00e4-Jugoslavian p\u00e4\u00e4kaupunkiin Belgradiin. Juna on aina t\u00e4ynn\u00e4 ihmisi\u00e4 ja tavaraa. Huomattava osa pullistelevien pussi… Continue Reading