Rio de Janeiro,, 10.04.95 (IPS) – "Tavalla tai toisella maattomat ihmiset koituvat aina kiusaksi naapureilleen" sanotaan julisteessa, johon on kuvattu yksi Rio de Janeiron valtavista h\u00f6kkelikylist\u00e4. Juliste liittyy Brasilian kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen kampanjaan maauudistuksen eli "maan demokratisoimisen" puolesta.<\/p>\n
<\/p>\n
Juliste kertoo, ett\u00e4 Brasiliassa on 14 miljoonaa koditonta, 250 000 ihmist\u00e4 asuu kaduilla ja maan kaupunkien laidoille on noussut 3 521 h\u00f6kkelislummia. Sen mukaan kaikki t\u00e4m\u00e4 on seurausta maan ep\u00e4oikeudenmukaisesta jaosta, sill\u00e4 Brasiliassa on my\u00f6s paljon vaurautta, tosin harvoihin k\u00e4siin keskittyneen\u00e4.<\/p>\n
Vaikka maaltapako on ollut vilkasta, Brasilian maaseudulla el\u00e4\u00e4 silti edelleen 4,8 miljoonaa perhett\u00e4, joilla ei ole aariakaan maata. Samaan aikaan suurtilallisten omistamaa peltoa on kesantona noin 115 miljoonaa hehtaaria, selitt\u00e4\u00e4 Demokratiaa maaseudulle -liikkeen johtaja Herbert de Souza.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 sitke\u00e4 sosiologi tunnetaan ennest\u00e4\u00e4n useiden muiden kansanliikkeiden aluellepanijana. Viime vuosina de Souza on keskittynyt kannustamaan brasilialaisia taisteluun n\u00e4lk\u00e4\u00e4 ja k\u00f6yhyytt\u00e4 vastaan. H\u00e4n on saanutkin miljoonia ihmisi\u00e4 tukemaan ker\u00e4yksi\u00e4 ja osallistumaan erilaisiin oma- apuprojekteihin.<\/p>\n
Maauudistuksesta de Souza sanoo, ett\u00e4 monia konsteja on yritetty. Nyt h\u00e4n ei halua en\u00e4\u00e4 puhua maareformista. Sana on h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n liian kulunut ja ladattu menneisyyden ristiriidoilla ja pettymyksill\u00e4.<\/p>\n
Siksi de Souza on alkanut puhua maan demokratisoinnista. H\u00e4n tarjoaa uutta n\u00e4kemyst\u00e4 maasta "voimavarana, joka kuuluu kaikille: virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, el\u00e4miseen, julkisiin tarkoituksiin ja maatalouteen."<\/p>\n
Kampanja maan demokratisoimiseksi k\u00e4ynnistettiin samaan aikaan, kun Brasilian presidentin Fernando Henrique Cardoson johtama hallitus aloitti oman maareforminsa.<\/p>\n
Cardoso on luvannut "realistisia" tavoitteita: 280 000 perheelle maata nelj\u00e4n vuoden aikana ja 40 000:lle ensimm\u00e4isen vuoden kuluessa. Hallitus aikoo pakkolunastaa kaikkiaan 12 miljoonaa hehtaaria viljelem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 maata vuoteen 1998 menness\u00e4.<\/p>\n
Presidentin mukaan maauudistuksessa ei ole kyse vain maan jakamisesta, vaan sen on my\u00f6s tuettava perhetiloja, kohennettava koulutusoloja ja teht\u00e4v\u00e4 tekninen edistys mahdolliseksi maaseudulla.<\/p>\n
De Souzan kansanliike aikoo kannustaa kampanjallaan Cardoson maareformia muun muassa l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 presidentille postikortteja, joissa vaaditaan maan demokratisoimista, jotta sit\u00e4 ei voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 "apartheidin v\u00e4lineen\u00e4".<\/p>\n
Liike pyrkii kokoamaan yhteen kansalais- ja poliittisia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, ay-liikett\u00e4, liike-el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja taiteilijoita her\u00e4tt\u00e4\u00e4kseen koko maan tajuamaan maaseudun ongelmat. Samalla pyrit\u00e4\u00e4n est\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n maauudistuksen ep\u00e4onnistuminen aiempien tavoin.<\/p>\n
Presidentti Joao Goulartin hallitus yritti uudistaa maanomistusoloja jo 1960-luvun alussa, mutta hankkeet tyss\u00e4siv\u00e4t vuoden 1964 sotilasvallankaappaukseen. Sen seurauksena armeija piti valtaa Brasiliassa vuoteen 1985.<\/p>\n
Diktatuurin j\u00e4lkeisen ajan ensimm\u00e4inen siviilipresidentti Jose Sarney ilmoitti h\u00e4nkin maareformista. Tavoitteena oli asuttaa 1,4 miljoonaa perhett\u00e4 viidess\u00e4 vuodessa. Omalle tontille p\u00e4\u00e4si kuitenkin vain 100 000 perhett\u00e4, ja sama etanan vauhti jatkui seuraavien hallitusten aikana.<\/p>\n
Pahin este maanomistusolojen muuttamiselle ovat Brasilian suurmaanomistajat, joilla on vahva edustus maan parlamentissa eli kongressissa.<\/p>\n
Demokratiaa maaseudulle -liikkeen ja hallituksen ohella maauudistusta ajaa Brasiliassa kolmaskin voima, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muita kovempia otteita. Se on Maattomien liike, joka j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 suurten tuottamattomina olevien maatilojen valtauksia.<\/p>\n
Valtauksiin eri puolilla Brasiliaa on osallistunut noin 16 000 perhett\u00e4. Valtaajien tarkoituksena on vauhdittaa maiden pakkolunastusta ja uusjakoa, mutta toimintaan on paikoitellen vastattu v\u00e4kivallalla.<\/p>\n
Liikkeen johtajiin kuuluva Neury Rosseto sanoo valtauksia v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi: ilman painostusta ei saada maareformia.<\/p>\n
Sek\u00e4 de Souza ett\u00e4 Rosseto pit\u00e4v\u00e4t hallituksen maauudistukselleen asettamia tavoitteita rajoitettuina. Molemmat ovat kuitenkin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 olisi my\u00f6nteist\u00e4, jos ne kerrankin saavutettaisiin. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro,, 10.04.95 (IPS) – "Tavalla tai toisella maattomat ihmiset koituvat aina kiusaksi naapureilleen" sanotaan julisteessa, johon on kuvattu yksi Rio de Janeiron valtavista h\u00f6kkelikylist\u00e4. Juliste liittyy Brasilian kansalaisj\u00e4rje… Continue Reading