Lontoo,, 15.05.95 (IPS) – Miljoonat lapset kasvavat ja kuolevat sodan varjossa eri puolilla maailmaa. Heid\u00e4n ahdinkoaan ei todista yksik\u00e4\u00e4n televisiokamera. Maailma on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt selk\u00e4ns\u00e4 noille lapsille, koska kansainv\u00e4lisest\u00e4 yhteis\u00f6st\u00e4 ei l\u00f6ydy poliittista tahtoa, jonka avulla pitk\u00e4aikaiset konfliktit saataisiin loppumaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Arvostelu sis\u00e4ltyy raporttiin, jonka kansainv\u00e4linen Pelastakaa lapset -j\u00e4rjest\u00f6 (Save the Children, StC) julkisti toukokuun alkupuolella. Raportin tarkoituksena on nostaa lasten k\u00e4rsimykset takaisin YK:n ja kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n asialistalle.<\/p>\n
StC on vimmastunut siit\u00e4, ett\u00e4 kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 ei suostu sitoutumaan pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen suunnitelmaan, jonka avulla maailma teht\u00e4isiin nykyist\u00e4 turvallisemmaksi lapsille. StC:n p\u00e4\u00e4johtajan Mike Aaronsonin mukaan nykyinen kansainv\u00e4linen politiikka on "opeteltua piittaamattomuutta lasten k\u00e4rsimyksist\u00e4".<\/p>\n
"Liberiassa 700 000 ihmiselt\u00e4 on lopetettu h\u00e4t\u00e4apu, jota he kipe\u00e4sti tarvitsisivat, eik\u00e4 YK:n turvallisuusneuvosto ota vastuulleen rauhanturvaamista tai diplomatiaa alueella. Angolassa on 2,5 miljoonaa ihmist\u00e4 humanitaarisen avun tarpeessa ja paljolti siksi, ett\u00e4 rauhanprosessi hoidettiin niin huonosti", Aaronson sanoo.<\/p>\n
"Pohjois-Irakissa niin sanottu suojavy\u00f6hyke ei en\u00e4\u00e4 tarjoa mit\u00e4\u00e4n todellista inhimillist\u00e4 turvaa alueen sadoille tuhansille lapsille, jotka ovat vaipuneet t\u00e4ydelliseen k\u00f6yhyyteen. Etel\u00e4isess\u00e4 Sudanissa varttuu kokonainen sukupolvi ilman koulutusta, mutta kansainv\u00e4liset ponnistelut sodan lopettamiseksi ovat olleet minimaalisia", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
StC kutsuu mainittuja konflikteja unohdetuiksi h\u00e4t\u00e4tiloiksi. Ne eiv\u00e4t ole perinteisi\u00e4 valtioiden v\u00e4lisi\u00e4 sotia, joiden tulokset voidaan ennustaa ja hoitaa olemassaolevan kansainv\u00e4lisen koneiston avulla.<\/p>\n
Aaronsonin mukaan kyseess\u00e4 on monimutkainen ja pitk\u00e4aikainen valtion mureneminen, jossa avaintekij\u00e4 on poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n romahtaminen. Siihen ei kansainv\u00e4lisill\u00e4 koneistoilla ole l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n
"Yhteiskunnan romahdettua t\u00e4ydellisesti k\u00f6yhyydest\u00e4 tulee t\u00e4rke\u00e4mpi lasten tappaja kuin sodasta", h\u00e4n selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
StC:n raportti julistaa: "Uusia kriisinhallintamuotoja on kokeiltu. Yksik\u00e4\u00e4n ei ole onnistunut, mik\u00e4 on muiden syiden ohella johtunut siit\u00e4, ett\u00e4 ne ovat olleet lamauttavan lyhytkestoisia. Yhteiskunnan romahdusta ei voi parantaa yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 lyhytaikaiset aputoimitukset lopeta painajaista."<\/p>\n
Kun v\u00e4kivalta hajottaa perheet ja tuhoaa yhteiskunnan taloudelliset rakenteet, suurimmat k\u00e4rsimykset koituvat yh\u00e4 useammin lapsille.<\/p>\n
Sotien siviiliuhrien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on noussut h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4sti. YK:n lastenapuj\u00e4rjest\u00f6n Unicefin mukaan siviilej\u00e4 oli 1. maailmansodan uhreista viisi prosenttia, mutta parin viime vuosikymmenen konflikteissa siviiliuhrien osuus on noussut 90 prosenttiin. Suurin osa heist\u00e4 on naisia ja lapsia.<\/p>\n
Kymmenen viime vuoden aikana sodissa on kuollut 2 miljoonaa lasta, 4-5 miljoonaa on saanut ruumiinvammoja, runsaat 5 miljoonaa on joutunut pakolaisleireihin ja yli 12 miljoonaa on menett\u00e4nyt kotinsa.<\/p>\n
Kaikkialla maailmassa pojat pakotetaan tai suostutellaan ryhtym\u00e4\u00e4n sotilaiksi ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n loppuik\u00e4ns\u00e4 painajaisten vainoamina. Monissa maissa pelloilla ty\u00f6skentelev\u00e4t tai leikkiv\u00e4t lapset r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4t kappaleiksi osuttuaan maamiinaan. Toisilta lapsilta sota riist\u00e4\u00e4 vanhemmat ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 heid\u00e4t perheen el\u00e4tt\u00e4jiksi. Osa lapsista p\u00e4\u00e4tyy el\u00e4m\u00e4\u00e4n kaduille.<\/p>\n
Angola tarjoaa vaikuttavan esimerkin. StC:n mukaan 1,5 miljoonaa angolalaista lasta k\u00e4rsii fyysisist\u00e4 tai henkisist\u00e4 menetyksist\u00e4 ja l\u00e4hes miljoona lasta el\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4. 70 000 angolalaista on rampautunut miinar\u00e4j\u00e4hdyksiss\u00e4 ja heist\u00e4 huomattava osa on lapsia.<\/p>\n
Angolassa allekirjoitettiin viime marraskuussa rauhansopimus ja maahan p\u00e4\u00e4tettiin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 7 000 YK:n rauhanturvaajaa. N\u00e4in angolalaiset saivat uuden tilaisuuden vakiinnuttaa olot maassaan. StC kuitenkin varoittaa: "On olemassa hyvin todellinen vaara, ett\u00e4 auttajamaiden hallitukset ja avustusj\u00e4rjest\u00f6t pit\u00e4v\u00e4t siirtym\u00e4vaihetta rauhaan h\u00e4t\u00e4tilan loppuna. Angolalaiset tarvitsevat kansainv\u00e4list\u00e4 apua onnistuakseen."<\/p>\n
Angolan hallituksella on edess\u00e4\u00e4n j\u00e4ttim\u00e4inen j\u00e4lleenrakennusurakka. Kokonainen yhteiskunta on kasvanut sodan oloissa: nuoret ihmiset ovat menett\u00e4neet perheens\u00e4, kotinsa, ty\u00f6n ja koulutuksen. Yksi polttavimmista ongelmista on lapsisotilaiden palauttaminen normaaliin el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Sama haaste odottaa Liberiaa, jossa on Unicefin arvion mukaan 6 000 lapsisotilasta. Human Rights Watch – j\u00e4rjest\u00f6n mukaan monet vanhemmistaan eroon joutuneet lapset ajautuvat sotilaallisiin j\u00e4rjest\u00f6ihin etsiess\u00e4\u00e4n turvallisuutta ja elantoa.<\/p>\n
Lapsisotilaat ovat syyllistyneet sodissa moniin julmuuksiin. Osa lapsista ei ymm\u00e4rr\u00e4 tekojensa seurauksia, kun taas toiset potevat musertavaa syyllisyytt\u00e4.<\/p>\n
Ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6jen mukaan lapset ovat kokeneet kauheita sodassa ollessaan: monet on pakotettu katsomaan l\u00e4heistens\u00e4 teloituksia ja raiskauksia tai jopa osallistumaan niihin.<\/p>\n
Sodan kokeneiden lasten kasvattaminen mielelt\u00e4\u00e4n terveiksi aikuisiksi kysyy taitoa. "Hirvitt\u00e4v\u00e4n monet n\u00e4ist\u00e4 lapsista eiv\u00e4t halua en\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4. Kun lapselta utelee, tuleeko h\u00e4nest\u00e4 isona palomies vai lent\u00e4j\u00e4, h\u00e4n vastaa tahtovansa tehd\u00e4 itsemurhan", kertoo Ester Gulumna Unicefista.<\/p>\n
StC:n kentt\u00e4henkil\u00f6kunta ajettiin \u00e4skett\u00e4in pois Liberiasta. J\u00e4rjest\u00f6 ei siten jaksa toivoa suuria Liberian rauhankokouksesta, joka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 pit\u00e4\u00e4 toukokuun lopulla.<\/p>\n
"Liberia tarjoaa huonon esimerkin siit\u00e4, mit\u00e4 kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 voi saada aikaan. YK:n turvallisuusneuvosto j\u00e4tti ongelman naapurimaiden niskoille. Niiden muodostamat rauhanturvajoukot eiv\u00e4t pysyneet puolueettomina ja niist\u00e4 tuli osa ongelmaa", kertoo Andrew Timpson StC:n etel\u00e4isen Afrikan toimistosta.<\/p>\n
Silloin kun televisiokamerat v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t kuvia ihmisten h\u00e4d\u00e4st\u00e4 jollakin maailman kolkalla, se yleens\u00e4 ter\u00e4st\u00e4\u00e4 l\u00e4nsimaat ryhtym\u00e4\u00e4n avustustoimiin. Avun vaikutus ei kuitenkaan aina ulotu riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4lle.<\/p>\n
Nelj\u00e4 vuotta sitten YK perusti suoja-alueen Pohjois- Irakiin suojellakseen kurdeja Saddam Husseinin panssarivaunuilta. Se oli tyypillinen lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen ratkaisu pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen ongelmaan. TV-kamerat ovat jo kauan sitten siirtyneet v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuoreempia kauhukuvia esimerkiksi Ruandasta eik\u00e4 Pohjois-Irakin tilanne kiinnosta ket\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
"Alueen lapset tekev\u00e4t nyt hitaasti kuolemaa taloudellisen ahdingon vuoksi", kertoo StC:n edustajana Pohjois-Irakissa toimiva Terry Giles. Irak on YK:n saarrossa ja Pohjois-Irak on Gilesin mukaan Irakin saarrossa, joka est\u00e4\u00e4 kaupank\u00e4ynnin ja kaikkien yhteiskunnan palvelujen p\u00e4\u00e4syn alueelle.<\/p>\n
Suoja-alueen perustaminen oli t\u00e4rke\u00e4 kansainv\u00e4linen ennakkotapaus, joka antoi paljon toivoa kurdeille. Se ei kuitenkaan tuonut tilanteeseen todellisia poliittisia, taloudellisia tai humanitaarisia ratkaisuja, arvioidaan StC:n raportissa.<\/p>\n
Aaronson esitt\u00e4\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen: "Kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n tapaa reagoida h\u00e4t\u00e4tilanteisiin on muutettava kiireesti ja perusteellisesti, jotta turvataan perusoikeudet el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kehitykseen kadotetun sukupolven lapsille er\u00e4iss\u00e4 maailman k\u00f6yhimpiin kuuluvissa maissa." (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lontoo,, 15.05.95 (IPS) – Miljoonat lapset kasvavat ja kuolevat sodan varjossa eri puolilla maailmaa. Heid\u00e4n ahdinkoaan ei todista yksik\u00e4\u00e4n televisiokamera. Maailma on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt selk\u00e4ns\u00e4 noille lapsille, koska kansainv\u00e4lisest\u00e4 yhteis\u00f6st\u00e4 ei… Continue Reading