Oaxaca, Meksiko,, 29.05.95 (IPS) – Naiset loistavissa p\u00e4\u00e4huiveissaan ja kukkamekoissaan kauppaavat paistettuja hein\u00e4sirkkoja ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismies esittelee puisia veistoksiaan Oaxacan kaupungin sunnuntaimarkkinoilla.<\/p>\n
<\/p>\n
Perinteinen vaihtokauppa on yh\u00e4 yleist\u00e4, ja <\/p>\n
tarjoukset tehd\u00e4\u00e4n zapoteekkien kielell\u00e4. Se on <\/p>\n
yksi etel\u00e4isess\u00e4 Meksikossa sijaitsevan Oaxacan <\/p>\n
osavaltion 14 intiaanikielest\u00e4.<\/p>\n
Yhdysvaltojen puolella, Los Angelesin Mid-<\/p>\n
Wilshiress\u00e4 Au0oaxacalaisten siirtolaisten <\/p>\n
yhteis\u00f6n johtaja Lucas Cruz Fentanes <\/p>\n
valmistelee tietokonekeskuksen perustamista: <\/p>\n
"Internet auttaisi meit\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n entist\u00e4 <\/p>\n
paremmin yhteytt\u00e4 kotiseudun v\u00e4keen."<\/p>\n
Pit\u00e4\u00e4kseen Oaxacan alkuper\u00e4iskulttuurit <\/p>\n
hengiss\u00e4 my\u00f6s siirtolaisuuden oloissa Cruz <\/p>\n
kumppaneineen on perustanut j\u00e4rjest\u00f6n, jonka <\/p>\n
nimen\u00e4 on Oaxacan intiaanien kahden valtion <\/p>\n
rintama (Fiob).<\/p>\n
Oaxacan kahden suurimman <\/p>\n
intiaanikansan, zapoteekkien ja miksteekkien, <\/p>\n
vuonna 1991 perustamaan j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n tulivat <\/p>\n
viime vuonna mukaan alueen muutkin kansat.<\/p>\n
Oaxacan intiaanit ovat aina vastustaneet <\/p>\n
sulautumista muun Meksikon kulttuuriin. Yht\u00e4 <\/p>\n
kansaa – miksteekkej\u00e4 – edes espanjalaiset <\/p>\n
eiv\u00e4t koskaan onnistuneet alistamaan. K\u00f6yhyys <\/p>\n
ja loppuun kaluttu maa ovat kuitenkin jo <\/p>\n
vuosikymmenien ajan pakottaneet oaxacalaiset <\/p>\n
ty\u00f6n etsint\u00e4\u00e4n Yhdysvaltoihin.<\/p>\n
"Me <\/p>\n
olemme kaikkein huonoimmin kohdeltuja <\/p>\n
siirtolaisia, koska puhumme omaa kielt\u00e4mme, <\/p>\n
joka ei ole edes espanjaa", sanoo Fiobin <\/p>\n
johtajiin Kaliforniassa kuuluva Rufino <\/p>\n
Dominguez. Cruz arvioi, ett\u00e4 60-70 prosenttia <\/p>\n
Kalifornian San Joaquinin laakson <\/p>\n
maatalousty\u00f6l\u00e4isist\u00e4 tulee Oaxacasta. Monet <\/p>\n
palaavat kotiin sadonkorjuukausien v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n
Ne, jotka pysyv\u00e4t Yhdysvalloissa, <\/p>\n
l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t jatkuvasti rahaa kotiin koulujen <\/p>\n
rakentamiseen ja muihin kyl\u00e4n tarpeisiin.<\/p>\n
Fiob, j\u00e4senten suussa Frente, toimii <\/p>\n
nelj\u00e4ll\u00e4 alueella: puolustaa siirtoty\u00f6l\u00e4isten <\/p>\n
oikeuksia, edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 taloudellista <\/p>\n
kehityst\u00e4, rakentaa yleishy\u00f6dyllisi\u00e4 kohteita <\/p>\n
kuten vesijohtoja, teit\u00e4 ja kouluja ja vaalii <\/p>\n
kansallisia kieli\u00e4 ja kulttuureja.<\/p>\n
Kaliforniassa Frenten j\u00e4senet ovat <\/p>\n
j\u00e4rjest\u00e4neet mielenosoituksia ja muita <\/p>\n
tempauksia parempien palkkojen ja <\/p>\n
siirtoty\u00f6l\u00e4isten sosiaalisten oikeuksien <\/p>\n
puolesta.<\/p>\n
Tequio on talkooty\u00f6t\u00e4, joka on <\/p>\n
yh\u00e4 moraalinen velvollisuus monissa <\/p>\n
vuoristokyliss\u00e4. Ty\u00f6kykyisten kyl\u00e4l\u00e4isten on <\/p>\n
teht\u00e4v\u00e4 yksi p\u00e4iv\u00e4 viikossa yleishy\u00f6dyllisi\u00e4 <\/p>\n
askareita kuten osallistuttava koulujen tai <\/p>\n
kastelukanavien rakentamiseen. Velvoitteen voi <\/p>\n
suorittaa my\u00f6s palkkaamalla jonkun muuan <\/p>\n
hoitamaan talkoot puolestaan.<\/p>\n
Er\u00e4\u00e4t <\/p>\n
oaxacalaisyhteis\u00f6t jatkavat talkooperinnett\u00e4 <\/p>\n
Yhdysvalloissa ja l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t rahat kotikyl\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
"Siksi kyl\u00e4t ovat hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa. <\/p>\n
Koska kaikki tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4, heill\u00e4 on my\u00f6s <\/p>\n
samat oikeudet eik\u00e4 kukaan voi hy\u00f6ty\u00e4 yhteis\u00f6n <\/p>\n
kustannuksella muita enemm\u00e4n. Jos t\u00e4llainen <\/p>\n
hallinto vallitsisi muissakin osavaltioissa, <\/p>\n
Meksiko olisi tyystin erilainen paikka. Tequio <\/p>\n
on todellista demokratiaa", Cruz selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Intiaanikyliss\u00e4 my\u00f6s kunnallisten <\/p>\n
virkamiesten ty\u00f6 katsotaan talkooty\u00f6ksi eik\u00e4 <\/p>\n
heille makseta palkkaa. Cruzin mukaan <\/p>\n
virkamiesten t\u00e4ytyy el\u00e4\u00e4 sukulaistensa tuella.<\/p>\n
Oaxacan etel\u00e4isess\u00e4 naapuriosavaltiossa <\/p>\n
Chiapasissa maya-intiaanit nousivat viime <\/p>\n
vuonna aseelliseen kapinaan vaatien kohennusta <\/p>\n
kurjiin elinoloihinsa. Frenten johtajien mukaan <\/p>\n
vastaavaa tuskin tapahtuu Oaxacassa, koska <\/p>\n
maanomistus ja poliittinen valta eiv\u00e4t ole yht\u00e4 <\/p>\n
harvoissa k\u00e4siss\u00e4 eik\u00e4 osavaltion hallitus <\/p>\n
sorra intiaaneja niin kuin Chiapasissa.<\/p>\n
Oaxacassa vietet\u00e4\u00e4n kes\u00e4ll\u00e4 guelaguetza-<\/p>\n
festivaalia. Sana on zapoteekkia ja merkitsee, <\/p>\n
ett\u00e4 jokainen on valmis antamaan yst\u00e4villeen <\/p>\n
omaisuutensa odottamatta vastapalvelusta.<\/p>\n
Cruz ja kumppanit j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t t\u00e4n\u00e4 vuonna <\/p>\n
guelaguetzan my\u00f6s Los Angelesin arviolta 120 <\/p>\n
000 oaxacalaiselle. Lis\u00e4ksi he ker\u00e4\u00e4v\u00e4t varoja <\/p>\n
keskukselle, jossa opetettaisiin Oaxacan <\/p>\n
intiaanikieli\u00e4 ja perinteisi\u00e4 tansseja, <\/p>\n
musiikkia ja luontaisl\u00e4\u00e4kint\u00e4\u00e4. <\/p>\n
Yhdysvaltalaiset tukijat ovat lahjoittaneet <\/p>\n
ryhm\u00e4lle kuusi tietokonetta ja <\/p>\n
s\u00e4hk\u00f6postiyhteydet.<\/p>\n
Meksikon peson <\/p>\n
romahdus viime joulukuussa ja sit\u00e4 seuranneet <\/p>\n
taloudelliset vaikeudet ovat lis\u00e4nneet <\/p>\n
asukkaiden paineita pyrki\u00e4 pohjoisrajan yli. <\/p>\n
Oaxacastakin l\u00e4htee nyt talopoikien ohella <\/p>\n
koulutettua v\u00e4ke\u00e4 ja yritt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n
Pohjois-<\/p>\n
Amerikan vapaakauppa-alue Nafta ei Fiobin <\/p>\n
kahviosuuskunnan johtajan Noel Sanchez <\/p>\n
Sarmienton mukaan auta meksikolaisia <\/p>\n
pienyritt\u00e4ji\u00e4. "Nafta hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 taloudellisesti <\/p>\n
vahvoja. Pientuottajat eiv\u00e4t selvi\u00e4, ne <\/p>\n
joutuvat amerikkalaisten sijoittajien kitaan", <\/p>\n
h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Vapaata kauppaa puolustava <\/p>\n
Yhdysvallat sulkee kuitenkin oviaan ihmisilt\u00e4. <\/p>\n
Rajavartijat pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 useampia <\/p>\n
meksikolaisia, ja Kalifornian osavaltio on <\/p>\n
s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt lain, joka ep\u00e4\u00e4 laittomilta <\/p>\n
siirtolaisilta ja n\u00e4iden perheilt\u00e4 kaikki <\/p>\n
sosiaalipalvelut.<\/p>\n
Sanchez nauraa <\/p>\n
ajatukselle, ett\u00e4 meksikolaiset pyrkiv\u00e4t rajan <\/p>\n
yli sosiaaliturvan takia. "Mene kysym\u00e4\u00e4n <\/p>\n
kyl\u00e4l\u00e4isilt\u00e4, mit\u00e4 ovat sosiaalipalvelut. He <\/p>\n
eiv\u00e4t tied\u00e4. He eiv\u00e4t edes tied\u00e4, mik\u00e4 on Los <\/p>\n
Angeles tai San Francisco, heille se on vain el <\/p>\n
Norte (pohjoinen)." (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Oaxaca, Meksiko,, 29.05.95 (IPS) – Naiset loistavissa p\u00e4\u00e4huiveissaan ja kukkamekoissaan kauppaavat paistettuja hein\u00e4sirkkoja ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismies esittelee puisia veistoksiaan Oaxacan kaupungin sunnuntaimarkkinoilla.Perinteinen vaihtokauppa on … Continue Reading