Manila,, 29.05.95 (IPS) – Thaimaan asukkaat nousivat kolme vuotta sitten uhmaamaan sotilasvaltaa ja kamppailivat itselleen oikeuden demokraattiseen hallintoon. Veriseksi toukokuuksi kutsuttu v\u00e4likohtaus maksoi 44 ihmisen hengen, 39 on yh\u00e4 kateissa.<\/p>\n
<\/p>\n
Nyt thaimaalaisia arveluttaa, oliko uhraus vaivan arvoinen: p\u00e4\u00e4ministeri Chuan Leek-Pamin hallitus on demokraattinen, mutta se ei tee mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Filippiinil\u00e4iset pitiv\u00e4t toukokuussa jo kolmannet parlamenttivaalit sen j\u00e4lkeen, kun diktaattori Ferdinand Marcos syrj\u00e4ytettiin yhdeks\u00e4n vuotta sitten. Vaaleja varjosti monin paikoin v\u00e4kivalta ja laajamittainen \u00e4\u00e4nten ostaminen. Monille \u00e4\u00e4nest\u00e4jille j\u00e4i sellainen maku, ett\u00e4 he joutuivat j\u00e4lleen kerran todistamaan sivusta valtaeliitin keskin\u00e4ist\u00e4 nahistelua.<\/p>\n
Jos filippiinil\u00e4isilt\u00e4 ja thaimaalaisilta kysytt\u00e4isiin, haluaisivatko he vaihtaa osia vaurastuvien, mutta eriasteisessa itsevallan ikeess\u00e4 el\u00e4vien naapuriensa kanssa, todenn\u00e4k\u00f6isesti hyvin harva vastaisi my\u00f6nt\u00e4v\u00e4sti. Singaporelaisia, malesialaisia, indonesialaisia tai bruneilaisia ei oman demokratian vajavaisuudesta huolimatta en\u00e4\u00e4 kahdehdita.<\/p>\n
Marcosin vastainen kansannousu Filippiineill\u00e4 1986 ja Thaimaan toukokuu 1992 heijastivat suurta demokratisoitumisen aaltoa, joka pyyhk\u00e4isi It\u00e4-Aasian yli 1980-luvun lopulla. My\u00f6s Etel\u00e4-Korean sotilasjuntta kaatui 1987 kansan liikehdint\u00e4\u00e4n ja Taiwanissakin alkoi demokratisoituminen.<\/p>\n
Kaikissa tapauksissa purkautui ilmoille kasvavan keskiluokan kansanvallan kaipuu. Itsevaltaisen ja korruptoidun sotilas- tai siviilijohdon pakkopaita k\u00e4vi liian ahdistavaksi. Kylm\u00e4n sodan loppuminen samaan aikaan aiheutti sen, ett\u00e4 Aasian oikeistohallitukset menettiv\u00e4t my\u00f6s Yhdysvaltain tuen.<\/p>\n
Thaimaan verinen toukokuu 1992 k\u00e4ynnisti kuitenkin my\u00f6s vanhan vallan vastahy\u00f6kk\u00e4yksen It\u00e4-Aasiassa. Vallanpit\u00e4j\u00e4t s\u00e4ik\u00e4htiv\u00e4t liikkeell\u00e4 olevaa "demokratiavirusta" ja yrittiv\u00e4t rokottaa kansansa sit\u00e4 vastaan.<\/p>\n
Vastaiskun keskushahmoksi nousi Singaporen p\u00e4\u00e4ministeri Lee Kwan-Yew. H\u00e4n tarvitsi toiminnalleen kuitenkin pikkuista saarivaltiota laajemman n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n.<\/p>\n
Vuoden 1992 lopulla Lee oli eronnut Singaporen johdosta ja ryhtynyt "Aasian demokratian" tai "aasialaisen johtamistavan" puhemieheksi. Leen viesti oli yksinkertainen: Ensinn\u00e4kin l\u00e4nsimaiset demokraattiset instituutiot, jotka maksimoivat yksil\u00f6n vapaudet suhteessa valtioon, olivat "sopimattomia id\u00e4n kansoille". Ne kun etsiv\u00e4t "onnea ja vapautta ryhm\u00e4ss\u00e4".<\/p>\n
Toiseksi Lee varoitti, ett\u00e4 demokraattinen kilpailu saattaisi sy\u00f6st\u00e4 raiteiltaan kiivaan talouskasvun, johon It\u00e4- Aasiassa oli jo totuttu.<\/p>\n
Sanomatta sit\u00e4 suoraan Lee oikeastaan ehdotti Singaporeen luomansa poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n soveltamista koko alueelle. T\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 yhden puolueen johtama valtio pid\u00e4tti itselleen oikeuden rajoittaa yksil\u00f6n vapauksia "yleisen hyv\u00e4n" nimiss\u00e4.<\/p>\n
Leen ideologinen vastahy\u00f6kk\u00e4ys kelpasi sek\u00e4 h\u00e4nen kumppaneilleen Kaakkois-Aasian maiden j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 Aseanissa ett\u00e4 Kiinaa ja Vietnamia johtaville kommunisteille. My\u00f6s j\u00e4lkimm\u00e4iset etsiv\u00e4t uusia puolusteluja yksinvallalle marxismi-leninismin valovoiman himmetty\u00e4.<\/p>\n
Wieniss\u00e4 1993 pidetyss\u00e4 YK:n ihmisoikeuskokouksessa Kiina ja useimmat muut It\u00e4-Aasian maat vakuuttivat, ett\u00e4 niiden nopea talouskasvu oli osin seurausta harvainvaltaisesta johtamistavasta.<\/p>\n
Demokratian ensiaskeleita ottavat hallitukset saivat tuntea olevansa muukalaisia Aseanissa, jossa sen perustamisesta 1968 valtaa pit\u00e4neet vanhan kaartin byrokraatit olivat yh\u00e4 vahvoilla.<\/p>\n
Nyt autoritaarisen propagandan vastaisku on kuitenkin menett\u00e4nyt voimansa johtuen er\u00e4ist\u00e4 paljon julkisuutta saaneista tapahtumista viime kuukausina.<\/p>\n
T\u00e4rkein tapahtuma oli filippiinil\u00e4isen kotiapulaisen Flor Contemplacionin teloitus Singaporessa. Monien mielest\u00e4 Contemplacionin syyllisyytt\u00e4 ei ollut todistettu aukottomasti, ja Filippiinien presidentti Fidel Ramos vetosi kaksi kertaa h\u00e4nen armahtamisensa puolesta.<\/p>\n
Contemplacionin kuolema kohdisti ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla kansainv\u00e4liset valokiilat Singaporen poliittiseen ja oikeuslaitokseen. Suurin osa maailmasta tuli siihen k\u00e4sitykseen, ett\u00e4 maassa on yhden puolueen diktatuuri, joka on varmistanut vallassa pysymisens\u00e4 alistamalla poliisin, oikeuslaitoksen, ideologian ja lehdist\u00f6n k\u00e4sikassaroikseen.<\/p>\n
Singaporen toistama hokema taloudellisesta edistyksest\u00e4 poliittisen kurin avulla on muuttunut monien silmiss\u00e4 savuverhoksi, joka peitt\u00e4\u00e4 yksinvallan huonosti.<\/p>\n
Indonesiassa odotukset talouden kasvua seuraavasta poliittisesta vapautumisesta romahtivat viime vuoden lopulla. Presidentti Suharton hallitus hy\u00f6kk\u00e4si rajusti ay-liikkeen kimppuun, sulki kolme johtavaa sanomalehte\u00e4 liian vapaiden mielipiteiden vuoksi ja aloitti It\u00e4-Timorissa terrorin, jota sotilaiden tukemat joukkiot harjoittavat.<\/p>\n
Aasian-Tyynenmeren alueen taloudellisen huippukokouksen is\u00e4nn\u00f6iminen marraskuussa 1994 oli Suharton yritys puhdistaa maansa maine ja maalata kuva Indonesiasta Aasian uusimpana taloustiikerin\u00e4.<\/p>\n
Maailmalle l\u00e4hteneiss\u00e4 uutiskuvissa n\u00e4kyi kuitenkin useimmiten nuoria it\u00e4timorilaisia, jotka hakeutuivat Yhdysvaltain suurl\u00e4hetyst\u00f6n suojiin osoittamaan mielt\u00e4\u00e4n maansa indonesialaismiehityst\u00e4 vastaan. Kuvissa n\u00e4kyi my\u00f6s k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 poliiseja, jotka odottivat p\u00e4\u00e4sev\u00e4ns\u00e4 k\u00e4siksi nuoriin.<\/p>\n
Kiinassa kommunispuolueen sis\u00e4ll\u00e4 kiihtyv\u00e4 valtataistelu on vienyt pohjaa v\u00e4itteilt\u00e4, joiden mukaan itsevaltainen johto on ainoa tapa varmistaa rauhanomainen siirtyminen Deng Xiaopingin j\u00e4lkeiseen aikaan. N\u00e4in on perusteltu kovaa kuria Taivaallisen rauhan aukion vuoden 1989 veril\u00f6ylyn j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Itsevaltaiset hallitukset ovat \u00e4kki\u00e4 menneet pois muodista Aasiassa. Thaimaan, Filippiinien, Etel\u00e4-Korean ja Taiwanin demokratia n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 – puutteistaan huolimatta – nyt muiden it\u00e4aasialaisten silmiss\u00e4 edistyneelt\u00e4 poliittiselta j\u00e4rjestelm\u00e4lt\u00e4. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Manila,, 29.05.95 (IPS) – Thaimaan asukkaat nousivat kolme vuotta sitten uhmaamaan sotilasvaltaa ja kamppailivat itselleen oikeuden demokraattiseen hallintoon. Veriseksi toukokuuksi kutsuttu v\u00e4likohtaus maksoi 44 ihmisen hengen, 39 on yh\u00e4 kateissa.Ny… Continue Reading