Belgrad,, 16.06.95 (IPS) – Serbian presidentti Slobodan Milosevic kehuskeli viel\u00e4 kaksi vuotta sitten, ett\u00e4 serbit kest\u00e4isiv\u00e4t kansainv\u00e4lisi\u00e4 talouspakotteita vaikka tuhat vuotta. Nyt Tynk\u00e4-Jugoslavian talous on kuitenkin raunioina ja ainoastaan mustan p\u00f6rssin kauppa kukoistaa.<\/p>\n
<\/p>\n
YK:n pakotteet kohdistettiin Serbian ja Montenegron muodostamaan Tynk\u00e4-Jugoslaviaan siksi, ett\u00e4 se sotkeentui Bosnia-Hertsegovinan sotaan. Maa on ollut t\u00e4ydellisess\u00e4 kauppakiellossa nyt kolme vuotta. Tuontitavaraa on kyll\u00e4 kulkenut takaoven kautta markkinoille, mutta inflaatio on nostanut hinnat tavallisen kansan ulottumattomiin.<\/p>\n
Serbian aiemmin vahva keskiluokka on taloudellisessa mieless\u00e4 lakannut olemasta. Yhteiskunta on jakautunut kahteen ryhm\u00e4\u00e4n, joiden v\u00e4liss\u00e4 ammottaa syv\u00e4 kuilu. Yht\u00e4\u00e4ll\u00e4 ovat ne harvat, jotka ovat onnistuneet ly\u00f6m\u00e4\u00e4n rahoiksi poikkeusoloissa. Toisaalla v\u00e4est\u00f6n laaja enemmist\u00f6 rimpuilee pakotteiden puristuksessa.<\/p>\n
Belgradin kaduilla vilahtelee loistoautoja ja uusille asuinalueille nousee hienoja huviloita. Ne ovat uusrikkaiden sotasaalista. Suurin osa ihmisist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 loukkaavina lehtimainoksia unelmalomista Brasiliassa tai Thaimaassa. Jotkut kuitenkin ostavat matkoja.<\/p>\n
Asiantuntijoiden mukaan uusrikkaiden luokan syntyminen johtuu yhteiskunnan kaiken kattavasta kriminalisoitumisesta, joka kuuluu pakotteiden tuhoisimpiin seurauksiin.<\/p>\n
"Yhteiskunta on m\u00e4d\u00e4ntynyt ytimi\u00e4\u00e4n my\u00f6ten niin moraalisessa, taloudellisessa kuin sosiaalisessakin mieless\u00e4", sanoo tohtori Vladan Vasilijevic Belgradin kriminologian ja sosiologian tutkimuslaitoksesta.<\/p>\n
"Kaikkien arvojen t\u00e4ydellinen romahtaminen s\u00e4vytt\u00e4\u00e4 niiden miljoonien ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4, jotka yritt\u00e4v\u00e4t vain selvit\u00e4 kovista ajoista hengiss\u00e4", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Asiantuntijat arvioivat, ett\u00e4 2-3 prosenttia Tynk\u00e4- Jugoslavian 10,4 miljoonasta asukkaasta valvoo maan koko raha- ja tavaramarkkinoita. Siihen sis\u00e4ltyv\u00e4t bensiinin salakuljetus, rahanpesu ja muu talouspakotteiden kiert\u00e4minen.<\/p>\n
Kaupanteko on vaarallista, mutta se my\u00f6s tuottaa valtavia raham\u00e4\u00e4ri\u00e4 nopeasti ja yleens\u00e4 kovassa valuutassa. Pime\u00e4 liiketoiminta pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s valtion talouden joten kuten pinnalla. "Yhteydet eiv\u00e4t n\u00e4y p\u00e4\u00e4lle p\u00e4in, mutta kun asioita tutkii tarkemmin, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 monenlaisia kytk\u00f6ksi\u00e4", Vasilijevic kertoo.<\/p>\n
Belgradissa ilmestyv\u00e4 riippumaton Nasa Borba -lehti vahvistaa k\u00e4sityksen. Sen mukaan musta p\u00f6rssi, serbien is\u00e4nmaallisuus ja rikollinen toiminta kietoutuvat yhteen vyyhtiin, joka auttaa hallitusta pysym\u00e4\u00e4n vallasssa.<\/p>\n
Peli\u00e4 pelataan kovilla panoksilla: riidat ratkotaan mafiatyylill\u00e4, ihmisi\u00e4 murhataan kaduilla ja h\u00e4m\u00e4r\u00e4liikemiehi\u00e4 tapetaan l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in auton alle asetetuilla pommeilla.<\/p>\n
Vasilijevicin mukaan kaduilla n\u00e4kyv\u00e4n v\u00e4kivallan ohella Tynk\u00e4-Jugoslaviassa kukoistaa my\u00f6s "toisenlainen rikollisuus". Se vaikuttaa kulissien takana ja on maksanut Serbialle satoja miljoonia dollareita kolmen viime vuoden aikana.<\/p>\n
Tynk\u00e4-Jugoslavian valuuttavarannot imuroitiin l\u00e4hes tyhjiin 1992-93. Asialla olivat menestyv\u00e4t vienti- ja tuontifirmat, joiden toimintaa viranomaiset eiv\u00e4t rajoittaneet, sek\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4t yksityiset pankit.<\/p>\n
Yhdysvaltain valtiovarainministeri\u00f6 julkisti \u00e4skett\u00e4in 28-sivuisen asiakirjan, jossa luetellaan valuuttapaon toteuttamiseen osallistuneita yksityishenkil\u00f6it\u00e4 ja 850 jugoslavialaista yrityst\u00e4. Yhdysvallat j\u00e4\u00e4dytti kaikkien listalla mainittujen omaisuuden.<\/p>\n
Silmukan kiristyminen Serbian hallituksen ymp\u00e4rill\u00e4 on saanut presidentti Milosevicin pehment\u00e4m\u00e4\u00e4n linjaansa siin\u00e4 toivossa, ett\u00e4 kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 luopuisi pakotteista.<\/p>\n
Viime lokakuussa Serbian pakotteita helpotettiinkin hieman, kun Milosevic katkaisi kaikki suhteet Bosnian serbeihin. Belgradin lentokentt\u00e4 saatiin avata kansainv\u00e4liselle liikenteelle ja Serbialle sallittiin urheilu- ja kuluttuurisuhteet ulkomaailmaan.<\/p>\n
Milosevicin sovinnollisuus ei yll\u00e4t\u00e4. Vaikka virallisia tietoja maan taloudellisesta tilasta ei ole esitetty, riippumattomien tiedotusv\u00e4lineiden kokoamat tiedot paljastavat, ett\u00e4 tilanne on katastrofaalinen.<\/p>\n
Ekonomska Politika -lehden mukaan teollisuus on l\u00e4hes kuollut. Tuontiraaka-aineiden ja varaosien puute on alentanut teollisuustuotannon 29 prosenttiin vuoden 1989 tasosta. Vain ruuan ja s\u00e4hk\u00f6n tuotanto "pit\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4ns\u00e4 veden pinnan yl\u00e4puolella" , lehti kirjoittaa.<\/p>\n
Vreme-lehden mukaan Tynk\u00e4-Jugoslavian valuuttavarannot olivat maaliskuussa 1992 noin 2,5 miljardia dollaria (noin 10,8 miljardia markkaa). Kun pakotteet otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n samana kes\u00e4n\u00e4, varantojen ilmoitettiin pudonneen 1,5 miljardiin dollariin (6,5 mrd. mk).<\/p>\n
Tammikuussa 1994 valuuttaa oli j\u00e4ljell\u00e4 600 miljoonaa dollaria (2,6 mrd. mk). "Ei ole vaikea havaita, ett\u00e4 noin kaksi miljardia dollaria (8,6 mrd. mk) salakuljetettiin maasta", lehti p\u00e4\u00e4ttelee.<\/p>\n
Toinen kuvaava luku kertoo, ett\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 1992 Tynk\u00e4- Jugoslavian ulkomaanvelka oli kahdeksan miljardia dollaria (34 mrd. mk).<\/p>\n
Taloustieteilij\u00e4 Srdjan Petrovic ennustaa, ett\u00e4 kun korot otetaan lukuun, summa nousee 11,42 miljardiin dollariin (49 mrd. mk) t\u00e4m\u00e4n vuoden loppuun menness\u00e4. "Se tarkoittaa, ett\u00e4 meill\u00e4 ei ole aihetta iloon, vaikka pakotteet poistettaisiinkin. Jokainen meist\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1 100 dollaria (4 730 mk) velkaa jollekin ulkomaalaiselle", h\u00e4n havainnollistaa. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Belgrad,, 16.06.95 (IPS) – Serbian presidentti Slobodan Milosevic kehuskeli viel\u00e4 kaksi vuotta sitten, ett\u00e4 serbit kest\u00e4isiv\u00e4t kansainv\u00e4lisi\u00e4 talouspakotteita vaikka tuhat vuotta. Nyt Tynk\u00e4-Jugoslavian talous on kuitenkin raunioina ja ainoastaan… Continue Reading