Kairo,, 17.07.95 (IPS) – L\u00e4hi-id\u00e4n maat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t asehankintoihin suuremman osan tuloistaan kuin mink\u00e4\u00e4n muun alueen valtiot. T\u00e4m\u00e4 ilmenee Tukholman kansainv\u00e4lisen rauhaninstituutin Siprin kes\u00e4kuussa julkaisemasta vuosikirjasta.<\/p>\n
<\/p>\n
Rauhanprosessi ei ole vaimentanut arabien ja Israelin halua aseistautua.<\/p>\n
L\u00e4hi-id\u00e4n maat vastasivat viime vuonna nelj\u00e4sosasta kehitysmaitten asetuonnista. Lukuun ei sis\u00e4lly Israelin kauppoja.<\/p>\n
"Taloutemme k\u00e4rsii t\u00e4st\u00e4. Sotilaalliset sijoitukset kaventavat siviiliel\u00e4m\u00e4n varoja", toteaa Kairon poliittisen ja strategisen tutkimuksen keskuksen Al Ahramin asiantuntija Mourad Dessouki.<\/p>\n
Siprin mukaan L\u00e4hi-it\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 11,6 prosenttia bruttokansantulostaan sotilaallisiin tarkoituksiin.<\/p>\n
Israelin taloudelle varustautuminen ei ole yht\u00e4 raskasta kuin arabivaltioille, joilla on v\u00e4h\u00e4n omaa asetuotantoa. Lis\u00e4ksi Yhdysvallat maksaa merkitt\u00e4v\u00e4n osan juutalaisvaltion sotilasmenoista.<\/p>\n
Israel laajensi asetuotantoaan suuresti vuoden 1973 sodan j\u00e4lkeen. Virallisen tilaston mukaan kolmannes ty\u00f6voimasta palvelee aseteollisuutta tai ty\u00f6skentelee siihen liittyvill\u00e4 aloilla.<\/p>\n
Kun hallitus on budjetin tasapainottamiseksi supistanut varustelun m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoja, maan aseteollisuus on etsinyt markkinoita ulkomailta. Tuotannosta 70 prosenttia myyd\u00e4\u00e4n ulkomaille.<\/p>\n
Entisen Neuvostoliiton kauppakumppaneista, It\u00e4- Euroopan maista ja Intiasta, on tullut Israelin t\u00e4rkeit\u00e4 markkinoita. Israelin h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t, panssarivaunut ja ohjukset ovat kilpailukykyisi\u00e4.<\/p>\n
Arabimaille asehankinnat merkitsev\u00e4t p\u00e4\u00e4oman j\u00e4ttim\u00e4ist\u00e4 uhrausta. Ne aseistautuvat ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6min summin.<\/p>\n
Koska \u00f6ljytulot eiv\u00e4t ole parhaiden p\u00e4ivien tasolla, varustautuminen haukkaa suhteettoman suuren osan bruttokansantulosta. Saudi-Arabia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sotilaallisiin tarkoituksiin 17,7 prosenttia bruttokansantulostaan. Vastaava luku on Japanissa yksi, Ranskassa ja Britanniassa alle nelj\u00e4.<\/p>\n
"Suuntaa pit\u00e4isi muuttaa, mutta emme uskalla, koska tunnemme olevamme kiitollisuudenvelassa rikkaille l\u00e4nsimaille. Ne pelastivat meid\u00e4t, kun Irak hy\u00f6kk\u00e4si Persianlahdella. Emme halua suututtaa l\u00e4ntt\u00e4", kommentoi arabimaailman tuntija Mohammed Sid Ahmed.<\/p>\n
Itsevaltaiset j\u00e4rjestelm\u00e4t hallitsevat edelleen L\u00e4hi- it\u00e4\u00e4. Osa niist\u00e4 on per\u00e4isin 50-luvulta, osa 60- ja 70- luvuilta. Moni hallitsija on entinen sotilas ja useat hallitukset tukeutuvat edelleen armeijaan. Se luo painetta suhtautua sotilaiden pyyteisiin avok\u00e4tisesti.<\/p>\n
Egyptiss\u00e4 upseerien palkkaetuihin kuuluvat asunnot, autot, vapaa-ajan kerhot, lasten koulutus ja koko perheen terveydenhoito. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua l\u00e4hiaikoina. Yhdysvallat supistaa luultavasti sotilasapuaan jo ensi vuonna. T\u00e4n\u00e4 vuonna se on 1,2 miljardia dollaria eli yli viisi miljardia markkaa.<\/p>\n
Israelin sotakoneistoa Yhdysvallat rahoittaa t\u00e4n\u00e4 vuonna kahdella miljardilla dollarilla eli 8,6 miljardilla markalla. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kairo,, 17.07.95 (IPS) – L\u00e4hi-id\u00e4n maat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t asehankintoihin suuremman osan tuloistaan kuin mink\u00e4\u00e4n muun alueen valtiot. T\u00e4m\u00e4 ilmenee Tukholman kansainv\u00e4lisen rauhaninstituutin Siprin kes\u00e4kuussa julkaisemasta vuosikirjasta.Rauhanprosess… Continue Reading