Belgrad,, 28.07.95 (IPS) – Monen serbilapsen mielest\u00e4 sota on "normaalia". Se johtuu tavasta, jolla valtiolliset tiedotusv\u00e4lineet raportoivat v\u00e4kivallasta entisen Jugoslavian alueella.<\/p>\n
<\/p>\n
N\u00e4in p\u00e4\u00e4tell\u00e4\u00e4n Belgradin riippumattoman median \u00e4skett\u00e4in julkistamassa tutkimuksessa, joka on ainoa vakava analyysi nelj\u00e4 vuotta jatkuneen sodan vaikutuksesta serbilapsiin. Tutkimuksen mukaan viralliset tiedotusv\u00e4lineet ovat lis\u00e4nneet jopa hyvin pienten lasten kansalliskiihkoa.<\/p>\n
Lapsia tutkittiin kahtena ajanjaksona: vuonna 1991, jolloin kansalliskiihkoinen propaganda oli pahimmillaan, ja vuonna 1994, jota ennen Tynk\u00e4-Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevic oli alkanut puhua rauhan puolesta.<\/p>\n
Vuonna 1991 melkein 40 prosenttia lapsista mainitsi sodan oman arkensa osaksi. Kolme vuotta my\u00f6hemmin alle viidesosa lapsista sanoi samaa, selostaa tutkimukseen osallistunut psykologian professori Nada Korac.<\/p>\n
Muutos ilment\u00e4\u00e4 tottumista sotaan, h\u00e4n tulkitsee.<\/p>\n
Serbiaa, joka yhdess\u00e4 Montenegron kanssa muodostaa Tynk\u00e4-Jugoslavian, pidet\u00e4\u00e4n yleisesti Kroatian ja Bosnia- Hertsegovinan verenvuodatuksen alullepanijana. Sen vuoksi YK on m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt serbijohtoisen valtion kauppasaartoon.<\/p>\n
Serbiassa valtiollinen tiedotuskoneisto on ponnistellut ankarasti saadakseen kansalaiset uskomaan sodat serbien itsepuolustukseksi.<\/p>\n
Belgradin virallinen media on todistellut, ett\u00e4 Kroatiassa serbiv\u00e4hemmist\u00f6 oli joutua j\u00e4rjestelm\u00e4llisen tuhoamisen uhriksi ja Bosniassa kiihkoislamilaisen valtion alistamaksi.<\/p>\n
Tutkimuksesta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 propaganda on lis\u00e4nnyt lasten tuntemaa vihaa muita kansakuntia ja etnisi\u00e4 ryhmi\u00e4 kohtaan. Professoriryhm\u00e4n haastattelemista sadoista lapsista nuorimmat olivat sodan alkaessa 7-vuotiaita, vanhimmat 14.<\/p>\n
Viralliset tiedotusv\u00e4lineet ja lasten omat vanhemmat olivat 80 prosentille haastatelluista t\u00e4rkeimm\u00e4t tietol\u00e4hteet. Poikia sota kiinnostaa enemm\u00e4n kuin tytt\u00f6j\u00e4. Innokkaimpia sotauutisten seuraajia ovat maalla asuvat pojat.<\/p>\n
Nelj\u00e4 vuotta sitten 70 prosenttia lapsista tiesi hyvin, mill\u00e4 seuduilla sotaa k\u00e4ytiin. Viime vuonna enemmist\u00f6 sanoi olevansa siit\u00e4 ep\u00e4varmoja.<\/p>\n
K\u00e4sitykset eri etnisten ryhmien rooleista muuttuivat tutkimusjakson aikana. "Serbit ovat hyvi\u00e4, muut pahoja", vastasi 65 prosenttia vuonna 1991. Koracin mukaan k\u00e4sityksiin on tullut sittemmin lis\u00e4\u00e4 vivahteita.<\/p>\n
"Niit\u00e4, joiden mielest\u00e4 hyvi\u00e4 ja pahoja on kaikissa osapuolissa, oli 17 prosenttia vuonna 1991 mutta 35 prosenttia kolme vuotta my\u00f6hemmin", Korac korostaa. Niukan enemmist\u00f6n suhtautuminen on edelleen varsin mustavalkoinen.<\/p>\n
Vastaukset osoittavat, ett\u00e4 Serbian lasten suhde sotaan on muuttunut et\u00e4isemm\u00e4ksi. He eiv\u00e4t puhu en\u00e4\u00e4 "meid\u00e4n sodastamme" kuten alkuaikoina. Nyt sotaa k\u00e4yv\u00e4t "muut serbit".<\/p>\n
Useimmat sanovat pelk\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 sotaa. 1991 heit\u00e4 oli 80 prosenttia, viime vuonna 73 prosenttia. Korac pit\u00e4\u00e4 kehityssuuntaa huolestuttavana.<\/p>\n
My\u00f6nteist\u00e4 h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n on pasifistisen asenteen yleistyminen. T\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n tutkijat sijoittivat viime vuonna 24 prosenttia lapsista, kun heid\u00e4n osuutensa oli vuonna 1991 vain kuusi prosenttia. Aiempaa useampi vaihtaa kanavaa, kun televisiosta alkaa tulla uutisia sodasta. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Belgrad,, 28.07.95 (IPS) – Monen serbilapsen mielest\u00e4 sota on "normaalia". Se johtuu tavasta, jolla valtiolliset tiedotusv\u00e4lineet raportoivat v\u00e4kivallasta entisen Jugoslavian alueella.N\u00e4in p\u00e4\u00e4tell\u00e4\u00e4n Belgradin riippumattoman median \u00e4… Continue Reading