Bujumbura,, 14.08.95 (IPS) – Kalliiden asuintalojen ymp\u00e4rille pystytet\u00e4\u00e4n korkeita suojamuureja keskiafrikkalaisen Burundin p\u00e4\u00e4kaupungissa. Samaan aikaan k\u00f6yhien kortteleissa tapetaan ihmisi\u00e4 ja hajotetaan taloja p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n
<\/p>\n
Kaksi vuotta jatkunut etnis-poliittinen v\u00e4kivalta on lakkauttanut Bujumburan y\u00f6el\u00e4m\u00e4n, sill\u00e4 ulkonaliikkumiskielto alkaa iltayhdeks\u00e4lt\u00e4. Silloin itsepuolustusjoukot kasaavat kivist\u00e4, tukeista ja autonromuista tiesulkuja asuinalueille johtaville v\u00e4ylille. Jokainen sis\u00e4\u00e4npyrkij\u00e4 joutuu tiukkaan kuulusteluun.<\/p>\n
Matkustamista p\u00e4\u00e4kaupungin ulkopuolelle ei suositella. Vaikka suurin osa maaseudusta on nyt rauhallista, Bujumburan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja er\u00e4iss\u00e4 pohjoisissa maakunnissa saattaa joutua v\u00e4ijytykseen.<\/p>\n
Burundilaiset yritt\u00e4v\u00e4t el\u00e4\u00e4 normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4, vaikka liikkuminen on vaikeaa kuoppaisilla teill\u00e4 ja sotilaiden n\u00e4kyv\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olo kirist\u00e4\u00e4 tunnelmaa.<\/p>\n
Hotellissa ty\u00f6skentelev\u00e4 Nicephore kertoo, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ole vaikeuksia palata kotiin ulkonaliikkumiskiellon alkamisen j\u00e4lkeen. Tiesulkujen miehitt\u00e4j\u00e4t tuntevat y\u00f6ty\u00f6l\u00e4iset ja p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t n\u00e4m\u00e4 kulkemaan.<\/p>\n
Toimittajan ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 Pierre tiet\u00e4\u00e4, minne ei kannata menn\u00e4, jos kuuluu "v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n" etniseen ryhm\u00e4\u00e4n. H\u00e4n kertoo yritt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 raportoida tilanteesta lietsomatta ristiriitoja.<\/p>\n
"Onnittelen itse\u00e4ni joka p\u00e4iv\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 olen viel\u00e4 el\u00e4vien kirjoissa", Pierre sanoo. Kaikki h\u00e4nen is\u00e4npuoleiset sukulaisensa tapettiin Burundin kriisin ensip\u00e4ivin\u00e4 1993.<\/p>\n
Kaksi vuotta leimahdelleessa Burundin konfliktissa on kyse valtataistelusta, jota k\u00e4yv\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa hutuja edustava Burundin demokraattinen rintama (Frodebu) ja tutsien Kansallisen edistyksen liitto (Uprona). Burundin v\u00e4est\u00f6st\u00e4 85 prosenttia on hutuja ja 15 prosenttia tutseja.<\/p>\n
Ihmisoikeusasioihin erikoistunut asianajaja Paul pelk\u00e4\u00e4 olevansa haluttua riistaa konfliktin kummallekin osapuolelle, koska h\u00e4nen j\u00e4rjest\u00f6ns\u00e4 on tuominnut v\u00e4kivaltaisuudet ja niit\u00e4 provosoivat poliitikot. Lakimies on kokenut katkerasti maansa tilanteen muuttumisen. Kun h\u00e4n vuonna 1992 palasi ulkomailta opiskelemasta, Burundin tulevaisuus n\u00e4ytti viel\u00e4 valoisalta: talous kasvoi vakaasti ja monipuoluevaaleja valmisteltiin.<\/p>\n
Jatkuva v\u00e4kivalta ja ajoittaiset joukkomurhat ovat olleet kuuden miljoonan asukkaan Burundissa arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 lokakuusta 1993. Tuolloin maan ensimm\u00e4inen hutupresidentti Melchior Ndadaye ja muita vaaleilla valittuja johtajia murhattiin vallankaappausyrityksess\u00e4. Seuranneissa etnis- poliittisissa v\u00e4kivaltaisuuksissa on tapettu arviolta 100 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n
Yliopiston professorina toimiva Jean-Baptiste palasi \u00e4skett\u00e4in lyhyelt\u00e4 matkalta ja sai kuulla, ett\u00e4 h\u00e4nen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 oli tutsiopiskelijoiden joukossa, joka teurastettiin yliopistoalueella.<\/p>\n
Useimmat hutuopiskelijat olivat l\u00e4hteneet pakoon sen j\u00e4lkeen, kun joukko heid\u00e4n tovereitaan murhattiin aiemmin. Jean-Baptisten mukaan yliopisto yritet\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 toiminnassa, koska siell\u00e4 pel\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tuhansien opiskelijoiden l\u00e4hett\u00e4minen kotiin vain kiihdytt\u00e4isi konfliktia n\u00e4iden kotiseudulla.<\/p>\n
Jean-Baptiste puhuu useimpien burundilaisten tavoin haikeana entisajoista. Silloin hutut ja tutsit asuivat sekaisin samoilla aluiella. Kahvilat ja ravintolat olivat t\u00e4ynn\u00e4 iloisia ihmisi\u00e4. Maa kehittyi nopeasti, varsinkin verrattuna naapureihinsa Zaireen tai Ruandaan.<\/p>\n
Burundin puhelinverkosto toimii edelleen. Hotellit ja ravintolat ovat hyvi\u00e4. Monet burundilaiset puhuvat oman kielens\u00e4 kirundin lis\u00e4ksi ranskaa, swahilia ja jopa englantia.<\/p>\n
Osa asuinalueista on kuitenkin muuttunut aavekaupungeiksi. Esimerkiksi Kanyoshassa hutut ajoivat ensin tutsit tiehens\u00e4 ja hajottivat heid\u00e4n kotinsa. Sitten tutsien hallinnassa oleva armeija h\u00e4\u00e4ti alueelta j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neet asukkaat sanoen, ett\u00e4 \u00e4\u00e4rihutut k\u00e4yttiv\u00e4t sit\u00e4 tukikohtanaan.<\/p>\n
Frodebun johtoon kuuluva Juvenal asuu sotilaiden vartioimassa huvilassa. H\u00e4nen talonsa on t\u00e4ynn\u00e4 hutuperheit\u00e4, jotka pakenivat \u00e4\u00e4riainesten ja armeijan yhteenottoja.<\/p>\n
Juvenal sanoo Burundin nykyisen kriisin juurien ulottuvan maan itsen\u00e4istymiseen Belgian vallasta 1962. H\u00e4nen mukaansa tilanteesta ei pit\u00e4isi antaa sellaista kuvaa, ett\u00e4 burundilaiset ovat yht\u00e4kki\u00e4 tulleet hulluiksi. K\u00e4rsimyksen syyt ovat syv\u00e4ll\u00e4 historiassa.<\/p>\n
Etnisi\u00e4 v\u00e4kivaltaisuuksia leimahteli Burundissa 1965, 1972 ja 1988. Tuolloin maata johtivat tutsidiktaattorit ja heit\u00e4 totellut armeija kukisti oikeuksiaan per\u00e4nneiden hutujen kapinat raa'asti. Kummankin v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4n kiihkomieliset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t menneisyydest\u00e4 kylliksi aiheita katkeruuteen ja kostonhimoon.<\/p>\n
Presidentti Ndadayen murha kolme kuukautta h\u00e4nen valintansa j\u00e4lkeen j\u00e4tti valtaan heikon Frodebun ja Upronan yhteishallituksen. Koska hutujen Frodebu on johtava hallituspuolue, tutsivoittoinen armeija ei luota hallitukseen. Toisaalta my\u00f6s \u00e4\u00e4rihutut pit\u00e4v\u00e4t ministereit\u00e4\u00e4n perttureina, koska he jakavat vallan tutsien kanssa.<\/p>\n
Katolisen avustuspalvelun Dimitri Lascaris murhattiin Burundissa toukokuussa, mink\u00e4 j\u00e4lkeen maassa toimivat auttajat ovat tulleet entist\u00e4 varovaisemmiksi. Kansainv\u00e4lisille j\u00e4rjest\u00f6ille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 tasapuolisuuteen, jotta kumpikaan etnis-poliittinen ryhm\u00e4 ei voi syytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 syrjinn\u00e4st\u00e4. Ainoastaan kansainv\u00e4linen punainen risti pystyy yh\u00e4 toimimaan kaikilla Burundin alueilla. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bujumbura,, 14.08.95 (IPS) – Kalliiden asuintalojen ymp\u00e4rille pystytet\u00e4\u00e4n korkeita suojamuureja keskiafrikkalaisen Burundin p\u00e4\u00e4kaupungissa. Samaan aikaan k\u00f6yhien kortteleissa tapetaan ihmisi\u00e4 ja hajotetaan taloja p\u00e4ivitt\u00e4in.Kaksi vuotta jatkun… Continue Reading