Rio de Janeiro,, 04.09.95 (IPS) – Maailman ruokatottumukset ovat yhdenmukaistuneet: peruna, maissi, riisi ja vehn\u00e4 muodostavat jo 60 prosenttia ihmisten ravinnosta maapallolla.<\/p>\n
<\/p>\n
Sademetsiss\u00e4 kasvaa 80 000 sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi kelpaavaa kasvia, mutta ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niist\u00e4 vain 10 000:ta ja viljelee vain 150:t\u00e4. Ihmisen ravinnosta 80 prosenttia on nykyisin per\u00e4isin 12 kasvista.<\/p>\n
Asiantuntijoiden mukaan ihmisravinnon perustan kutistuminen uhkaa aiheuttaa lis\u00e4\u00e4 ongelmia tulevaisuudessa. Jo nykyisell\u00e4\u00e4n 500 miljoonaa ihmist\u00e4 n\u00e4kee n\u00e4lk\u00e4\u00e4 ja 15 miljoonaa kuolee aliravitsemukseen joka vuosi.<\/p>\n
Maailman elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6n FAO:n kasvivarantoihin keskittyv\u00e4\u00e4 komissiota johtava Esquinas Alcazar arvioi, ett\u00e4 jos maapallon ravinnon tuotanto koetetaan pit\u00e4\u00e4 edes tasoissa v\u00e4est\u00f6nkasvun kanssa, sen tulisi kasvaa 70 prosenttia seuraavien 30 vuoden aikana.<\/p>\n
Ravinnoksi k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n kasvi- ja geenipohjan rajoittuminen muutamiin kaikkialla viljeltyihin kaupallisiin lajikkeisiin lis\u00e4\u00e4 Alcazarin mukaan riski\u00e4, ett\u00e4 yksi ainoa tuholainen voi aiheuttaa laajan n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n lyhyess\u00e4 ajassa.<\/p>\n
Juuri niin tapahtui Irlannissa viime vuosisadalla, kun perunarutto sai aikaan n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n ja joukkomittaisen maastamuuton. Yhdysvaltain etel\u00e4osissa koettiin katastrofi 1971, kun koko maissisato tuhoutui, ja Brasiliassa kaakaosato m\u00e4t\u00e4nee paraikaa.<\/p>\n
Brasilian maataloustutkimusyhti\u00f6n johtajan Alberto Duque Portugalin mielest\u00e4 elintarvikkeiden saannin turvaaminen edellytt\u00e4\u00e4 viljelykasvien geenipohjan laajentamista.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 on vain viisi prosenttia maailman geenipankkien sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Tilannetta pahentaa liiallinen riippuvuus muutamista harvoista ruokakasveista.<\/p>\n
Andien perunaa, Amerikoista l\u00e4htenytt\u00e4 maissia, V\u00e4limeren seudun vehn\u00e4\u00e4 ja aasialaista riisi\u00e4 viljell\u00e4\u00e4n nyt kaikkialla maailmassa. Sama p\u00e4tee etiopialaiseen kahviin, bolivialaiseen maap\u00e4hkin\u00e4\u00e4n, brasilialaiseen kumipuuhun ja afrikkalaiseen \u00f6lypalmuun.<\/p>\n
"Maailmassa ei ole maata, joka ei olisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 90- prosenttisesti riippuvainen muiden maiden geneettisist\u00e4 voimavaroista", sanoo Alcazar. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n se on selv\u00e4 osoitus maailmassa vallitsevasta "ravintokolonisaatiosta".<\/p>\n
Samaan aikaan lukemattomia hy\u00f6tykasveja menetet\u00e4\u00e4n ja unohdetaan. Sellainen on esimerkiksi perulainen tarwi-papu, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 valkuaista kaksinkertaisesti salkopapuun verattuna. Silti tarwia viljell\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 Andien vuoriston syrj\u00e4isimmill\u00e4 kolkilla.<\/p>\n
FAO:n asiantuntija Jose de Souza Silva muistuttaa, ett\u00e4 kolonialismi on p\u00e4iv\u00e4n sana my\u00f6s geenivarantojen maailmassa. Suurin osa maailman kasvi- ja el\u00e4inlajeista on kotoisin etel\u00e4isen pallonpuoliskon k\u00f6yhist\u00e4 maista, ja t\u00e4h\u00e4n asti niit\u00e4 on voitu hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 maksutta. Nyt rahan ja teknologian omistajat pohjoiselta pallonpuoliskolta aikovat patentoida etel\u00e4n geenivarannot omissa nimiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Latinalaisen Amerikan maiden ravintoasiantuntijat kokoontuivat elo-syyskuun vaihteessa Brasiliassa. Kokous oli osa valmistautumista ensi kes\u00e4n\u00e4 Leipzigissa Saksassa pidett\u00e4v\u00e4\u00e4n maailmanlaajuiseen kasvigenetiikan kokoukseen.<\/p>\n
Etel\u00e4amerikkalaisten mielest\u00e4 Leipzigin kokous tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden ottaa puheeksi geenien patentoimishankkeisiin liittyv\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaisuus. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro,, 04.09.95 (IPS) – Maailman ruokatottumukset ovat yhdenmukaistuneet: peruna, maissi, riisi ja vehn\u00e4 muodostavat jo 60 prosenttia ihmisten ravinnosta maapallolla.Sademetsiss\u00e4 kasvaa 80 000 sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi kelpaavaa kasvia, mutta ihminen k… Continue Reading