Khartum,, 22.09.95 (IPS) – Sudan on joutunut my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kuokka ja p\u00e4rekori eiv\u00e4t ole riitt\u00e4v\u00e4t aseet suurkanavien rakentamisessa. Kaksi Sinisen Niilin kunnianhimoista kanavahanketta on jouduttu panemaan j\u00e4ihin rahapulan vuoksi. Egypti voi huokaista helpotuksesta, sill\u00e4 se on pel\u00e4nnyt kanavien verottavan mailleen virtaavia vesivaroja.<\/p>\n
<\/p>\n
Sudanin keinokastelu- ja vesivarojen ministeri Yacoub Abu Shoura ilmoitti syyskuussa, ett\u00e4 maan hallitus ei pysty rakentamaan kanavia surkean rahatilanteen vuoksi. H\u00e4n syytti rahapulasta l\u00e4nsimaita, jotka ovat j\u00e4\u00e4dytt\u00e4neet kehitysapunsa Sudanille.<\/p>\n
Kanavahankkeiden hinnaksi oli laskettu 65 miljoonaa dollaria (286 miljoonaa markkaa). Tarkoitus oli ohjata Sinisen Niilin vett\u00e4 Sudanin vilja-aitan eli maan keskiosien keinokasteluun.<\/p>\n
Sudanin sotilashallitus valjasti pari vuotta sitten valtion tiedotusv\u00e4lineet kanavahankkeiden \u00e4\u00e4nitorviksi ja yllytti kansalaisia kaivupuuhiin kuokat ja p\u00e4rekorit aseinaan. Talonpojille luvattiin, ett\u00e4 viljelymaa laajenisi nykyisest\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 miljoonasta hehtaarista 5,5 miljoonaa, kunhan kanavat valmistuisivat.<\/p>\n
Yli 30 000 vapaaehtoista rehki kanavaty\u00f6mailla kolme kuukautta. Pian heille kuitenkin valkeni, ett\u00e4 k\u00e4sity\u00f6kalut eiv\u00e4t ole paras mahdollinen apu silloin, kun tarkoituksena on kaivaa yli 300 kilometrin pituudelta 50 metri\u00e4 leve\u00e4\u00e4 ja 15 metri\u00e4 syv\u00e4\u00e4 kanavaa.<\/p>\n
Vapaaehtoiset poistuivat ty\u00f6mailta, mutta lupasivat sen sijaan ker\u00e4t\u00e4 kokoon 27 miljoonan dollarin (119 mmk) edest\u00e4 varoja rakennushankkeeseen. Sek\u00e4\u00e4n ei onnistunut.<\/p>\n
Ministeri Abu Shoura kuvaa tilannetta n\u00e4in: "Paikallisten yhteis\u00f6jen antama tuki oli v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, eik\u00e4 haaveesta tullut totta."<\/p>\n
Kyseess\u00e4 on toinen kerta reilun kymmenen vuoden sis\u00e4ll\u00e4, kun Sudan on luopunut suuresta kanavahankkeesta. 1984 Sudanin kansan vapautusarmeijan (SPLA) sissit pakottivat Jonglein kanavaa Etel\u00e4-Sudanissa kaivaneen ranskalaisfirman lopettamaan ty\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n
SPLA v\u00e4itti, ett\u00e4 kanava olisi kuivattanut Suddin suoalueen ja nopeuttanut aavikon etenemist\u00e4 etel\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Sudanin pohjoinen naapurimaa Egypti on kantanut huolta Niilin vesist\u00e4 aina faaraoiden ajoista l\u00e4htien. Niilin latvajoet, Etiopian yl\u00e4ng\u00f6lt\u00e4 l\u00e4htev\u00e4 Sininen Niili ja It\u00e4- Afrikan Victorianj\u00e4rvelt\u00e4 tuleva Valkoinen Niili, yhtyv\u00e4t Sudanin p\u00e4\u00e4kaupungissa Khartumissa ja jatkavat matkaansa pohjoiseen kohti Egypti\u00e4 ja V\u00e4limerta.<\/p>\n
Egypti jyr\u00e4hti varoittavasti hein\u00e4kuussa, kun Sudanin vaikutusvaltaisen islamilaisen papiston edustaja Hassan al Turabi uhkasi romuttaa Niilin vesien jaosta 1959 tehdyn sopimuksen. Sen mukaan Egypti saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 55,5 miljardia kuutiota vett\u00e4 ja Sudan 18,5 miljardia kuutiota.<\/p>\n
Sudan on puolestaan varoittanut, ett\u00e4 se kumoaa kaikki Egyptin kanssa tekem\u00e4ns\u00e4 sopimukset, jos naapuri ryhtyy hy\u00f6kk\u00e4ystoimiin Halaibin raja-alueella. Maat kiistelev\u00e4t alueesta sen runsaiden mineraalivarojen vuoksi.<\/p>\n
Egypti ja Sudan ovat syyt\u00e4neet toisilleen uhkauksia siit\u00e4 l\u00e4htien, kun Egyptin presidentti Hosni Mubarak syytti Sudania h\u00e4nt\u00e4 vastaan Etiopiassa kes\u00e4kuussa tehdyst\u00e4 murhayrityksest\u00e4. Sudan on kiist\u00e4nyt syyt\u00f6ksen.<\/p>\n
Sudanin kyvytt\u00f6myys hankkia rahoitusta kanavilleen liittyy sen haluttomuuteen taipua kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n tahtoon.<\/p>\n
Useimmat tukijat, Yhdysvallat ensimm\u00e4isen\u00e4, keskeyttiv\u00e4t apunsa Sudanille pian sen j\u00e4lkeen, kun kenraaliluutnantti Omar Hassan al Bashir kaappasi vallan 1989. Suomen kehitysapu keskeytettiin 1991. Ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6jen raportit Sudanin sotilasjuntan toiminnasta ovat varmistaneet rahahanojen kiinnipysymisen. Yhdysvallat on lis\u00e4ksi kirjannut Sudanin kansainv\u00e4list\u00e4 terrorismia tukevien maiden mustalle listalle.<\/p>\n
Viime vuonna al Bashir ilmoitti, ett\u00e4 Sudan p\u00e4rj\u00e4\u00e4 ilman ulkomaista apuakin. Avun osuus oli en\u00e4\u00e4 kaksi prosenttia Sudanin tuloista budjettikaudella 1993-94. Ennen sotilasvallankaappausta apu kattoi 60 prosenttia menoista.<\/p>\n
Korvatakseen menetyksen Sudanin johto on koettanut hankkia lis\u00e4\u00e4 vientituloja. Niiden oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa miljardiin dollariin (4,4 mrd. mk) t\u00e4n\u00e4 vuonna, mutta tavoite j\u00e4\u00e4nee saavuttamatta, sill\u00e4 edellisen kauden tulos oli alle puolet siit\u00e4.<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto IMF on uhannut erottaa Sudanin j\u00e4senyydest\u00e4\u00e4n. Sudan on rahastolle velkaa 1,76 miljardia dollaria (7,7 mrd. mk).<\/p>\n
Sudanille ei ole j\u00e4\u00e4nyt muuta vaihtoehtoa kuin kirist\u00e4\u00e4 vy\u00f6t\u00e4. Varapresidentti kenraalimajuri Zubier Mohmaned Salih on yllytt\u00e4nyt 30 miljoonaa sudanilaista kaksinkertaistamaan ty\u00f6ns\u00e4 tuoton.<\/p>\n
Sudanin hallitus lopetti leip\u00e4viljan tukiaiset elokuussa ja seurauksena oli 50 prosentin korotus leiv\u00e4n hintaan. Opiskelijoiden johdolla aloitettu tuhansien ihmisten mielenosoitus hinnankorotuksia vastaan muuttui mellakoinniksi syyskuun alkupuolella.<\/p>\n
K\u00f6yhyydest\u00e4\u00e4n huolimatta Sudanilla on ollut vuodesta 1983 varaa k\u00e4yd\u00e4 sotaa maan etel\u00e4osien itsen\u00e4isyytt\u00e4 vaativaa liikett\u00e4 vastaan. Sota, ajoittaiset kuivuudet ja hallituksen politiikka ovat osasyyn\u00e4 siihen, ett\u00e4 Sudanin henke\u00e4 kohden laskettu kansantuote on vain 270 dollaria (1 190 mk). (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Khartum,, 22.09.95 (IPS) – Sudan on joutunut my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kuokka ja p\u00e4rekori eiv\u00e4t ole riitt\u00e4v\u00e4t aseet suurkanavien rakentamisessa. Kaksi Sinisen Niilin kunnianhimoista kanavahanketta on jouduttu panemaan j\u00e4ihin rahapulan vuoksi. Egypti v… Continue Reading