Belgrad-Lontoo, 22.09.95 (IPS) – Ven\u00e4j\u00e4 on paheksunut \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti Naton ilmaiskuija Bosnian serbien asemiin. Serbia taas on aina k\u00e4\u00e4ntynyt Ven\u00e4j\u00e4n puoleen, kun YK on sen mielest\u00e4 suosinut Bosnian muslimeja.<\/p>\n
<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n ja Serbian suhteilla on pitk\u00e4 historia. <\/p>\n
Silti asiantuntijat sanovat, ett\u00e4 Belgradin <\/p>\n
tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 toistettu fraasi "Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 <\/p>\n
Serbian perinteisen\u00e4 liittolaisena" on asioiden <\/p>\n
yksinkertaistamista. Sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ett\u00e4 entisen <\/p>\n
Jugoslavian poliitikot hokevat sit\u00e4 omien <\/p>\n
poliittisten tarkoitusperiens\u00e4 tukemiseksi.<\/p>\n
"My\u00f6s meill\u00e4 l\u00e4nsimaissa on taipumusta <\/p>\n
otaksua, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n tuki serbien <\/p>\n
vaatimuksille on jotenkin ikuista, koska <\/p>\n
satumme tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n jotakin vuosisadan vaihteen <\/p>\n
ven\u00e4l\u00e4is- serbialaisista suhteista", sanoo <\/p>\n
professori Robert Service Lontoon yliopiston <\/p>\n
slaavilaisen ja It\u00e4-Euroopan tutkimuksen <\/p>\n
osastolta.<\/p>\n
"Minusta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin <\/p>\n
silt\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n turvallisuus- ja <\/p>\n
kaupalliset edut ovat paljon t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 maan <\/p>\n
Puolan-suhteille kuin suhteille Serbiaan", <\/p>\n
Service jatkaa.<\/p>\n
Siit\u00e4 asti kun <\/p>\n
Jugoslavia hajosi ja sodat sen alueella <\/p>\n
alkoivat yli nelj\u00e4 vuotta sitten, Moskovan <\/p>\n
v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n roolia Balkanilla on selitetty sen <\/p>\n
historiallisilla yhteyksill\u00e4 serbeihin. Moskova <\/p>\n
on omaksunut ison veljen roolin suojellen <\/p>\n
serbej\u00e4, joille koko muu maailma on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt <\/p>\n
selk\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n
Serbian valtiolliset <\/p>\n
tiedotusv\u00e4lineet kertovat usein, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 <\/p>\n
nojautuu presidentti Slobodan Miloseviciin <\/p>\n
rauhanprosessissa. Ulkomainen lehdist\u00f6 <\/p>\n
puolestaan esitt\u00e4\u00e4 ven\u00e4l\u00e4is-serbialaiset <\/p>\n
suhteet syyksi sille, ett\u00e4 Moskova tuomitsee <\/p>\n
Naton pommitukset Bosniassa.<\/p>\n
Politiikan <\/p>\n
ja historian tuntijat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t kuitenkin, ett\u00e4 <\/p>\n
noiden kahden suhteita on leimannut ennen ja <\/p>\n
leimaa yh\u00e4 yht\u00e4 lailla hy\u00f6dyntavoittelu kuin <\/p>\n
suojelunhalukin.<\/p>\n
"Historian kuluessa <\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4 on tukenut Serbiaa silloin, kun se on <\/p>\n
sopinut sille ja ollut tukematta, jos <\/p>\n
olosuhteet eiv\u00e4t ole suosineet sit\u00e4", sanoo <\/p>\n
Belgradin ainoassa riippumattomassa <\/p>\n
p\u00e4iv\u00e4lehdess\u00e4 Nasa Borbassa ty\u00f6skentelev\u00e4 Sasa <\/p>\n
Djordjevic, joka on koulutukseltaan <\/p>\n
historioitsija.<\/p>\n
Ep\u00e4ilij\u00e4t sanovat, ett\u00e4 <\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n presidentin Boris Jeltsinin uhkaukset <\/p>\n
auttaa Bosnian serbej\u00e4 Naton hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 <\/p>\n
vastaan johtuvat ennen muuta sis\u00e4poliittisista <\/p>\n
syist\u00e4 eli ensi vuoden presidentinvaaleista.<\/p>\n
Serbian suhde Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n syntyi 1718, kun <\/p>\n
ortodoksista uskoa tunnustavat serbit saivat <\/p>\n
tarpeekseen saamastaan kohtelusta katolisessa <\/p>\n
It\u00e4vallassa. He l\u00e4hettiv\u00e4t valtuuskuntansa <\/p>\n
tsaari Pietari Suuren luo pyyt\u00e4en apua <\/p>\n
serbipapiston koulutukseen.<\/p>\n
Historioitsija Vladimir Corovic v\u00e4itt\u00e4\u00e4 <\/p>\n
Serbien historia -kirjassaan, ett\u00e4 "serbit ovat <\/p>\n
noista ajoista asti k\u00e4\u00e4ntyneet slaavilaisen ja <\/p>\n
ortodoksisen Ven\u00e4j\u00e4n puoleen."<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4 <\/p>\n
l\u00e4hettikin Serbiaan opettajia, pappeja ja <\/p>\n
kirjoja. Syntyi jopa ven\u00e4j\u00e4n ja serbian <\/p>\n
sekakieli. Sit\u00e4 k\u00e4ytettiin laajalti Serbian <\/p>\n
kouluissa ja kirkoissa, kunnes nationalistinen <\/p>\n
Vuk Karadzic perusti 1800-luvun alussa serbien <\/p>\n
oman kirjakielen.<\/p>\n
Kansallistunne eli <\/p>\n
vahvana Serbiassa 1800-luvun alussa. Toinen <\/p>\n
serbivaltuuskunta l\u00e4hti 1803 Pietariin <\/p>\n
pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n apua 1400-luvulla alkaneen <\/p>\n
turkkilaisvallan kukistamiseen ja tarjoamaan <\/p>\n
Serbiaa Ven\u00e4j\u00e4n herttuakunnaksi.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n <\/p>\n
tsaari Aleksanteri I soti tuolloin Napoleonia <\/p>\n
vastaan Austerlitzissa ja antoi serbien <\/p>\n
kapinalle l\u00e4hinn\u00e4 symbolista tukea. <\/p>\n
Turkkilaiset kukistivat kapinan 1813.<\/p>\n
"Ven\u00e4j\u00e4 auttoi Serbiaa joissakin sen <\/p>\n
ratkaisevissa taisteluissa, mutta yleens\u00e4 <\/p>\n
ottaen sill\u00e4 oli aina tarpeeksi tekemist\u00e4 <\/p>\n
omissa ongelmissaan", kirjoittaa Corovic.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n tuki kuitenkin auttoi Serbiaa <\/p>\n
erkanemaan v\u00e4hin erin Turkista. 1829 Serbiasta <\/p>\n
tuli itsen\u00e4inen ruhtinaskunta ottomaanien <\/p>\n
keisarikunnan sis\u00e4ll\u00e4. Berliinin kongressi 1878 <\/p>\n
jakoi Balkanin maat Ven\u00e4j\u00e4n ja It\u00e4vallan <\/p>\n
vaikutuspiireihin, mik\u00e4 auttoi Serbian t\u00e4yteen <\/p>\n
itsen\u00e4isyyteen 1882.<\/p>\n
Serbian ja Ven\u00e4j\u00e4n <\/p>\n
suhteisiin kiertyi kuitenkin mutkia 1800-luvun <\/p>\n
lopulla. Sarajevon laukauksista alkanut <\/p>\n
ensimm\u00e4inen maailmansota koetteli <\/p>\n
liittosuhdetta lis\u00e4\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4 pysyi kuitenkin <\/p>\n
Serbian tukena.<\/p>\n
Serbian muita <\/p>\n
liittolaisia olivat Ranska ja Britannia. Sodan <\/p>\n
j\u00e4lkeen voittajien puolella ollut Serbia <\/p>\n
palkittiin alueilla Sloveniasta, Kroatiasta, <\/p>\n
Bosniasta, Hertsegovinasta, Montenegrosta ja <\/p>\n
Makedoniasta. Niist\u00e4 syntyi "etel\u00e4isten <\/p>\n
slaavien maa" eli Jugoslavian kuningaskunta <\/p>\n
1929.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n vuoden 1917 vallankumous <\/p>\n
katkaisi maan viralliset suhteet Serbiaan. <\/p>\n
Maailmansotien v\u00e4lill\u00e4 Serbia tarjosi <\/p>\n
turvapaikan kommunismia pakeneville <\/p>\n
ven\u00e4l\u00e4isille, jotka hakeutuivat sinne <\/p>\n
kielellisten ja uskonnollisten syiden sek\u00e4 <\/p>\n
vanhan slaavilaisen yst\u00e4vyyden nojalla.<\/p>\n
Neuvostoliitto puolestaan majoitti <\/p>\n
kommunisteja kaikkialta Jugoslaviasta – <\/p>\n
kroaatteja, serbej\u00e4 ja bosnialaisia. Vieraiden <\/p>\n
joukossa oli my\u00f6s Josip Broz Tito, joka johti <\/p>\n
jugoslavialaisia partisaaneja taisteluissa <\/p>\n
Saksan miehityst\u00e4 vastaan 1941 ja josta <\/p>\n
sittemmin tuli Jugoslavian presidentti.<\/p>\n
Sosialismin romahtaminen It\u00e4-Euroopassa ja <\/p>\n
Neuvostoliiton hajoaminen 1991 otettiin <\/p>\n
Serbiassa vastaan sekavin tuntein. Samaan <\/p>\n
aikaan Jugoslavia mureni itsekin verisiin <\/p>\n
kansallisuussotiin.<\/p>\n
Serbiaa hallitsevat <\/p>\n
sosialistit tuomitsivat Ven\u00e4j\u00e4n johtoon <\/p>\n
nousseen Boris Jeltsinin liian l\u00e4nsimieliseksi. <\/p>\n
Lyhyen aikaa vuosina 1992 ja 1993 Serbian <\/p>\n
viralliset tiedotusv\u00e4lineet ja presidentti <\/p>\n
Milosevicin l\u00e4hipiiri tukivat avoimesti Ven\u00e4j\u00e4n <\/p>\n
vallasta sy\u00f6styj\u00e4 kommunisteja. Entiset puna-<\/p>\n
armeijan kenraalit ja muut sosialismin sankarit <\/p>\n
otettiin Belgradissa vastaan punaisin matoin.<\/p>\n
Sittemmin Serbia on joutunut k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n <\/p>\n
kelkkansa ja etsim\u00e4\u00e4n Jeltsinin suosiota. <\/p>\n
Asiaan ovat vaikuttaneet Serbiaa kuristavat <\/p>\n
YK:n talouspakotteet, jotka ovat my\u00f6s tehneet <\/p>\n
Milosevicin aiempaa suopeammaksi ajatuksille <\/p>\n
Bosnian rauhasta.<\/p>\n
Jos historian nojalla <\/p>\n
voi ennustaa mit\u00e4\u00e4n, Ven\u00e4j\u00e4n julkinen tuki <\/p>\n
Serbialle tuskin muuttuu sanoja <\/p>\n
kouriintuntuvammaksi. Semminkin kun Ven\u00e4j\u00e4 <\/p>\n
tarvitsee itse kipe\u00e4sti l\u00e4nsimaiden <\/p>\n
taloudellista tukea.<\/p>\n
"Useimmat <\/p>\n
ven\u00e4l\u00e4iset alkavat vasta nyt olla vakuuttuneita <\/p>\n
siit\u00e4, ett\u00e4 heill\u00e4 on pitk\u00e4aikaiset suhteet <\/p>\n
Serbiaan yhteisen uskonnollisen taustan <\/p>\n
vuoksi", sanoo professori Service. (Inter Press <\/p>\n
Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Belgrad-Lontoo, 22.09.95 (IPS) – Ven\u00e4j\u00e4 on paheksunut \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti Naton ilmaiskuija Bosnian serbien asemiin. Serbia taas on aina k\u00e4\u00e4ntynyt Ven\u00e4j\u00e4n puoleen, kun YK on sen mielest\u00e4 suosinut Bosnian muslimeja.Ven\u00e4j\u00e4n ja Serbian suhteilla o… Continue Reading