M\u00e9xico,, 20.11.96 (IPS) – Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin on pian p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 Kuuban-politiikastaan, joka oli huomattavan horjuvaa h\u00e4nen ensimm\u00e4isell\u00e4 virkakaudellaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Clintonin kauden alussa tehtiin joitakin rauhantunnusteluja Kuuban suuntaan. Hallitus k\u00e4\u00e4nsi kuitenkin kelkkansa, kun Kuuba ampui alas pakolaisj\u00e4rjest\u00f6jen tiedustelukoneet viime helmikuussa. Pian sen j\u00e4lkeen Clinton allekirjoitti niin sanotun Helmsin- Burtonin lain, joka oli odottanut jo pitk\u00e4\u00e4n valmiina Valkoisessa talossa. Lain on tarkoitus kirist\u00e4\u00e4 Kuuban saartoa j\u00e4rjett\u00f6myyksiin asti.<\/p>\n
Clintonin ratkaisu nostatti maailmanlaajuisen vastalauseen, joka puolestaan s\u00e4ik\u00e4ytti Yhdysvaltain hallituksen. Niinp\u00e4 Clinton p\u00e4\u00e4tti "kansalliseen etuun" vedoten lyk\u00e4t\u00e4 lain voimaan tuloa puolella vuodella. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen kongressi ei voinut kajota, mik\u00e4 turvasi aselevon vaalikauden loppuajaksi.<\/p>\n
Nyt presidentin on kuitenkin p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4, antaako h\u00e4n Helmsin- Burtonin lain astua voimaan vai lyk\u00e4t\u00e4\u00e4nk\u00f6 sit\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Clintonin on vaikeata muuttaa Kuuban-politiikkaansa, kun republikaaneilla on edelleen enemmist\u00f6 kongressissa.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi Clintonille j\u00e4i huomattava poliittinen kiitollisuudenvelka h\u00e4nen Floridasta saamistaan \u00e4\u00e4nist\u00e4, jotka tulivat paljolti osavaltion laajalta kuubalaisv\u00e4est\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n
J\u00e4rkev\u00e4sti toimien Yhdysvaltain hallituksen pit\u00e4isi ensiksi arvioida, miten maan aiemmat yritykset kirist\u00e4\u00e4 silmukkaa Kuuban ymp\u00e4rill\u00e4 ovat onnistuneet. Havaintoesimerkin tarjoaa nelj\u00e4n vuoden takainen Torricellin nime\u00e4 kantava laki.<\/p>\n
Lain hyv\u00e4ksymisen aikaan Kuubassa toimi 50 ulkomaisella p\u00e4\u00e4omalla rahoitettua yrityst\u00e4. Nyt niit\u00e4 on 240. Kuuban hallituksen mukaan ulkomaiset sijoitukset saarella ovat kasvaneet 2,1 miljardiin dollariin (liki 10 miljardia markkaa). Toisin sanoen Torricellin laki ei ole onnistunut vahingoittamaan Kuubaa aiotulla tavalla.<\/p>\n
Clintonin pit\u00e4isi my\u00f6s arvioida Fidel Castron alttiutta pyrki\u00e4 sopimukseen Washingtonin kanssa. Kuuba ei ole kielt\u00e4ytynyt neuvottelemasta esimerkiksi kansallistettua ulkomaista omaisuutta koskevista korvauksista sit\u00e4 haluavien hallitusten kanssa, jos niiden vaatimukset pysyv\u00e4t j\u00e4rkeviss\u00e4 rajoissa, ja maiden kesken on mahdollisuus terveeseen kaupank\u00e4yntiin. N\u00e4in on tehty muuan muassa Argentiinan ja Espanjan kanssa.<\/p>\n
Meksikossa on vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4 yhteisymm\u00e4rrykseen melkein miss\u00e4 tahansa kansallisessakin asiassa, mutta se l\u00f6ytyi helposti Helmsin-Burtonin lain ollessa kyseess\u00e4. Kaikki puolueet ja poliittiset j\u00e4rjest\u00f6t vastustivat sit\u00e4 yksimielisesti. Meksikon kongressi my\u00f6s luonnosteli lain, jolla vaaditaan yhdysvaltalaisilta korvausta Kuuban-suhteissa aiheutuvista menetyksist\u00e4.<\/p>\n
Helmsin-Burtonin lain maailmalla saama tuomio aiheutti paljon muutakin vahinkoa Yhdysvaltain ulkomaansuhteille.<\/p>\n
Euroopan unioni, Amerikan maiden yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6, Japani, Britannia, Ranska ja monet muut maat ilmaisivat tyytym\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 lakiin, joka puuttuu toisen maan asioihin. Kanada hahmotteli my\u00f6s konkreettisia vastatoimia.<\/p>\n
Espanjan konservatiivihallitus n\u00e4ytti aluksi tukevan Kuuban saarron kirist\u00e4mist\u00e4 – varsinkin Yhdysvaltain varapresidentin Al Goren vierailun aiheuttaman paineen alla – mutta lopulta sekin muutti mielt\u00e4\u00e4n. Ulkoministeri Abel Matutes tuomitsi lain olennaisilta osin kelvottomaksi ja mahdottomaksi hyv\u00e4ksy\u00e4.<\/p>\n
Helmsin-Burtonin laki on aiheuttanut paljon muitakin kansainv\u00e4lisi\u00e4 ongelmia. Yhdysvalloilla on 61 maan kanssa kahdenv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia, jotka sallivat vapaan maahan p\u00e4\u00e4syn noista maista tuleville liikemiehille. Sen est\u00e4minen uuden lain nojalla rikkoisi noita sopimuksia. Lis\u00e4ksi Yhdysvaltain kansalaisilta voitaisiin vastatoimena ev\u00e4t\u00e4 maahan p\u00e4\u00e4sy moniin kaupallisesti t\u00e4rkeisiin valtioihin.<\/p>\n
Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Ignacio Sanchez niminen miamilainen lakimies on vaikuttanut merkitt\u00e4v\u00e4sti Helmsin-Burtonin lain kolmannen kappaleen laadintaan. Se s\u00e4\u00e4telee vaateita ja heijastelee Yhdysvalloissa asuvien Kuuban pakolaisten kunnianhimoisia pyrkimyksi\u00e4. On eritt\u00e4in ep\u00e4tavallista, ett\u00e4 Yhdysvaltain laki laaditaan vastaamaan ulkomaisen v\u00e4hemmist\u00f6n tarpeita maan strategisten tavoitteiden ja yleisen kansallisen edun sijasta.<\/p>\n
Monet elinkeinoel\u00e4m\u00e4n edustajat arvioivat tosin, ett\u00e4 Kuubaan vallankumouksen j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4neell\u00e4 yhdysvaltalaisella teollisuudella on tuskin en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n arvoa, kun otetaan huomioon 35 vuoden aikana tapahtunut tekninen kehitys. Arvioi ei kuitenkaan koske t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 sokeriteollisuutta, jotka on t\u00e4n\u00e4 aikana nykyaikaistettu huomattavilla investoinneilla moneen otteeseen.<\/p>\n
Yhdysvalloilla on nyt valittavanaan kaksi selv\u00e4\u00e4 vaihtoehtoa Kuuban-suhteissaan: se voi kirist\u00e4\u00e4 saartoa, kunnes Castron hallitus kaatuu, tai normalisoida suhteet ja antaa Kuuban muuttua sis\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in eli edist\u00e4\u00e4 demokratisoitumista tukemalla paikallisia voimia.<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen vaihtoehto edist\u00e4isi muutosta v\u00e4kivallan ja veril\u00f6ylyn kautta. Samalla annettaisiin uusi esimerkki kapinallisesta k\u00e4ytt\u00e4ytymismallista. Toinen vaihtoehto voisi tuoda rauhanomaisen muutoksen vuoropuhelun kautta.<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen mielipide on yh\u00e4 voimakkaammin j\u00e4lkimm\u00e4isen kannalla. Kuuban saarron purkaminen on en\u00e4\u00e4 ajan kysymys. Yhdysvaltain t\u00e4m\u00e4nvuotinen vaalikamppailu ja kostonhimoisen kuubalaisyhteis\u00f6n kuolinkorina vain lykk\u00e4siv\u00e4t v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 lopputulosta.<\/p>\n
Monet ovat huolissaan siit\u00e4, mit\u00e4 suhteiden normalisoinnista seuraa. Kuuban ja Yhdysvaltain 35 vihanpidon vuotta ovat voimistaneet kuubalaisten ahdasmielist\u00e4 ennakkoluuloisuutta. Silti edess\u00e4 ovat yst\u00e4vyyden vuodet.<\/p>\n
Monia kysymyksi\u00e4 liittyy my\u00f6s siihen, miten ajatus mukavasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kotiutuu vy\u00f6nkiristykseen tottuneiden kuubalaisten mieliin. Ja mik\u00e4 vaikutus on sill\u00e4, ett\u00e4 yhdysvaltalainen joukkotiedotus ja kulttuuri pyyhk\u00e4isev\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n eristyksiss\u00e4 olleen Kuuban yli, kun se ei ole kehitt\u00e4nyt niille vastamyrkky\u00e4?<\/p>\n
Nousevatko kuubalaiset nationalistit vastustamaan liennytyst\u00e4 Yhdysvaltain kanssa?<\/p>\n
Kaikki kuubalaiset haluavat kuitenkin nykyist\u00e4 parempaa el\u00e4m\u00e4n laatua – ja syyst\u00e4. Mutta monta kysymyst\u00e4 j\u00e4\u00e4 ilmaan: Hukuttaako sovinto Kuuban omaleimaisuuden? Saavuttaako rauha lopulta sen, mihin sota ei pystynyt? (Inter Press Service) * Lisandro Otero on Meksikossa asuva kuubalainen kirjailija ja toimittaja. 8 Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
M\u00e9xico,, 20.11.96 (IPS) – Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin on pian p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 Kuuban-politiikastaan, joka oli huomattavan horjuvaa h\u00e4nen ensimm\u00e4isell\u00e4 virkakaudellaan.Clintonin kauden alussa tehtiin joitakin rauhantunnusteluja Kuuban suu… Continue Reading