Kadoma, Zimbabwe,, 02.10.95 (IPS) – Yhdysvaltojen apteekeissa myyd\u00e4\u00e4n lukuisia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, joissa on Afrikan ja Etel\u00e4-Amerikan viidakoista per\u00e4isin olevia aineosia. Aineiden alkuper\u00e4maille siit\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4, sill\u00e4 korvauksia ei makseta lainkaan tai ne ovat pieni\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Viel\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaisemmaksi asetelman muuttaa perim\u00e4aineksen patentointi. Asialla ovat yleens\u00e4 rikkaiden maiden yritykset, jotka hankkivat n\u00e4in kaupallisen hy\u00f6dynt\u00e4misen yksinoikeuden. Patentointi rajoittaa kehitysmaitten pientilallisten mahdollisuuksia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n itsens\u00e4 ja heid\u00e4n esi-isiens\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mi\u00e4, vaalimia ja jalostamia kasveja.<\/p>\n
T\u00e4llaista arvostelua kuultiin syyskuun lopulla Zimbabwen Kadomassa, jossa etel\u00e4isen Afrikan kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen edustajat pohtivat kasvien geeniperinn\u00f6n hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Alueellisilla tapaamisilla valmistellaan aiheen maailmanlaajuista k\u00e4sittely\u00e4 ensi kes\u00e4kuussa Leipzigiss\u00e4.<\/p>\n
Ennen vanhaan geneettist\u00e4 raaka-ainetta koottiin vapaasti kasvinjalostuksen tarpeisiin. Virta kulki etel\u00e4n luonnosta ja pelloilta pohjoisen geenipankkeihin. Runsaan vuosikymmenen ajan teollisuusmaiden yritykset ovat patentoineet kasvien perim\u00e4n osasia kuten kasvisoluja ja DNA:n eli deoksiribonukleiinihapon sekvenssej\u00e4.<\/p>\n
Patentteja koskeva kilpailu on levinnyt n\u00e4in biotuotteisiin, joilla on noin 45 prosentin osuus maailmantaloudesta.<\/p>\n
Ihmiskunnan kalorintarpeesta 90 prosenttia tyydytet\u00e4\u00e4n 20 kasvin tuotteilla. Kaikki keskeiset ravintokasvit ovat kotoisin kolmannesta maailmasta. Teollisuusmaitten yritykset ovat patentoineet jo joitakin kokonaisia kasvi- ja el\u00e4inlajeja. Samoin voi k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4hitulevaisuudessa riisille, maissille, maap\u00e4hkin\u00f6ille, pavuille ja muille perusravintomme kasvilajeille, afrikkalaiset aktiivit varoittavat.<\/p>\n
"L\u00e4nsiyhti\u00f6t hankkivat omaisuudensuojan luomilleen lajimuunnoksille, joiden ominaisuudet ovat periytyvi\u00e4", toteaa zimbabwelaisen Commutech-ymp\u00e4rist\u00f6ryhm\u00e4n Andrew Mushita.<\/p>\n
"Me joudumme nyt maksamaan tuotteesta, jonka raaka- aineen me olemme antaneet maailmalle ilmaiseksi", h\u00e4n lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Yhdysvallat patentoi 1994 er\u00e4\u00e4n kasvilajin, jonka juuret ovat Etiopiassa, Keniassa ja Zimbabwessa. Lajilla on suuri taloudellinen arvo, sill\u00e4 sen aineosia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viljelmill\u00e4 miljardien markkojen tuhoja aiheuttavien etanoiden torjumiseen.<\/p>\n
Etiopia on vastustanut kasvilajin patentointia mutta vain vaimeasti, koska se pelk\u00e4\u00e4 suurvallan rankaisevan taloudellisesti liian \u00e4\u00e4nek\u00e4st\u00e4 valittajaa.<\/p>\n
Runsaat kaksi kolmannesta maailman kasvilajeista on per\u00e4isin kolmannesta maailmasta. Niit\u00e4 hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4en valmistettavien l\u00e4\u00e4kkeiden arvoksi vuonna 2000 arvioidaan 200 miljardia markkaa.<\/p>\n
Euroopassa soijapavulle my\u00f6nnettiin ensimm\u00e4isen\u00e4 ruokakasvina patentti 1994. Yhdysvalloissa puuvillan perim\u00e4lt\u00e4\u00e4n muunneltu laji sai patentin 1992.<\/p>\n
Maailman puuvillasadon vuotuinen arvo on noin 90 miljardia markkaa, soijapavun l\u00e4hes 120 miljardia markkaa. Molemmilla kasvilajeilla on suuri merkitys useiden kehitysmaiden talouksissa, mutta patentointi voi aiheuttaa uusia ongelmia. Patentin<\/p>\n
Viime vuonna Intia perui jo hyv\u00e4ksym\u00e4ns\u00e4 puuvillapatentin sen j\u00e4lkeen, kun patentin kielteinen vaikutus Intian maatalouteen oli k\u00e4ynyt ilmeiseksi. Yhdysvallat kosti vaikeuttamalla maitten v\u00e4list\u00e4 kauppaa.<\/p>\n
"Kasvilajien perim\u00e4\u00e4 patentoineet maat ovat maailmalla vahvassa asemassa. Niill\u00e4 on rahaa, henkisi\u00e4 voimavaroja ja vaikutuskanavia paljon enemm\u00e4n kuin kehitysmailla", vertaa Liz Matos, jonka johdolla Angolaan ollaan perustamassa kansallista geenipankkia.<\/p>\n
Kolmas maailma per\u00e4\u00e4 korvausta perim\u00e4aineksen luovuttamisesta. Sopivia mekanismeja etsit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
"Harkittavana on ehdotus, joka takaisi perim\u00e4aineksen esteett\u00f6m\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n mutta samalla velvoittaisi hy\u00f6dynt\u00e4j\u00e4\u00e4 palauttamaan koituneen hy\u00f6dyn perim\u00e4aineksen luovuttajalle", toteaa Leipzigin kokousta valmistelevan sihteerist\u00f6n j\u00e4sen David Cooper.<\/p>\n
Er\u00e4\u00e4n toisen ehdotuksen mukaan kehitysmaita hyvitett\u00e4isiin perim\u00e4aineksen luovuttamisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niiden talonpojat osallisiksi bioteknologian uusista saavutuksista.<\/p>\n
Zimbabwelaisen Commutech-j\u00e4rjest\u00f6n Andrew Mushitan mielest\u00e4 tarvitaan j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa kehitysmaat voivat ryhty\u00e4 oikeustoimiin s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkojia vastaan. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kadoma, Zimbabwe,, 02.10.95 (IPS) – Yhdysvaltojen apteekeissa myyd\u00e4\u00e4n lukuisia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, joissa on Afrikan ja Etel\u00e4-Amerikan viidakoista per\u00e4isin olevia aineosia. Aineiden alkuper\u00e4maille siit\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4, sill\u00e4 korvauksia ei makseta… Continue Reading