Lontoo,, 16.10.95 (IPS) – Maailmanlaajuiseksi luonnehditulla internet-tietoverkolla on jo 40 miljoonaa tyytyv\u00e4ist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4. Paljon puhuttu tiedon valtatie voi kuitenkin olla j\u00e4lleen uusi tekij\u00e4, joka itse asiassa lis\u00e4\u00e4 maapallon asukkaiden eriarvoisuutta, varoitetaan tuoreessa tutkimuksessa.<\/p>\n
<\/p>\n
Lontoossa toimiva Panos-instituutti on julkistanut raportin internetin vaikutuksista kehitysmaihin (The Internet and the South: Superhighway or Dirt-track?). Siin\u00e4 v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 internet rakentuu tekniikalle, joka on kehitysmaiden asukkaille vaikeasti saatavaa ja kallista. Siksi tietoverkko voi laventaa kuilua maailman rikkaiden ja k\u00f6yhien v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n
Raportin mukaan internetin palveluja tarjoavia tietokoneita on koko maailmassa noin viisi miljoonaa, ja niist\u00e4 70 prosenttia sijoittuu Yhdysvaltoihin. Vietnam sen sijaan on saanut t\u00e4n\u00e4 vuonna ensimm\u00e4iset 12 internet-yhteytt\u00e4\u00e4n, ja Afrikasta verkkoon on kytkeytynyt alle kymmenen maata.<\/p>\n
"Internet voisi olla kehitysmaille keskeinen arvokkaan tiedon l\u00e4hde ja uudenlaisten kaupallisten toimintamuotojen edist\u00e4j\u00e4, mutta toistaiseksi informaatiovallankumous on tavoittanut k\u00f6yhist\u00e4 maista hyvin harvoja yliopistoja, yrityksi\u00e4, toimittajia, tutkijoita ja hallituksia", sanoo raportin kirjoittaja Mike Holderness.<\/p>\n
"On syntynyt vaara uudenlaisesta informaatioelitismist\u00e4, joka sulkee ulkopuolelle maailman v\u00e4est\u00f6n enemmist\u00f6n."<\/p>\n
Tietokuilu etel\u00e4isen ja pohjoisen pallonpuoliskon v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kasvavan ainakin lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4. Varsinkin Afrikka on putoamassa kelkasta.<\/p>\n
Internetiin kytkeytyminen vaatii puhelinlinjan, jollaista 80 prosentilla maailman asukkaista ei ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Maailmassa on 49 maata, joissa puhelimia on alle yksi kappale sataa asukasta kohti. Noista maista 35 sijaitsee Afrikassa.<\/p>\n
"Meill\u00e4 on 74 kentt\u00e4ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 70 maassa ja voimme pit\u00e4\u00e4 puoleen heist\u00e4 yhteytt\u00e4 s\u00e4hk\u00f6postin avulla. Loppujen tapauksessa se on poissa laskuista, koska tietoliikenteen perusrakenteet ovat niin huonot", kertoo kansainv\u00e4lisen avustusj\u00e4rjest\u00f6n Oxfamin tietotekniikasta vastaava Peter Cranston.<\/p>\n
Holderness muistuttaa, ett\u00e4 pohjoisen pallonpuoliskon maissa tietoverkkoon p\u00e4\u00e4sy on sek\u00e4 helppoa ett\u00e4 halpaa, sill\u00e4 internetin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t maksavat paikallispuhelutaksoja.<\/p>\n
Maissa, joissa ei ole internetiin kytkettyj\u00e4 palvelinkoneita ihmisten on maksettava yhteydest\u00e4 ulkomaanpuhelun hinta. Lis\u00e4ksi kehitysmaiden asukkaat joutuvat usein k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhoja puhelinlinjoja, jotka ovat nykyaikaisia hitaampia ja kalliimpia.<\/p>\n
Suora internet-yhteys on nyt olemassa 110 maassa, ja jos mukaan lasketaan muut s\u00e4hk\u00f6postiverkot, maiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousee 168:aan. J\u00e4lkimm\u00e4iseen ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu l\u00e4hinn\u00e4 Afrikan sek\u00e4 Keski- ja Etel\u00e4-Aasian maita. Huomattava osa Afrikkaa on kuitenkin yh\u00e4 kaikkien kytkent\u00f6jen ulkopuolella.<\/p>\n
Panos-instituutin tiedotusjohtaja Heather Budge-Reid ehdottaa, ett\u00e4 ongelmaan etsitt\u00e4isiin helpotusta kehitysavusta.<\/p>\n
Rudge-Reid my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nykyisten kehitysapuleikkausten aikana voi tuntua oudolta esitt\u00e4\u00e4 uusia kohteita hupeneville varoille. "Mutta rahalle saataisiin vastinetta, kun yritystoiminta, koulutus ja ihmisoikeudet kohenisivat kehitysmaissa. Sen vuoksi tietoliikenneasiat pit\u00e4isi nostaa paljon nykyist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4lle sijalle kansainv\u00e4listen avunantajien asialistalla", h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
"Maanteit\u00e4 on aina pidetty ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 keinona parantaa yhteyksi\u00e4 ja kuljetuksia. Samaan aikaan tietoliikenne on luokiteltu ylellisyydeksi. Tilanne on nyt muuttunut: Tietoliikenne on olennainen osa maan demokratian, talouden ja koko yhteiskunnan kehitt\u00e4mist\u00e4", Budge-Reid jatkaa.<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen tietoliikennej\u00e4rjest\u00f6 arvioi, ett\u00e4 alan investoinneissa on 30 miljardin dollarin (noin 130 miljardin markan) vuotuinen vaje koko maailman mitassa.<\/p>\n
Osasyy kehitysmaiden vaikeuksiin onkin pula rahasta, jolla ostaa p\u00e4\u00e4omavaltaisia tavaroita ja palveluita, huomauttaa Tony Rutowski, joka johtaa Yhdysvalloissa toimivaa Internet Societyn kansainv\u00e4list\u00e4 sihteerist\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Ulkomailta tuotujen elektronisten laitteiden hinta on yleens\u00e4 kehitysmaissa kalliimpi kuin teollisuusmaissa. Esimerkiksi modeemi maksaa Intiassa nelj\u00e4 kertaa sen mit\u00e4 Yhdysvalloissa, eik\u00e4 vertailussa ole otettu huomioon maiden valtavaa elintasoeroa. My\u00f6s monissa Afrikan maissa tietotekniikan tuotteiden tuontitullit ylitt\u00e4v\u00e4t 40 prosenttia.<\/p>\n
Panos-instituutin raportissa varoitetaan, ett\u00e4 kehitysmaita kohtaa entist\u00e4 suurempi tiedonpuute, kun yh\u00e4 enemm\u00e4n tietoa tieteellisest\u00e4 ja teknisest\u00e4 kehityksest\u00e4 on saatavilla vain internetin kautta.<\/p>\n
"P\u00e4\u00e4stess\u00e4\u00e4n k\u00e4siksi vain internetin kautta tarjolla oleviin tekniikkaa k\u00e4sitteleviin uutisiin New Yorkin finanssipiirit voivat olla perill\u00e4 L\u00e4nsi-Afrikkaan rakennettavista uusista tietoliikenneyhteyksist\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4 tai jopa viikkoja aiemmin kuin sik\u00e4l\u00e4iset tiedotusv\u00e4lineet saavat vihi\u00e4 asiasta, kertovat siit\u00e4 yleis\u00f6lle ja k\u00e4ynnist\u00e4v\u00e4t keskustelun sen vaikutuksista", raportti havainnollistaa.<\/p>\n
Internetiss\u00e4 avautuu koko ajan uusia kaupallisia mahdollisuuksia, ja 80 000 yrityst\u00e4 on jo liittynyt verkkoon. John Mukela Sambian kehitystiedon keskuksesta on huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 "tietopohjaiset tuotantoprosessit karttavat kehitysmaita, mik\u00e4 sulkee ne kehittyneen tuotannon ja maailmankaupan ulkopuolelle. Se pahentaa k\u00f6yhyytt\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n".<\/p>\n
Er\u00e4\u00e4t yritykset tosin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4kseen tietokoneyhteyksi\u00e4 ja teett\u00e4v\u00e4t osan toimistot\u00f6ist\u00e4\u00e4n kehitysmaissa. Esimerkiksi newyorkilainen pankki voi alentaa kustannuksiaan lenn\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaikki asiakkaidensa sekit Karibialle, miss\u00e4 niiden tiedot kirjoitetaan atk:lle halvalla ja siirret\u00e4\u00e4n takaisin p\u00e4\u00e4konttoriin. T\u00e4st\u00e4kin mahdollisuudesta hy\u00f6tyv\u00e4t kuitenkin vain sellaiset kehitysmaat, joissa on alhainen palkkataso, korkea lukutaitoaste ja toimivat tietoverkkoyhteydet. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lontoo,, 16.10.95 (IPS) – Maailmanlaajuiseksi luonnehditulla internet-tietoverkolla on jo 40 miljoonaa tyytyv\u00e4ist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4. Paljon puhuttu tiedon valtatie voi kuitenkin olla j\u00e4lleen uusi tekij\u00e4, joka itse asiassa lis\u00e4\u00e4 maapallon asukkaiden … Continue Reading