Honolulu,, 06.11.95 (IPS) – Jokaisen Naton tulevaisuutta koskevan suunnitelman on otettava huomioon se tosiseikka, ett\u00e4 Euroopan turvallisuusongelmat voidaan ratkaista vain loiventamalla olemassaolevia vastakkainasetteluja – ei syvent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Eurooppa on todenn\u00e4k\u00f6isesti maanosista kaikkein sotaisin. Kuten Balkanin tapahtumat osoittavat, ikiaikainen jakolinja katolilaisten ja ortodoksien v\u00e4lill\u00e4 Euroopassa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4n, kuka on ongelma ja miten se ratkaistaan.<\/p>\n
Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton ensimm\u00e4inen sotilaallinen operaatio sitten j\u00e4rjest\u00f6n perustamisen 1949 oli suunnattu Bosnian serbej\u00e4 vastaan, toisin sanoen ortodoksikristittyj\u00e4 vastaan. Naton eurooppalainen tukijalka, L\u00e4nsi-Euroopan unioni (WEU) soitteli toista viulua Naton Bosnian operaatiossa. Samoin tapahtui Persianlahdella islaminuskoisen Irakin vastaisessa operaatiossa.<\/p>\n
Sen sijaan katolilaisia kroaatteja vastaan ei ole ryhdytty toimiin, vaikka he ovat toteuttaneet m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti suunnitelmaansa Suur-Kroatiasta.<\/p>\n
Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on ilmeinen: Naton, WEU:n tai Euroopan unionin laajeneminen kohti Euroopan ortodoksista tai islamilaista osaa on provokaatio, joka voi paisuttaa Jugoslavian konfliktin koko Euroopan mittaan. Samalla se jakaisi maat l\u00e4nsimielisiin ja l\u00e4nnen vastaisiin osiin. Ortodoksisen Kreikan ja islamilaisen Turkin j\u00e4senyys Natossa vain ter\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 jakoa.<\/p>\n
Saksalla on nykyisin keskeinen rooli Natossa, WEU:ssa ja EU:ssa, ja Jugoslavian tapahtumia voidaan paljolti pit\u00e4\u00e4 toisen maailmansodan jatkona. Saksalla on samat yst\u00e4v\u00e4t ja viholliset kuin silloinkin.<\/p>\n
Enimm\u00e4n osan kuluvaa vuosituhatta Saksa on lukenut siit\u00e4 it\u00e4\u00e4n ja kaakkoon olevat alueet omaan "vaikutuspiiriins\u00e4", ja se on my\u00f6s pyrkinyt laajentumaan siihen suuntaan. Siksi kaikki laajeneminen it\u00e4\u00e4n her\u00e4tt\u00e4\u00e4 henkiin muistot aiemmista tapahtumista. Se jakaisi alueen maat Saksaan my\u00f6nteisesti ja kielteisesti suhtautuviin leireihin.<\/p>\n
It\u00e4isen Euroopan katolisiin\/protestanttisiin maihin – Puolaan Tshekkiin, Slovakiaan, Unkariin sek\u00e4 Liettuaan, Latviaan ja Viroon – kohdistuneet viimeiset sortoaallot tosin olivat tsaristisen ja bolshevistisen Ven\u00e4j\u00e4n toimeenpanemia eiv\u00e4tk\u00e4 Saksan. Pitk\u00e4n ajan perspektiivi on kuitenkin olennaisin.<\/p>\n
Otetaan esimerkiksi Puola. Silloin kun sek\u00e4 Saksa ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 ovat heikkoja, Puola laajenee. Kun Saksa on vahva ja Ven\u00e4j\u00e4 heikko, Puola liikkuu it\u00e4\u00e4np\u00e4in. Kun Ven\u00e4j\u00e4 on voimakas ja Saksa heikko, Puola liikkuu l\u00e4nteen. Kun molemmat ovat vahvoja, Puola katoaa.<\/p>\n
Juuri nyt Saksa on vahva ja Ven\u00e4j\u00e4 heikko. Saksan historiallinen kiinnostuksen kohde on tietenkin saada takaisin Puolalle menetetyt Sleesian ja Pommerin maakunnat sek\u00e4 It\u00e4- Preussi, joka on jaettu Ven\u00e4j\u00e4n ja Puolan kesken.<\/p>\n
Puolan liittyminen Nato\/WEU\/EU:hun voisi mahdollistaa sen ilman, ett\u00e4 ainuttakaan sotilasta pit\u00e4isi liikuttaa. Tarvittaisiin vain runsaasti saksalaisia sijoituksia alueelle ja my\u00f6hemmin kansan\u00e4\u00e4nestys. Samanlaiset kaavailut voivat koskea my\u00f6s Tshekille kuuluvaa Sudeettimaata sek\u00e4 Baltian maita.<\/p>\n
Maalaako Saksa Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 viholliskuvaa salatakseen omat aikeensa? Sellainen strategia k\u00e4rjist\u00e4isi ikivanhoja konflikteja entisest\u00e4\u00e4n ja johtaisi miltei v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suursotaan. Saksalaisten on kuitenkin vaikeata vastustaa alueellisia houkutuksia, kun heid\u00e4n p\u00e4\u00e4kaupunkinsa Berliini sijaitsee vain 60 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 It\u00e4-Euroopasta.<\/p>\n
Kylm\u00e4n sodan aikainen geopoliittinen tasapaino tarjoaa ohjeellisen mallin nykyp\u00e4iv\u00e4n Euroopalle: Suomi, Ruotsi, It\u00e4valta, Sveitsi ja Jugoslavia eiv\u00e4t kuuluneet Natoon ja muodostivat siten hy\u00f6dyllisen puolueettoman puskurin id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4liin. Tuolta alueelta nousi my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 rauhan rakentajia kuten Urho Kekkonen, Olof Palme ja Bruno Kreisky.<\/p>\n
Luonnollinen ratkaisu nykyisiin turvallisuusongelmiin olisi tehd\u00e4 Euroopan turvallisuus- ja yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 (Etyj) Euroopan alueen YK, mutta ilman turvallisuusneuvostoa, joka suojelee veto-oikeutta nauttivia suurvaltoja.<\/p>\n
Etyj tarjoaa ensimm\u00e4isen luokan j\u00e4senyytt\u00e4 kaikille maille toisin kuin Nato, joka tarjoaa t\u00e4ysj\u00e4senyytt\u00e4 katolisille\/protestanttisille maille ja muille toisen luokan asemaa – rauhankumppanuutta ja vastaavaa – tai ei mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Valtavalla sotavoimalla varustetun Naton laajentuminen kattamaan Ven\u00e4j\u00e4n (tai yleisemmin ortodoksisen ja islamilaisen Euroopan) on mahdotonta. Ellei muuten niin ainakin siksi, ett\u00e4 se veisi liittoutuman uudelle jakolinjalle eli It\u00e4-Aasian maiden rajoille. Ne voisivat vastareaktiona perustaa oman sotilasliittonsa.<\/p>\n
Paras ratkaisu olisi Naton hajottaminen. Toiseksi paras olisi nykytilan s\u00e4ilytt\u00e4minen: ei laajenemista, p\u00e4\u00e4paino muiden j\u00e4rjest\u00f6jen lujittamisessa sek\u00e4 erityisesti konfliktien ratkaisussa ja rakenteiden luomisessa rauhanomaiselle kulttuurille. Kolmas vaihtoehto olisi Naton laajeneminen koko Eurooppaan.<\/p>\n
Pahin vaihtoehto olisi Naton laajeneminen kuilun partaalle, jonka yli ei oikeasti mene siltaa. Varsinkin kun kummallakin puolella on kenraali pyrkim\u00e4ss\u00e4 presidentiksi: Colin Powell Yhdysvalloissa ja Aleksandr Lebed Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. (Inter Press Service) * Johan Galtung toimii rauhantutkimuksen professorina Havaijin yliopistossa ja Euroopan rauhanyliopistossa. Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n. <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Honolulu,, 06.11.95 (IPS) – Jokaisen Naton tulevaisuutta koskevan suunnitelman on otettava huomioon se tosiseikka, ett\u00e4 Euroopan turvallisuusongelmat voidaan ratkaista vain loiventamalla olemassaolevia vastakkainasetteluja – ei syvent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4…. Continue Reading