Jakarta,, 13.11.95 (IPS) – Indonesia koettaa hillit\u00e4 It\u00e4-Timorin saarella viime kuukausina vellonutta v\u00e4kivalta-aaltoa. Vastakkain ovat saaren valtaosin katolilainen kantav\u00e4est\u00f6 ja muilta saarilta tulleet islaminuskoiset siirtolaiset.<\/p>\n
<\/p>\n
Kipin\u00e4n kahinointiin antoi er\u00e4s muslimeihin lukeutuva virkamies, joka nimitti syyskuussa katolilaisuutta "h\u00f6lynp\u00f6lyuskonnoksi".<\/p>\n
Seurauksena oli mellakoita: it\u00e4timorilaiset polttivat autoja, moskeijoita ja jopa protestanttisia kirkkoja. Tuleen tuikattiin my\u00f6s Sulawesin saarelta tulleiden muslimien omistamia marketteja ja siirtolaisia ahdisteltiin niin, ett\u00e4 satoja ihmisi\u00e4 l\u00e4hti pakoon l\u00e4heiseen L\u00e4nsi-Timoriin.<\/p>\n
Jo aiemmin Indonesian ihmisoikeuskomissio oli saanut It\u00e4-Timorista valituksia, joiden mukaan muslimien on siell\u00e4 pyydett\u00e4v\u00e4 katolisen seurakunnan lupa ennen kuin he voivat rakentaa moskeijan. Saaren kristityt puolestaan valittavat vastaavista rajoituksista muslimien hallitsemilla alueilla.<\/p>\n
It\u00e4-Timoria hallussaan pit\u00e4v\u00e4n Indonesian viranomaiset koettavat nyt rauhoittaa tilannetta uskontojenv\u00e4lisen neuvotteluelimen avulla. Siihen kuuluu edustajia kaikista saaren uskontokunnista: katolisesta, protestanttisesta, islamilaisesta, hindulaisesta ja buddhalaisesta.<\/p>\n
Asian tiimoilta j\u00e4rjestettiin marraskuun alkupuolella seminaari, johon osallistuneet \u00e4lymyst\u00f6n ja uskontokuntien edustajat vetosivat keskin\u00e4isen ymm\u00e4rt\u00e4myksen ja suvaitsevaisuuden puolesta. He sanoivat pelk\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4, ett\u00e4 konflikti levi\u00e4\u00e4 my\u00f6s muualle Indonesiaan, ellei sit\u00e4 saada kunnolla tyynnytetty\u00e4.<\/p>\n
Indonesian perustuslaki takaa uskonnonvapauden maan 190 miljoonalle asukkaalle, joista 90 prosenttia on muslimeja. Indonesiassa on noin kuusi miljoonaa roomalaiskatolilaista, ja heist\u00e4 reilut 800 000 asuu It\u00e4-Timorissa.<\/p>\n
It\u00e4-Timor on entinen Portugalin siirtomaa, jonka Indonesia miehitti 1976. YK ei ole tunnustanut Indonesian valtaa alueeseen.<\/p>\n
Uskonnolliset erot ovat aina olleet herkk\u00e4 asia Indonesiassa, jonka asukkaat edustavat moninaisia etnisi\u00e4 ryhmi\u00e4 ja kulttuureja.<\/p>\n
Tarkkailijoiden mukaan It\u00e4-Timorin viimeaikainen v\u00e4kivalta ei kuitenkaan johdu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uskonnoista, vaan ilment\u00e4\u00e4 osaltaan asukkaiden tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 Indonesian valtaan.<\/p>\n
It\u00e4-Timorin itsen\u00e4isyytt\u00e4 ajava sissiliike on kutistunut hyvin pieneksi, mutta jonkin verran vastarintaa esiintyy viel\u00e4, ja asia pit\u00e4\u00e4 tilanteen saarella jatkuvasti ep\u00e4vakaana. Indonesian armeijan kovat otteet rauhan palauttamisessa eiv\u00e4t ole lis\u00e4nneet paikallisen v\u00e4est\u00f6n sympatioita.<\/p>\n
Ongelmia on pahentanut It\u00e4-Timorin talouden hidas kehitys. Saaren henke\u00e4 kohden laskettu kansantuote on alhaisempi kuin miss\u00e4\u00e4n muussa Indonesian 27 maakunnasta.<\/p>\n
"It\u00e4-Timorin v\u00e4kivaltaisuudet kumpuavat ihmisten pyrkimyksest\u00e4 pysy\u00e4 nopeiden taloudellisten muutosten tahdissa ja kateudesta, jota he tuntevat saaren taloutta hallitsevia siirtolaisia kohtaan", arvioi seminaariin osallistunut katolinen pappi Frans Magnis Suseno.<\/p>\n
It\u00e4-Timorin tilanne sai my\u00f6s Indonesian presidentin Suharton per\u00e4\u00e4nkuuluttamaan rauhanomaista rinnakkaineloa uskonnollisten yhteis\u00f6jen v\u00e4lille. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n uskonnolliset erot eiv\u00e4t saisi jakaa kansaa ja vaarantaa kansallista yhten\u00e4isyytt\u00e4. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jakarta,, 13.11.95 (IPS) – Indonesia koettaa hillit\u00e4 It\u00e4-Timorin saarella viime kuukausina vellonutta v\u00e4kivalta-aaltoa. Vastakkain ovat saaren valtaosin katolilainen kantav\u00e4est\u00f6 ja muilta saarilta tulleet islaminuskoiset siirtolaiset.Kipin\u00e4n kahi… Continue Reading