Manila,, 13.11.95 (IPS) – Kiista kaupan vapauttamisesta s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4\u00e4 ilmapiiri\u00e4 Aasian ja Tyynenmeren maiden taloudellisen yhteisty\u00f6elimen (Apec<\/p>\n
<\/p>\n
Apecin historian kolmas huippukokous alkaa 19. marraskuuta Osakassa. Vuonna 1989 k\u00e4ynnistyneess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 on nyt mukana 18 maata: Australia, Brunei, Chile, Etel\u00e4-Korea, Filippiinit, Hongkong, Indonesia, Japani, Kiina, Kanada, Malesia, Meksiko, Papua-Uusi-Guinea, Singapore, Taiwan, Thaimaa, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat.<\/p>\n
Jotkut tarkkailijat ep\u00e4ilev\u00e4t, ett\u00e4 Japani tarjoutui is\u00e4nn\u00f6im\u00e4\u00e4n kokousta pysty\u00e4kseen tehokkaammin hidastamaan pyrkimyksi\u00e4 julistaa Apec vapaakauppa-alueeksi. Japani ei kuitenkaan voinut paeta sille asetettua teht\u00e4v\u00e4\u00e4: valmistella Apecin t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 pidetty\u00e4 tavoitetta eli kaupan vapauttamista koskeva toimintaohjelma. Japani onkin laatinut "yhteisen yksipuolisen vapauttamisen" ohjelman, joka ei ole varsinaisesti v\u00e4hent\u00e4nyt ristiriitoja.<\/p>\n
Ehdotus kehottaa kaikkia Apec-maita valmistamaan omat suunnitelmansa kaupan vapauttamisesta. Jokaisen suunnitelman tulee olla p\u00e4\u00e4tetty "omaehtoisesti", ehdotettu "vapaaehtoisesti" ja niit\u00e4 tulee soveltaa "joustavasti".<\/p>\n
Japanin ulkoministeri Yohei Kono sanoi kes\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n puheessa, ett\u00e4 prosessin "tarkoituksena on n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maailmalle ainutlaatuinen Aasian-Tyynenmeren menetelm\u00e4, joka eroaa muista perinteisist\u00e4 alueellista yhdistymist\u00e4 koskevista sopimuksista."<\/p>\n
Vapaakaupan kannattajat Apecissa ovat tyrm\u00e4nneet Japanin ehdotuksen. Niiden mielest\u00e4 paperin todellinen tarkoitus on vain turvata se, ett\u00e4 Japani ei joudu tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n todellisia my\u00f6nnytyksi\u00e4 kaupan vapauttamisen suuntaan.<\/p>\n
Tyrm\u00e4\u00e4j\u00e4t kuitenkin aliarvioivat vaikutuksen, joka "joustavuudella" ja muilla Japanin muotoilemilla hienoilla periaatteilla oli er\u00e4isiin toisiin Apec-maihin.<\/p>\n
Apecin ministerikokouksessa syyskuussa Hongkongissa Japanin intt\u00e4m\u00e4 "joustavuus" suututti Apecin anglosaksiset maat, mutta se sai kannatusta Etel\u00e4-Korealta, Taiwanilta ja Kiinalta. Anglosaksit – Yhdysvallat, Australia, Kanada ja Uusi- Seelanti – himoitsevat p\u00e4\u00e4sy\u00e4 Kiinan ja sen naapureiden kilpailulta suojatuille maataloustuotemarkkinoille.<\/p>\n
Kaakkois-Aasian maiden j\u00e4rjest\u00f6n Aseanin j\u00e4senmaat jakautuivat kiistassa kahtaalle: Thaimaa asettui vastustamaan Japania kun taas Malesia ja Indonesia olivat pikemminkin sen kannalla. Apec oli siten Hongkongin kokouksen j\u00e4lkeen eripuraisempi kuin ennen sit\u00e4.<\/p>\n
Rehellisyyden nimess\u00e4 on muistettava, ett\u00e4 Japani on pysynyt uskollisena Apecin alkuper\u00e4iselle idealle, jonka mukaan sen piti olla taloudelliseen ja tekniseen yhteisty\u00f6h\u00f6n keskittyv\u00e4 v\u00e4lj\u00e4 neuvotteluryhm\u00e4.<\/p>\n
Japani on periaatteessa hyv\u00e4ksynyt kaupan vapauttamisen, mutta se on koko ajan suhtautunut suurin varauksin australialais-amerikkalaiseen suunnitelmaan yhdenmukaisista vapaakauppas\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Japanin mielest\u00e4 ne eiv\u00e4t sovellu taloudellisesti ja historiallisesti monimuotoiselle alueelle.<\/p>\n
Apecista vapaakauppa-alueena ovat puhuneet p\u00e4\u00e4asiassa Australia, Yhdysvallat ja l\u00e4nsimainen lehdist\u00f6. Ne ovat luoneet odotuksia, jotka uhkaavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4yttym\u00e4tt\u00e4 Osakassa. Monien tarkkailijoiden on melko helppoa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Apecin kehitysmaaj\u00e4senill\u00e4 on pelkoja kaupan vapauttamista kohtaan. Moni ei sen sijaan k\u00e4sit\u00e4 sit\u00e4, miksi teollinen ja kilpailukykyinen talousmahti Japani vastustaa vapaakauppaa niin itsep\u00e4isesti.<\/p>\n
Maataloustuottajien pit\u00e4minen rauhallisina on yksi syy Japanin k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. T\u00e4rkein syy, miksi Japani ei halua Apecista vapaakauppa-aluetta on kuitenkin se, ett\u00e4 se on tosiasiassa jo luonut sellaisen. Kiitos siit\u00e4 kuuluu Yhdysvalloille.<\/p>\n
Yhdysvallat halusi 1985 ep\u00e4toivoisesti korjata Japanin-kauppansa valtavaa vajetta ja pakotti Japanin hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n Plazan sopimuksen. Se nosti jyrk\u00e4sti jenin arvoa dollariin n\u00e4hden, mink\u00e4 tarkoitus oli hillit\u00e4 amerikkalaiskuluttajien kiinnostusta japanilaisiin tuotteisiin.<\/p>\n
Sopimus ei juurikaan t\u00e4ytt\u00e4nyt Yhdysvaltain kauppavajetta. Sen sijaan se k\u00e4ynnisti japanilaisen p\u00e4\u00e4oman jokkomuuton It\u00e4- ja Kaakkois-Aasian halvan ty\u00f6voiman maihin tavoitteena tuotantokustannusten alentaminen.<\/p>\n
Ajanjaksolla 1985-94 japanilaiset sijoitukset Aasian- Tyynenmeren alueelle olivat noin 51 miljardia dollaria (214 miljardia markkaa). Kyseess\u00e4 oli yksi l\u00e4hihistorian suurimmista ja nopeimmista p\u00e4\u00e4omansiirroista kehitysmaihin.<\/p>\n
Viime vuoden loppuun menness\u00e4 japanilaiset monialayritykset olivat luoneet vaikuttavan joukon teollisuuslaitoksia, jotka valmistavat alueen eri kolkilla komponentteja samoihin tuotteisiin.<\/p>\n
Saman yhtym\u00e4n tyt\u00e4ryhti\u00f6iden komponenttitehtaat eri puolilla aluetta loivat perustan "horisontaaliselle integraatiolle". Samaan aikaan tapahtui my\u00f6s "vertikaalista integraatiota", kun Kaakkois-Aasian maihin muuttaneiden suurten elektroniikka- ja autoalan kokoonpanotehtaiden per\u00e4ss\u00e4 tulivat pienemm\u00e4t yritykset, jotka toimittivat niille osia.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n Japanin sponsoroiman "teollisen syvenemisen" kolmas vaihe saattaa olla alkamassa, kun my\u00f6s metalli- ja kemianteollisuus l\u00e4htee liikkeelle. Niiden ter\u00e4st\u00e4 ja petrokemian tuotteita tarvitaan toki uusissakin kohteissa.<\/p>\n
Yritysvetoisen horisontaalisen ja vertikaalisen integraation prosessi ei ole synnytt\u00e4nyt alueellista taloutta, jolla on monta keskusta. Sen sijaan on tapahtunut Japanin talouden alueellistuminen, ja samalla on syntynyt tosiasiallinen kauppa- ja sijoitusblokki ilman muodollisia vapaakauppasopimuksia.<\/p>\n
"Japanilaiset liikemiehet eiv\u00e4t tarvitse vapaakauppaa pysty\u00e4kseen toimimaan", huomautetaan er\u00e4\u00e4ss\u00e4 YK:n raportissa.<\/p>\n
Presidentti Bill Clintonin avustajiin kuuluva Paula Stren varoitti Yhdysvaltain kongressia \u00e4skett\u00e4in siit\u00e4, ett\u00e4 It\u00e4-Aasian koko kaupasta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n 45 prosenttia Aasian sis\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 Japanin johtama Aasian sis\u00e4inen yhdentyminen "on vaikeuttanut Yhdyvaltain kaupallisen l\u00e4sn\u00e4olon lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 alueella".<\/p>\n
Stern ja muut amerikkalaiset ekonomistit ovat huolissaan kahden kehityssuunnan yhdistelm\u00e4st\u00e4: It\u00e4-Aasiasta on tulossa maailmantalouden moottori, ja samaan aikaan "Yhdysvaltain taloudellinen valta ja vaikutusvalta It\u00e4-Aasiassa ovat suhteellisesti v\u00e4henem\u00e4ss\u00e4."<\/p>\n
N\u00e4iden ihmisten mielest\u00e4 Apec on avain, jonka avulla Yhdysvaltain uhkaava syrj\u00e4ytyminen Aasian markkinoilta torjutaan. Washingtonin vaatimus vapaakauppa-alueesta on siten yritys varmistaa se, ett\u00e4 Yhdysvallat pysyy kytkettyn\u00e4 It\u00e4- Aasian veturiin, jonka odotetaan kiskovan maailmantaloutta 21. vuosisadan alkutaipaleella. (Inter Press Service) Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n. <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Manila,, 13.11.95 (IPS) – Kiista kaupan vapauttamisesta s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4\u00e4 ilmapiiri\u00e4 Aasian ja Tyynenmeren maiden taloudellisen yhteisty\u00f6elimen (ApecApecin historian kolmas huippukokous alkaa 19. marraskuuta Osakassa. Vuonna 1989 k\u00e4ynnistyneess\u00e4 yhtei… Continue Reading