Washinton,, 04.12.95 (IPS) – Patoaltaiden pohjalla m\u00e4t\u00e4nev\u00e4t kasvit p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t ilmaan suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilidioksidia ja metaania, ilmenee Brasiliassa tehdyst\u00e4 tutkimuksesta, jonka mukaan vesivoima on varsinkin l\u00e4mpimiss\u00e4 maissa kaikkea muuta kuin ymp\u00e4rist\u00f6lle yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 energiantuotantoa.<\/p>\n
<\/p>\n
Amazonian tutkimuslaitoksessa Brasiliassa ty\u00f6skentelev\u00e4 Philip Fearnside on laskenut, ett\u00e4 Balbinan pato luovutti 1990 ilmaan 26 kertaa enemm\u00e4n niin sanottuja kasvihuonekaasuja kuin hiilivoimala, joka tuottaa padon kanssa saman m\u00e4\u00e4r\u00e4n s\u00e4hk\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi ja metaani, aiheuttavat maapallon ilmakeh\u00e4n l\u00e4mpenemist\u00e4, jonka pel\u00e4t\u00e4\u00e4n johtavan tuhoisiin ilmastonmuutoksiin.<\/p>\n
Fearnside kehottaa Brasilian energiapolitiikasta vastaavia p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 ottamaan huomioon sen, ett\u00e4 Amazoniaan suunnitellut uudet vesivoimahankkeet tekisiv\u00e4t alueesta huomattavan kasvihuonekaasujen l\u00e4hteen.<\/p>\n
Fearnsiden tutkimustulokset on julkaistu Sveitsiss\u00e4 ilmestyv\u00e4ss\u00e4 Environmental Conservation -lehdess\u00e4. Tulokset tukevat aiemmin Kanadassa tehtyj\u00e4 havaintoja patojen vaikutuksesta ilmaston l\u00e4mpenemiseen eli kasvihuoneilmi\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Uatuma-jokeen Amazonasin osavaltiossa rakennettu Balbinan pato on Fearnsiden mukaan Brasilian vesivoimaloista ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta vaarallisin. Pato valmistui 1989 ja se tuottaa 112 megawattia s\u00e4hk\u00f6\u00e4 vuodessa. Maailmanpankin taloudellisella tuella rakennettu pato peitti alleen 3 108 neli\u00f6kilometri\u00e4 mets\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Tucuruin 4 000 megawatin pato Paran osavaltiossa vaikuttaa tutkimuksen mukaan ilmaston l\u00e4mpenemiseen Balbinaa v\u00e4hemm\u00e4n, sill\u00e4 se hukutti mets\u00e4\u00e4 vain 1 926 neli\u00f6kilometri\u00e4. Fearnside laskee, ett\u00e4 Tucuruin altaassa m\u00e4t\u00e4nev\u00e4 kasvillisuus tuottaa 60 prosenttia vastaavankokoisen hiilivoimalan kasvihuonekaasuista.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa kummankin padon kaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4henev\u00e4t ajan mittaan, mutta silti Balbinan p\u00e4\u00e4st\u00f6t sen odotetun 50- vuotisen "elinajan" aikana ylitt\u00e4v\u00e4t vastaavan hiilivoimalan saastem\u00e4\u00e4r\u00e4t.<\/p>\n
Fearnsiden laskujen mukaan Amazonian alueen padot ovat tuottaneet yhteens\u00e4 37 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ja 260 000 tonnia metaania. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 alueelle on suunniteltu 75 uutta patoa, jotka kasvattaisivat veden peitt\u00e4m\u00e4n alueen 20-kertaiseksi.<\/p>\n
Tiedot Balbinan padon ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista eiv\u00e4t tulleet yll\u00e4tyksen\u00e4 alueen asukkaille. Fofrasia Castro da Silva Pedrasin kyl\u00e4st\u00e4 kertoo, ett\u00e4 jo patoluukkujen sulkeminen 1989 aiheutti kalojen joukkokuoleman.<\/p>\n
Syy kalakuolemiin ja kasvihuokaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ihin on se, ett\u00e4 allasalueelta ei kaadettu puita ennen veden p\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4 sinne. Kun patoluukut suljettiin, sankka mets\u00e4 alkoi pikku hiljaa m\u00e4d\u00e4t\u00e4 ja vapauttaa hiilidioksidia, rikkivety\u00e4 ja metaanikaasua. Ne happamoittivat veden ja tappoivat kalat.<\/p>\n
Patoluukkujen sulkemista todistamassa olleet asukkaat muistavat, kunka el\u00e4imet koettivat paeta nousevan tulvaveden alta hakeutumalla korkeimmille paikoille. Kukkulat j\u00e4iv\u00e4t saariksi patoaltaaseen ja peittyiv\u00e4t kuolleisiin el\u00e4imiin.<\/p>\n
Monille energia-alan asiantuntijoille tiedot patojen kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ovat yll\u00e4tys. He ovat otaksuneet, ett\u00e4 patoaltaisiin m\u00e4t\u00e4nevien kasvien ja el\u00e4inten aiheuttamat p\u00e4\u00e4st\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n pieniksi.<\/p>\n
Viel\u00e4 1993 teollisuusjulkaisu Water Power and Dam Construction arvioi, ett\u00e4 tulvaveden alle j\u00e4\u00e4neiden metsien kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat kuusi prosenttia hiilivoimalan vastaavista. Ensimm\u00e4iset n\u00e4yt\u00f6t arvion paikkansapit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 saatiin kuitenkin jo 1993, kun John Ruddin vet\u00e4m\u00e4 kanadalainen tutkimusryhm\u00e4 selvitti Notigin altaan tilannetta Quebecin osavaltion pohjoisosissa.<\/p>\n
Altaan alle oli j\u00e4\u00e4nyt paljon hitaasti m\u00e4t\u00e4nev\u00e4\u00e4 amerikanhieskoivua. Tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 prosessissa vapautuu 7,4 grammaa metaania neli\u00f6metri\u00e4 kohden joka vuosi. Metaani vaikuttaa ilmaston l\u00e4mpenemiseen 60 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi.<\/p>\n
Cedarj\u00e4rven ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 Jamesinlahtea olevan suomaaston havaittiin p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4n viel\u00e4 suurempia kaasum\u00e4\u00e4ri\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6t sis\u00e4lsiv\u00e4t metaania 15-30 grammaa neli\u00f6metri\u00e4 kohden ja hiilidioksidia 450-1 800 grammaa neli\u00f6t\u00e4 kohden vuodessa.<\/p>\n
Ruddin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s oli, ett\u00e4 tutkittujen kahden kanadalaispadon metaani- ja hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t vastasivat karkeasti vastaavankokoisen hiilivoimalan saastem\u00e4\u00e4ri\u00e4. Rakentajat v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4t<\/p>\n
Patoja rakentavat yritykset suhtautuvat v\u00e4h\u00e4tellen Fearnsiden uuteen tutkimukseen. "Se on h\u00f6lynp\u00f6ly\u00e4 ja suurta liioittelua. Kun elolliset olennot kuolevat ja hajoavat, syntyy metaanikaasua. Sademets\u00e4t tuottavat melko lailla metaania, mutta kukaan ei ehdota niiden kaatamista", sanoo Yhdysvaltain vesivoimayhdistyksen edustaja Karolyn Wolf.<\/p>\n
Maailmanpankki on ollut kehitysmaissa rahoittamassa monia suuria patohankkeita ja pit\u00e4nyt niit\u00e4 suhteellisen puhtaana energiantuotantomuotona. Nyt pankin edustajat my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ettei uusia tutkimustuloksia voi sivuuttaa noin vain.<\/p>\n
"On mahdollista, ett\u00e4 oletuksemme patojen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista ovat v\u00e4\u00e4ri\u00e4. Se ei olisi ensimm\u00e4inen kerta, kun olemme v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Olen hyvin utelias kuulemaan asiasta lis\u00e4\u00e4", kommentoi Maailmanpankin teollisuus- ja kaivososaston johtaja Richard Stern. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Washinton,, 04.12.95 (IPS) – Patoaltaiden pohjalla m\u00e4t\u00e4nev\u00e4t kasvit p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t ilmaan suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilidioksidia ja metaania, ilmenee Brasiliassa tehdyst\u00e4 tutkimuksesta, jonka mukaan vesivoima on varsinkin l\u00e4mpimiss\u00e4 maissa kaikkea muuta … Continue Reading