Ciudad de Mexico,, 17.12.95 (IPS) – Meksikoa ei ole koskaan ollut helppo tajuta. Sen talous ja politiikka ovat aina vastustaneet perinteisi\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 malleja, mutta maan tulevaisuutta ei ole koskaan aiemmin varjostanut niin suuri ep\u00e4varmuus kuin nyt.<\/p>\n
<\/p>\n
Osa ongelmasta piilee siin\u00e4, ett\u00e4 Meksiko on todella muuttumassa – nopeasti ja sekavalla tavalla.<\/p>\n
Perinteinen Meksiko el\u00e4\u00e4 viimeisi\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4\u00e4n. Sen poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 on ollut autorit\u00e4\u00e4rinen, joskin suurpiirteisell\u00e4 tavalla. Talous on ollut suljettu, ja markkinoita ovat hallinneet kuluttajien kustannuksella valtio ja mahtavat yksityiset monopolit.<\/p>\n
Kukaan ei viel\u00e4 tohdi arvioida siirtym\u00e4vaiheen kokonaiskustannuksia. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 hinta on ollut kova. Meksiko k\u00e4rsii historiansa syvimm\u00e4st\u00e4 taantumasta: bruttokansantuote on laskenut kuusi prosenttia, inflaatio on kiihtynyt yli 50 prosenttiin oltuaan 1994 seitsem\u00e4n prosenttia ja ty\u00f6tt\u00f6myys on kaksinkertaistunut.<\/p>\n
Muutosprosessia monimutkaistaa talouden avaaminen tilanteessa, jossa hallituksen ote maan poliittisista rakenteista on heikentynyt.<\/p>\n
Meksiko ei ole ainoa maa, jossa on toteutettu rakenteellisia uudistuksia. Espanjan, Portugalin ja It\u00e4- Euroopan sosialististen maitten taloutta ja poliittista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 on viime vuosikymmenin\u00e4 liberalisoitu samantapaisesti kuin Meksikoa.<\/p>\n
Muissa maissa uudistuksiin ryhdyttiin paljolti kansalaisten painostuksesta. It\u00e4eurooppalaiset nousivat sosialistisia hallituksiaan vastaan, koska he mieliv\u00e4t saavuttaa kulutustason, josta l\u00e4ntiset tiedotusv\u00e4lineet jatkuvasti kertoivat.<\/p>\n
Meksikossa kansan keskuudessa ei ole kehittynyt t\u00e4llaisia paineita. Uudistuksiin ryhdyttiin politiikan yl\u00e4tasolla sen j\u00e4lkeen, kun ulkomailla koulutetut uuden polven poliitikot alkoivat pit\u00e4\u00e4 vapaakauppaa keinona ratkaista talouden ongelmat.<\/p>\n
Avauksen teki Miguel de la Madrid presidenttikaudellaan 1982-88. H\u00e4nen seuraajansa Carlos Salinas vahvisti prosessia virkakaudellaan 1988-94 yksityist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valtion yrityksi\u00e4 ja allekirjoittamalla Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen NAFTAn.<\/p>\n
Meksikon johtajat laskelmoivat, ett\u00e4 poliittisten rakenteiden liberalisointiin kannattaisi ryhty\u00e4 vasta sitten, kun talouden uudistukset olisivat tuottaneet tuloksia. N\u00e4in uudistusprosessi ei ry\u00f6st\u00e4ytyisi hallituksen k\u00e4sist\u00e4 kuten It\u00e4-Euroopassa, he ajattelivat.<\/p>\n
Toisin kuitenkin k\u00e4vi.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4omaa vietiin maasta massiivisesti vuoden 1994 aikana. Sen aiheuttivat hallitsevan puolueen presidenttiehdokkaan Luis Donaldo Colosion murha sek\u00e4 rikollisuuden ja politiikan muut ilmi\u00f6t. Colosion murhan j\u00e4lkeen Meksikon valuuttavaranto supistui nelj\u00e4ss\u00e4 viikossa 10 miljardia dollaria (43 miljardia markkaa).<\/p>\n
Presidentinvirassa vuoden 1994 alussa aloittanut Ernesto Zedillo p\u00e4\u00e4tti devalvoida peson. Se ei rauhoittanut sijoittajia ja s\u00e4\u00e4st\u00e4ji\u00e4, vaan p\u00e4invastoin kiihdytti p\u00e4\u00e4omapakoa. Yksin 21.12.94 valuuttavaranto laihtui viisi miljardia dollaria (21,5 miljardia markkaa).<\/p>\n
Ensimm\u00e4isen presidenttivuotensa aikana Zedillo arvioi maansa k\u00e4rsiv\u00e4n poliittisen uskottavuuden puutteesta ja alkoi uudistaa politiikan rakenteita radikaalisti.<\/p>\n
Meksikoa vuodesta 1929 hallinnut, vaalivilppi\u00e4 kaihtamaton Institutionaalinen vallankumouspuolue PRI h\u00e4visi 1995 kolmessa osavaltiossa kuvern\u00f6\u00f6rinvaalit. Voittajaksi se selviytyi vain kahden osavaltion vaaleissa. Lis\u00e4ksi puolue h\u00e4visi l\u00e4hes kaikki osavaltioiden p\u00e4\u00e4kaupunkien ja muiden suurten kaupunkien pormestarinvaalit.<\/p>\n
Hallitus ei tehnyt mit\u00e4\u00e4n v\u00e4ltty\u00e4kseen n\u00e4in musertavalta tappiolta. Se p\u00e4invastoin halusi neuvotella muiden poliittisten puolueiden kanssa merkitt\u00e4vist\u00e4 muutoksista vaalilakiin, maan hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja poliittisiin rakenteisiin. Edess\u00e4 oli v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 presidentin vallan kaventaminen.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 poliittiset muutokset eiv\u00e4t kuitenkaan riitt\u00e4neet rauhoittamaan rahamarkkinoita. Viime syyskuun kolmannen viikon ja marraskuun puoliv\u00e4lin v\u00e4lisen\u00e4 aikana – vaikka talouden asiantuntijaelin piti pesoa aliarvostettuna – valuuttakeinottelijoiden ankara hy\u00f6kk\u00e4ys pudotti peson dollariarvoa jatkuvasti ja nosti korot ennenkokemattoman korkeiksi tukahduttaen liiketoimintaa.<\/p>\n
Syyskuussa dollari maksoi 6,5 pesoa, marraskuussa 8,5. Syyskuun puoliv\u00e4liss\u00e4 korkotaso l\u00e4hestyi 30 prosentin rajaa, marraskuun alussa se nousi 60 prosenttiin.<\/p>\n
Hallituksen mielest\u00e4 keinottelijat toimivat lyhytn\u00e4k\u00f6isesti, koska he eiv\u00e4t ottaneet huomioon sit\u00e4, ett\u00e4 hallinto teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ongelmien ratkaisemiseksi, kuten vaihtotaseen vajeen oikaiseminen vuonna 1994 osoitti.<\/p>\n
Sijoittajat ja s\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4t pitiv\u00e4t peson rankkaa devalvaatiota joulukuussa 1994 petoksena, koska hallitus oli moneen kertaan vakuuttanut olevansa devalvoimatta. Niinp\u00e4 p\u00e4\u00e4omapako ulkomaille jatkuu, eiv\u00e4tk\u00e4 sen takana olevat rahapiirit tunne huolta valuuttakeinottelun vaikutuksesta Meksikon talouden tilaan.<\/p>\n
Moni asiantuntija varoittaa, ett\u00e4 peson kurssin nopeasta heikkenemisest\u00e4 johtuvat arvet eiv\u00e4t parane vuosikausiin.<\/p>\n
Liberalisointi on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tehnyt Meksikon talouden aiempaa haavoittuvammaksi. Hallituksella ei ole en\u00e4\u00e4 hyvi\u00e4 keinoja valvoa rahan ja tavaran liikuttelua yli maan rajojen.<\/p>\n
Poliittinen avautuminen on heikent\u00e4nyt hallitsevaa puoluetta ja sijoittajien ja maan omien kansalaisten on mietitt\u00e4v\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, mit\u00e4 opposition voitto tosiasiallisesti merkitsisi.<\/p>\n
Meksiko muistuttaa viimeaikaisen muuttumisensa j\u00e4ljilt\u00e4 aikaisempaa enemm\u00e4n muuta maailmaa.<\/p>\n
Prosessi on tullut hyvin kalliiksi. Se on sy\u00f6ssyt maan suuren ep\u00e4varmuuden tilaan, mutta Meksiko ei voinut jatkaa itseens\u00e4 k\u00e4pertymist\u00e4 aikana, jota kaikkialla leimaa globalisoituminen.<\/p>\n
Uudistuksia ei olisi voinut lyk\u00e4t\u00e4 loputtomasti. Rahamaailman ja politiikan t\u00e4m\u00e4nhetkisi\u00e4 rajuilmoja on pidett\u00e4v\u00e4 osana sit\u00e4 hintaa, joka meksikolaisten on maksettava avautumisestaan. (Inter Press Service) (*) Sergio Sarmiento on Encyclopaedia Britannican toimitusneuvoston j\u00e4sen ja 12 meksikolaisen sanomalehden kolumnisti. Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n. <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ciudad de Mexico,, 17.12.95 (IPS) – Meksikoa ei ole koskaan ollut helppo tajuta. Sen talous ja politiikka ovat aina vastustaneet perinteisi\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 malleja, mutta maan tulevaisuutta ei ole koskaan aiemmin varjostanut niin suuri ep\u00e4varmuus k… Continue Reading