Caracas,, 22.12.95 (IPS) – Paine taloudelliseen yhdentymiseen on 2000-luvun l\u00e4hestyess\u00e4 kova Latinalaisessa Amerikassa, kuten kaikkialla muuallakin maailmassa. Osa Amerikan maista el\u00e4\u00e4 kuitenkin viel\u00e4 1800-luvulla, mit\u00e4 tulee niiden keskin\u00e4isiin ratkaisemattomiin rajakiistoihin.<\/p>\n
<\/p>\n
Latinalaisen Amerikan vanhojen maariitojen tulenarkuutta kuvaa se, ett\u00e4 Peru ja Ecuador k\u00e4viv\u00e4t 1995 julistamattoman sodan rajoistaan.<\/p>\n
Vastaavia, 1800-luvulta juontuvia k\u00e4rh\u00e4mi\u00e4 on alueella yh\u00e4 kosolti, vaikka taloudellinen yhdentyminen on jo p\u00e4\u00e4ssyt alkuun. Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay ovat muodostaneet Etel\u00e4iset yhteismarkkinat (Mercosur), ja vuoden 1995 alussa syntyi Karibian maiden yhdistys, johon kuuluu 25 valtiota.<\/p>\n
Taloudellisella yhdentymisell\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n aikaansaamaan koko mantereen kattava vapaakauppa-alue vuoteen 2005 menness\u00e4.<\/p>\n
"Kukaan ei edes aio kyseenalaistaa sit\u00e4, ett\u00e4 integraatio on oikea tie eteenp\u00e4in ja maidemme ainoa vaihtoehto. T\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4ess\u00e4mme voimme ennakoida sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4rke\u00e4t rajaongelmat menett\u00e4v\u00e4t v\u00e4hitellen merkityst\u00e4\u00e4n ja ne voidaan lopulta ratkaista", Venezuelan entinen ulkoministeri Simon Consalvi sanoo.<\/p>\n
Consalvi kuului Keski-Amerikan rauhansuunnitelman takana olleeseen Contadora-ryhm\u00e4\u00e4n. H\u00e4n uskoo, ett\u00e4 rajariidat ratkaistaan, jos poliitikot oivaltavat sen t\u00e4rkeyden. "\u00c4lykk\u00e4\u00e4n linjan" vaihtoehto on kuitenkin is\u00e4nmaallisuuden ylet\u00f6n lietsonta, joka voi pahimmillaan johtaa aseellisiin yhteenottoihin.<\/p>\n
Kiistanalaisia rajalinjoja l\u00f6ytyy yh\u00e4 pohjoisen Meksikon Rio Grandelta aina Patagoniaan Etel\u00e4-Amerikan etel\u00e4k\u00e4rjess\u00e4.<\/p>\n
Kun Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko pari vuotta sitten neuvottelivat Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksesta (Nafta), Meksiko hautasi vanhat kaunansa, jotka koskivat sen viime vuosisadalla menett\u00e4mi\u00e4 alueita. Kaliforniassa n\u00e4htiin kuitenkin meksikolaisper\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n sein\u00e4kirjoituksia, joissa luki: "Me tulimme t\u00e4nne ensin."<\/p>\n
Keskiamerikkalaisen Guatemalan naapurimaalleen Belizelle esitt\u00e4m\u00e4t aluevaatimukset on ratkaistu poliittisella tasolla. Guatemalan armeija on ilmoituksensa mukaan kuitenkin valmis sotaan, jos Britannia tulisi entisen siirtomaansa Belizen, aiemman Britannian Hondurasin, avuksi.<\/p>\n
Salvadorin ja Hondurasin maariita p\u00e4\u00e4ttyi 1992 Kansainv\u00e4lisen tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, jolla kiistelty alue jaettiin maiden kesken.<\/p>\n
Costa Rican ja Nicaraguan v\u00e4lit viileniv\u00e4t viime kes\u00e4n\u00e4, kun pieni ryhm\u00e4 costaricalaisia uudisasukkaita julisti lyhytik\u00e4iseksi j\u00e4\u00e4neen "Airrecun tasavallan" alueelle, joka on kuulunut Nicaraguaan viime vuosisadalta asti.<\/p>\n
Panama, joka irrottautui Kolumbiasta t\u00e4m\u00e4n vuosisadan alussa, saa m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan koko alueeseensa vasta vuosisadan lopussa, kun Yhdysvallat poistuu sopimuksen mukaisesti kanavavy\u00f6hykkeelt\u00e4.<\/p>\n
Nicaragua alkoi elokuussa j\u00e4lleen kerran vaatia itselleen Karibianmeress\u00e4 sijaitsevia San Andresin ja Providencian saaria. Nicaraguan mielest\u00e4 Kolumbia anasti saaret sill\u00e4 v\u00e4lin, kun Yhdysvallat miehitti Nicaraguaa.<\/p>\n
Kolumbialla ja Venezuelalla on ollut loputtomia rajariitoja aina maiden erkaantumisesta l\u00e4htien. Ne kuuluivat 1819-30 Ecuadorin ja Panaman kanssa Suur-Kolumbiaan, jonka itsen\u00e4isyystaistelija Simon Bolivar perusti.<\/p>\n
Viidess\u00e4 vuodessa Kolumbia ja Venezula ovat viisinkertaistaneet keskin\u00e4isen kauppansa, mutta rajaongelmat hiert\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 hallitusten kanssak\u00e4ymist\u00e4.<\/p>\n
Venezuela vaatii lis\u00e4ksi itselleen kolmea viidesosaa Guyanan alueesta, jonka se sanoo Britannian varastaneen itselt\u00e4\u00e4n sata vuotta sitten.<\/p>\n
Perun ja Ecuadorin alkuvuodesta 1995 k\u00e4ym\u00e4n rajasodan juuret juontavat aluem\u00e4\u00e4rityksiin vuodelta 1829. J\u00e4nnitys kiristyi j\u00e4lleen joulukuussa 1995, kun Ecuador ilmoitti ostavansa h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4pommittajia Israelista.<\/p>\n
Tyynenmeren sota (1879-84), jossa Chile l\u00f6i Bolivian ja Perun, j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 ikuisuusongelman Bolivian merellep\u00e4\u00e4syst\u00e4. Sis\u00e4maahan suljettu valtio vaatii jatkuvasti meriyhteytt\u00e4, jota se pit\u00e4\u00e4 kehityksens\u00e4 ehtona.<\/p>\n
Andien maiden keskin\u00e4iset konfliktit eiv\u00e4t kuitenkaan est\u00e4neet niit\u00e4 solmimasta 1969 Andien sopimusta, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 taloudellisen yhteisty\u00f6n lis\u00e4\u00e4miseen.<\/p>\n
Etel\u00e4-Amerikan etel\u00e4k\u00e4rjess\u00e4 Chile ja Argentiina vaativat 1800-luvulla molemmat Patagoniaa itselleen. Niill\u00e4 on yh\u00e4 useita selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 rajalinjoja; pieni\u00e4, mutta ei merkityksett\u00f6mi\u00e4. Yksi niist\u00e4 oli Beaglen kanaali, josta oli synty\u00e4 rajasota 1978. Yhteenotto v\u00e4ltettiin paavin avustuksella.<\/p>\n
Consalvin mielest\u00e4 Latinalaisen Amerikan on aika j\u00e4tt\u00e4\u00e4 1800-luku kerta kaikkiaan taakseen. Se voi tapahtua vain etsim\u00e4ll\u00e4 "oikeudenmukaiset ja tasapuoliset ratkaisut rajariitoihin". Ennen kaikkea tarvitaan "koko Latinalaisen Amerikan kattavaa sitoutumista integraatioon", Consalvi korostaa. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Caracas,, 22.12.95 (IPS) – Paine taloudelliseen yhdentymiseen on 2000-luvun l\u00e4hestyess\u00e4 kova Latinalaisessa Amerikassa, kuten kaikkialla muuallakin maailmassa. Osa Amerikan maista el\u00e4\u00e4 kuitenkin viel\u00e4 1800-luvulla, mit\u00e4 tulee niiden keskin\u00e4isiin… Continue Reading