Kalkutta,, 22.01.96 (IPS) – Aurinko ei ole viel\u00e4 noussut taivaanrannalle Kazirangan kansallispuistossa Koillis- Intiassa, kun ensimm\u00e4iset vieraat jo matkaavat elefanttien sel\u00e4ss\u00e4 maastoon n\u00e4hd\u00e4kseen vilauksen seudun kuulusimmista asukkaista, intiansarvikuonoista.<\/p>\n
<\/p>\n
Brahmaputrajoen laaksossa sijaitseva Kaziranga on viimeisi\u00e4 turvapaikkoja intiansarvikuonoille, jotka ovat afrikkalaisten serkkujensa tavoin sukupuuton partaalla.<\/p>\n
Salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t ovat sarvikuonojen kimpussa Kazirangassakin. Viime vuonna he tappoivat 25 el\u00e4int\u00e4, joiden sarvet ovat laitonta, mutta arvokasta kauppatavaraa. Puiston vartijoiden voimavarat eiv\u00e4t riit\u00e4 salamets\u00e4st\u00e4jien torjuntaan.<\/p>\n
Puiston henkil\u00f6kunta on nyt alkanut toivoa, ett\u00e4 rahaa tulee lis\u00e4\u00e4, kun Intian koillisosat on taas avattu ulkomaisille matkailijoille. Viime elokuuhun asti sek\u00e4 koti- ett\u00e4 ulkomaisten turistien piti pyyt\u00e4\u00e4 New Delhist\u00e4 lupa p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen matkustamaan Assamin, Meghalayan ja Tripuran osavaltioihin.<\/p>\n
Alueella, joka rajoittuu Bangladeshiin, Burmaan ja Kiinaan on ollut viime vuosina levotonta, ja se oli jonkin aikaa ulkomaalaisilta suljettu. Arunachal Pradeshiin, Mizoramiin, Nagalandiin ja Manipuriin p\u00e4\u00e4sy\u00e4 rajoitetaan edelleen.<\/p>\n
Matkailukausi alkoi marraskuun alussa ja Kazirangan henkil\u00f6kunnan mukaan Assamiin saapui jo kuukauden sis\u00e4ll\u00e4 350 vierasta, kun heit\u00e4 koko edelt\u00e4neen vuoden aikana k\u00e4vi yhteens\u00e4 400.<\/p>\n
Osavaltion matkailuvirasto etsii nyt sijoittajia, jotka rakentaisivat alueelle loistohotelleja ja peruspalveluja. Osavaltion ainoa lentokentt\u00e4 Guwahatissa aiotaan my\u00f6s uudistaa.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa Afrikan luonnonpuistoissa on selke\u00e4sti merkityt tiet eiv\u00e4tk\u00e4 ajoneuvot eksy niiden ulkopuolelle. Kazirangassa on vain muutamia polkuja.<\/p>\n
Ghosh toivoo, ett\u00e4 Intian matkailuviranomaiset laativat selke\u00e4t suuntaviivat matkailuteollisuudelle, jotta vasta avautumassa olevat alueet eiv\u00e4t "ylialtistu" turismille. Intian koillisosissa el\u00e4\u00e4 my\u00f6s paljon alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00e4, h\u00e4n muistuttaa.<\/p>\n
Viranomaiset Kalkutassa eiv\u00e4t usko, ett\u00e4 matkailun vilkastuminen aiheuttaisi mit\u00e4\u00e4n ongelmia. "Kun alueen perusrakenteet ovat puutteelliset, emme tule n\u00e4kem\u00e4\u00e4n vierailijam\u00e4\u00e4rien valtavaa kasvua. On liian aikaista arvioida sen vaikutuksia", sanoo er\u00e4s virkamies.<\/p>\n
Mahtavan Brahmaputrajoen rannoilla sijaitseva 430 neli\u00f6kilometrin laajuinen Kazirangan luonnonpuisto on p\u00e4\u00e4asiassa korkeaa ruohikkoa ja suomaata. Sen tunnetuin asukas on intiansarvikuono, joka oli miltei sukupuuton partaalla jo 1900-luvun alussa.<\/p>\n
Viranomaisten mukaan sarvikuonoja laskettiin 1 164 kappaletta 1993, ja niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on nousussa, vaikka salamets\u00e4styst\u00e4 ei ole saatu loppumaan.<\/p>\n
Puiston johtaja S.K. Sen kertoo, ett\u00e4 alueella tapettiin viime vuonna 25 sarvikuonoa ja vuotta aiemmin 14. Vuonna 1994 puistossa surmattiin my\u00f6s 12 salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4\u00e4, ja viime vuonna heid\u00e4n kanssaan oli 11 aseellista yhteenottoa, joissa pid\u00e4tettiin 20 henke\u00e4.<\/p>\n
Uhanalaisten lajien kauppaa koskeva kansainv\u00e4linen Cites-sopimus kielsi sarvikuonojen osien myynnin jo 1973. Sarvikuonon sarvi, joka muodostuu tiukasti yhteenkasvaneista karvoista, on kuitenkin perinteisen kiinalaisen l\u00e4\u00e4ketieteen t\u00e4rke\u00e4 ainesosa.<\/p>\n
Sek\u00e4 Afrikassa ett\u00e4 Aasiassa el\u00e4\u00e4 uskomuksia, joiden mukaan sarvikuonon sarvella voidaan parantaa jopa hedelm\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. Jemenil\u00e4ismiehelle sarvikuonon sarvesta tehdyll\u00e4 kahvalla varustettu tikari on vaimoakin kallisarvoisempi. Osissa Intiaa ja Nepalia uskotaan, ett\u00e4 sarvikuonon lihan sy\u00f6minen on varmin tie p\u00e4\u00e4st\u00e4 taivaaseen.<\/p>\n
Ennen kuin niist\u00e4 tuli mets\u00e4st\u00e4jien riistaa, intiansarvikuonot vaeltelivat pitkin Gangesjoen suistoa aina Luoteis-Intian Peshawarista Burmaan asti. Nyt el\u00e4imi\u00e4 on vain Brahmaputran laakson suojelualueilla Kazirangassa, Manasissa, Pabitarassa ja Laokhowassa sek\u00e4 pienell\u00e4 kaistaleella Pohjois- Bengalissa.<\/p>\n
Brahmaputran laaksossa kasvissy\u00f6nnill\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4 sarvikuonoa uhkaavat my\u00f6s tulvat. Joki kasvaa raivoavaksi mereksi jokaisella monsuunikaudella pyyhkien kokonaisia kyli\u00e4 olemattomiin ja hukuttaen metsi\u00e4. Paisuvaa jokea pakenevat sarvikuonot ovat helppoja maaleja mets\u00e4st\u00e4jille.<\/p>\n
El\u00e4imet pyydet\u00e4\u00e4n joko ansalla tai ampumalla. Samalla, kun sissiliikkeiden toiminta on kiihtynyt alueella, my\u00f6s mets\u00e4st\u00e4jille on ilmaantunut kehittyneit\u00e4 automaattiaseita. Manasin kansallispuistossa sarvikuonojen ampujina ovatkin useimmiten olleet kapinalliset, jotka tarvitsevat rahaa ostaakseen aseita ulkomailta.<\/p>\n
Joskus salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t ovat niin julmia, ett\u00e4 sahaavat sarven irti el\u00e4v\u00e4lt\u00e4 sarvikuonolta. Se k\u00e4y p\u00e4ins\u00e4, koska n\u00e4m\u00e4 esihistoriallisilta hirvi\u00f6ilt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t el\u00e4imet ovat h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n kilttej\u00e4 ja rauhallisia. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kalkutta,, 22.01.96 (IPS) – Aurinko ei ole viel\u00e4 noussut taivaanrannalle Kazirangan kansallispuistossa Koillis- Intiassa, kun ensimm\u00e4iset vieraat jo matkaavat elefanttien sel\u00e4ss\u00e4 maastoon n\u00e4hd\u00e4kseen vilauksen seudun kuulusimmista asukkaista, inti… Continue Reading