Tokio,, 05.02.96 (IPS) – Sek\u00e4 Japanissa ett\u00e4 ulkomailla on nykyisin muotia v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Japanissa on k\u00e4ynniss\u00e4 "uudelleen aasialaistumisen" prosessi.<\/p>\n
<\/p>\n
V\u00e4ite liittyy laajempaan k\u00e4sitykseen, jonka mukaan koko Aasia – Japani mukaan luettuna – vahvistaa erityist\u00e4 aasialaista identiteetti\u00e4\u00e4n niin talouden ja turvallisuusj\u00e4rjestelyjen kuin sosiaalisten ja kulttuuriarvojenkin piiriss\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4kemyst\u00e4 perustellaan nopealla talouskasvulla ja sen my\u00f6t\u00e4 tapahtuneella aasialaisten itseluottamuksen vahvistumisella sek\u00e4 Yhdysvaltain sotilaallisen l\u00e4sn\u00e4olon heikkenemisell\u00e4 Aasiassa.<\/p>\n
Esimerkkein\u00e4 kehityksest\u00e4 mainitaan, miten Singapore rummuttaa aasialaisia arvoja ja Japani korostaa talousmallinsa menestyksekkyytt\u00e4. Nationalismin vahvistuminen Malesiassa ja Koreassa kuuluvat my\u00f6s listalle.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 "uudelleen aasialaistuminen" on ollut k\u00e4ynniss\u00e4 jo vuosia, mutta Japanin rooli siin\u00e4 on ollut sangen ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen.<\/p>\n
Koko ajatus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ristiriitaisia aineksia. Enimm\u00e4n osan uuden ajan historiaansa Japani ei ole ollut osa Aasiaa. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen taas Japanin turvallisuussuhteita Aasiaan on varjostanut Yhdysvaltain kylm\u00e4n sodan logiikka.<\/p>\n
Nyt k\u00e4ynniss\u00e4 oleva prosessi ei ole Japanin uudelleen aasialaistumista, vaan uuden yhteisty\u00f6n virittely\u00e4 Aasian kanssa talouden, turvallisuuden ja kulttuurin sek\u00e4 sosiaalisen el\u00e4m\u00e4n alueella.<\/p>\n
Vuoden 1973 \u00f6ljykriisi pakotti Japanin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n "kattavan turvallisuuden" k\u00e4sitteen, joka tunnusti saarivaltion kipe\u00e4n tarpeen turvata ulkomaisen energian saanti ja varmistaa vapaa p\u00e4\u00e4sy merelle. Turvallisuusetujen laajentaminen oli mahdollista vain yhteisty\u00f6ss\u00e4 Yhdysvaltain asevoimien kanssa.<\/p>\n
Neuvostoliiton romahtaminen 1991 oli Japanin turvallisuusetujen kannalta mit\u00e4 merkitt\u00e4vint\u00e4. Sen seurauksena kuitenkin vain vahvistui k\u00e4sitys siit\u00e4, miten ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 Japanin ja Yhdysvaltain sotilasyhteisty\u00f6 on sek\u00e4 Japanille ett\u00e4 koko Aasian-Tyynenmeren alueelle. Yhteisty\u00f6sopimuksen arvostelua on silti alkanut kuulua kummankin osapuolen maaper\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Yhdysvalloissa on vaadittu "rauhanosinkoa" eli puolustusmenojen supistamista, kun kylm\u00e4 sota on p\u00e4\u00e4ttynyt. Monet amerikkalaiset vastustavat rahan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sotilastoimintaan ulkomailla, kun liittolaisetkaan eiv\u00e4t heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n tee osuuttaan.<\/p>\n
Japanissa sotilasyhteisty\u00f6n lopettamista vaativat aiemmin vain vasemmisto ja kansallismielinen \u00e4\u00e4rioikeisto, mutta vuoden 1991 j\u00e4lkeen samanlaisia \u00e4\u00e4nenpainoja on kuultu my\u00f6s keskusta-oikeistosta.<\/p>\n
1950- ja 1960-luvulla Japanin taloudelliset siteet Aasiaan olivat merkityksett\u00f6m\u00e4t verrattuna sen ja Yhdysvaltain taloussuhteisiin. Vasta Tyynenmeren maiden nopea talouskasvu 1980- ja 1990-luvulla on nostanut alueen Yhdysvaltain rinnalle Japanin taloussuhteissa.<\/p>\n
Japanin kauppa-, sijoitus- ja avustusvirrat Aasian valtioihin ovat karkeasti ottaen edenneet samaa tahtia maiden kehittymisen kanssa. Ensin olivat vuorossa Thaimaa ja Malesia, sitten Indonesia ja Filippiinit ja nyt Kiina, Vietnam sek\u00e4 Burma.<\/p>\n
Vastaus kysymykseen, onko Japani osa Aasiaa, palautuu<\/p>\n
viime k\u00e4dess\u00e4 siihen, miten japanilaiset sijoittivat toisen maailmansodan kansalliseen tietoisuuteensa.<\/p>\n
Japanilainen versio tapahtumista on karkeasti seuraavanlainen: Aina siit\u00e4 asti, kun Japani sai ensimm\u00e4iset kosketuksensa l\u00e4nteen, sen asukkaat kokivat olevansa sotilaallisen, taloudellisen ja kulttuurisen hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteena. Selvit\u00e4kseen l\u00e4nnen mahdollisesta valloituksesta Japani nykyaikaisti armeijansa, teollisuutensa ja hallituksensa. Se saavuttikin kaksi suurta sotilaallista voittoa sotiessaan Kiinaa ja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan.<\/p>\n
Japanista tuli maailman ensimm\u00e4inen nykyaikainen ei- l\u00e4nsimainen talous ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa. Se oli my\u00f6s ensimm\u00e4isi\u00e4 l\u00e4nsimaiden ulkopuolisia maita, joka otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n parlamentaarisen demokratian 1800-luvun lopulla.<\/p>\n
Monet my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 toisen maailmansodan aikainen Japanin sota aasialaisia naapureitaan vastaan oli virhe. Toisaalta Aasian maiden asukkaat k\u00e4rsiv\u00e4t my\u00f6s l\u00e4nsimaiden sotatoimista, kun kaksi imperialistista valtaa kamppaili alueen hallinnasta. Siksi on vaikea arvioida selv\u00e4piirteisesti Japanin roolia toisessa maailmansodassa.<\/p>\n
Sodan j\u00e4tt\u00e4mien arpien vuoksi Japanin psykologinen suhde Aasiaan ei ole ollut t\u00e4ysin harmoninen. Siksi monille japanilaisille on psykologisesti helpompaa ajatella, ett\u00e4 Japani asettuu Aasian rinnalle kuin ett\u00e4 se sijoittuisi Aasian sis\u00e4\u00e4n. (Inter Press Service) * Takashi Inoguchi on Tokiossa toimivan YK:n yliopiston vararehtori. Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n. <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tokio,, 05.02.96 (IPS) – Sek\u00e4 Japanissa ett\u00e4 ulkomailla on nykyisin muotia v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Japanissa on k\u00e4ynniss\u00e4 "uudelleen aasialaistumisen" prosessi.V\u00e4ite liittyy laajempaan k\u00e4sitykseen, jonka mukaan koko Aasia – Japani mukaan luet… Continue Reading