Jayapura, Indonesia,, 12.02.96 (IPS) – Uuden- Guinean saaren vuoristossa el\u00e4\u00e4 erikoinen puussa asuva kenguru. Ylv\u00e4it\u00e4 paratiisilintuja taas l\u00f6ytyy viidakosta saaren alavilta kosteikkomailta. Saaren muita erikoisuuksia ovat vaikkapa lintuja sy\u00f6v\u00e4 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki ja kala, joka pyydyst\u00e4\u00e4 hy\u00f6nteisi\u00e4 sylkem\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Indonesian mets\u00e4teollisuuden puupula saattaa merkit\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iden ainutlaatuisten luontokappaleiden p\u00e4iv\u00e4t ovat luetut, varoittavat ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelijat. Indonesian hallitus yllytt\u00e4\u00e4 nyt mets\u00e4yhti\u00f6it\u00e4 kaatamaan puuta Uuden-Guinean saarelta.<\/p>\n
Saaren mets\u00e4varat ovat Amazonian sademetsien j\u00e4lkeen suurimmat maailmassa. Indonesia on hallinnut 34 vuotta saaren l\u00e4nsiosaa, jota se kutsuu nimell\u00e4 Irian Jaya. Saaren it\u00e4osassa sijaitsee itsen\u00e4inen Papua-Uuden-Guinean valtio. Irian Jayan asukkaat puhuvat maastaan mieluummin L\u00e4nsi-Papuana.<\/p>\n
Indonesian mets\u00e4ministeri Djamaludin Suryohadikusumo ilmoitti helmikuun alussa, ett\u00e4 h\u00e4n aikoo kehottaa hakkuulupien haltijoita kiihdytt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimiaan Irian Jayan metsiss\u00e4. Alueella on mets\u00e4\u00e4 41 miljoonaa hehtaaria eli 30 prosenttia koko Indonesian puuvaroista.<\/p>\n
Ministerin mukaan Irian Jayan hakkuulupien haltijat ovat olleet viime ajat toimettomina tai niiden lisenssit ovat katkolla. Indonesian vaneritehtaita uhkaakin nyt raaka- ainepula, ja maa joutuu harkitsemaan puun tuontia ulkomailta, ministeri sanoi.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelijoiden mukaan hakkuiden kiihdytt\u00e4minen vaarantaa monia saaren arviolta 100 000 hy\u00f6nteislajista, 16 000 kasvilajista, 3 000 kalalajista ja 643 lintulajista (joihin sis\u00e4ltyy 36 tunnetuista 42:sta erilaisesta paratiisilinnusta). Luetteloon kuuluu viel\u00e4 800 erilaista h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki\u00e4 ja sek\u00e4 lukemattomia sammakkoel\u00e4imi\u00e4, matelijoita ja nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4.<\/p>\n
Uhattuna on lis\u00e4ksi 1,3 miljoonan mets\u00e4st\u00e4 elantonsa saavan l\u00e4nsipapualaisen leip\u00e4. Metsien varassa el\u00e4vi\u00e4 alkuper\u00e4iskansoja on nelj\u00e4 viidesosaa alueen asukkaista, jotka edustavat 250:t\u00e4 eri kielt\u00e4 ja kulttuuria.<\/p>\n
"Puuston h\u00e4vitt\u00e4minen ajaa tuhansittain mets\u00e4ihmisi\u00e4 surkeaan tilanteeseen", sanoo Martin Patay Maaseutuyhteis\u00f6jen kehitt\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6st\u00e4 (YPMD).<\/p>\n
Viranomaisten tilastot kertovat, ett\u00e4 Irianiin on my\u00f6nnetty toimilupa 68 mets\u00e4yhti\u00f6lle. Ne tuottivat kaudella 1992-93 yhteens\u00e4 1,3 miljoonaa kuutiometri\u00e4 puuta, joka on kolme kertaa enemm\u00e4n kuin kymmenen vuotta aiemmin. Indonesian koko raakapuun tuotanto arvioitiin 26,5 miljoonaksi kuutiometriksi 1992.<\/p>\n
Hallituksen teett\u00e4m\u00e4 mainosesite kertoo, ett\u00e4 Irianin tuhannesta puulajista sadalla on kaupallista arvoa. Sen mukaan pienin sallittu hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4 vuodessa on 3,9 miljoonaa kuutiometri\u00e4.<\/p>\n
Hallitus kauppaa L\u00e4nsi-Papuan rottinkia ja kovia sek\u00e4 pehmeit\u00e4 puulajeja. Lis\u00e4ksi tarjolla on toimilupia sahojen ja sellutehtaiden perustamiseen Irianiin. Sahaustoimintaan ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6nnet\u00e4 lisenssej\u00e4 millek\u00e4\u00e4n muulle Indonesiaan kuuluvalle saarelle.<\/p>\n
Hakkuun vaikutukset tuntuvat jo nyt l\u00e4nsipapualaisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Er\u00e4iden alueiden asukkaat valittavat, ett\u00e4 puukengurun tai villisian l\u00f6yt\u00e4miseen menee nyksyisin monta p\u00e4iv\u00e4\u00e4, kun saaliin aiemmin tavoitti puolessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Toiset Irianin heimot ovat havainneet, ett\u00e4 heid\u00e4n perusravintonaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 mukulakasvi on alkanut kutistua. Syyksi he ep\u00e4ilev\u00e4t maaper\u00e4n eroosiota, joka johtuu metsien avohakkuista.<\/p>\n
"Korvatakseen menetyksen, ihmisten t\u00e4ytyy ostaa riisi\u00e4. Viisihenkisen perheen kuukauden annos riisi\u00e4 maksaa kuitenkin l\u00e4hes keskitason kuukausipalkan verran", Patay kertoo.<\/p>\n
Hakkuut heikent\u00e4v\u00e4t my\u00f6s alkuper\u00e4isasukkaiden terveytt\u00e4, sill\u00e4 metsien mukana h\u00e4vi\u00e4\u00e4 suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 heid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4\u00e4n rohdoskasveja.<\/p>\n
"T\u00e4n\u00e4\u00e4n yhti\u00f6t viev\u00e4t meid\u00e4n mets\u00e4mme, huomenna my\u00f6s maat vied\u00e4\u00e4n", Patay siteeraa er\u00e4st\u00e4 mee-kansan vanhusta. Monet muut alkuper\u00e4iskansat jakavat saman pelon, ja siksi ne koettavat taistella hakkuuyhti\u00f6it\u00e4 vastaan.<\/p>\n
Indonesian hallitus ja armeija ovat kuitenkin ryhtyneet toimiin tukahduttaakseen l\u00e4nsipapualaisten protestit. Ihmisi\u00e4 on pid\u00e4tetty, ja joissakin tapauksissa armeija on k\u00e4ynyt mielenosoittajien kimppuun.<\/p>\n
Hakkuita vastaan protestoidaan muillakin Indonesian saarilla, mutta ne etenev\u00e4t v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4: vuodessa katoaa 1,3 prosenttia Indonesian metsist\u00e4.<\/p>\n
Hakkuufirmoilta perit\u00e4\u00e4n pieni osa tuloista hallituksen uudelleenmetsitysrahastoon, mutta silti mets\u00e4\u00e4 on menetetty jo 20 miljoonaa hehtaaria. Maan on vallannut karkea alang-alang-hein\u00e4, joka est\u00e4\u00e4 puuntaimien istutuksen. Nelj\u00e4 prosenttia hakatuista alueista oli saatu istutettua uudelleen vuoteen 1990 menness\u00e4. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jayapura, Indonesia,, 12.02.96 (IPS) – Uuden- Guinean saaren vuoristossa el\u00e4\u00e4 erikoinen puussa asuva kenguru. Ylv\u00e4it\u00e4 paratiisilintuja taas l\u00f6ytyy viidakosta saaren alavilta kosteikkomailta. Saaren muita erikoisuuksia ovat vaikkapa lintuja sy\u00f6v\u00e4… Continue Reading