St. Augustine, Florida,, 12.02.96 (IPS) – Voisiko nykyinen yksinapainen maailmamme olla muuttumassa kaksinapaiseksi j\u00e4rjestelm\u00e4ksi, jonka vastapoolit olisivat YK ja sen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4nyt Yhdysvallat?<\/p>\n
<\/p>\n
Yhdysvaltain senaatin republikaanisten keulahahmojen Bob Dolen ja Jesse Helmsin viimeaikainen venkoilu YK:hon ja sen rahoitukseen liittyviss\u00e4 asioissa ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n politikoinnin uusi osoitus. Dole ja Helms kalastelevat republikaanien \u00e4\u00e4riryhmien suosiota nostattamalla pelkoa siit\u00e4, ett\u00e4 YK on "maailmanhallitus", joka kytt\u00e4\u00e4 tilaisuutta p\u00e4\u00e4st\u00e4 verottamaan amerikkalaisia.<\/p>\n
Se on tietenkin silkkaa p\u00f6ty\u00e4. Yhdysvaltain republikaanijohtajat k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t asian p\u00e4\u00e4laelleen, kun YK:n p\u00e4\u00e4sihteeri Boutros Boutros-Ghali otti esille YK:n vakavan rahoituskriisin ja vaihtoehdot sen ratkaisemiseksi. Jos budjettivajetta ei saada katettua, j\u00e4rjest\u00f6 voi joutua irtisanomaan kymmenesosan henkil\u00f6kunnastaan.<\/p>\n
YK:n joulukuussa hyv\u00e4ksym\u00e4n kahden vuoden budjetin loppusumma on 2,6 miljardia dollaria (11,7 miljardia markkaa). Yhdysvallat on j\u00e4rjest\u00f6n suurin yksitt\u00e4inen rahoittaja, sen maksuosuus muodostaa 25 prosenttia maailmanj\u00e4rjest\u00f6n budjetista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se on kuitenkin maksanut vain 12 prosenttia YK:n menoista.<\/p>\n
YK:n muita suuria rahoittajia ovat Japani, joka kustantaa 15,4 prosenttia j\u00e4rjest\u00f6n menoista, Saksa (9 prosenttia), Ranska (6,4), Britannia (5,3) ja Italia (5,1 prosenttia).<\/p>\n
Jos Yhdysvallat maksaisi YK:lle r\u00e4stiss\u00e4 olevat 1,2 miljardin dollarin eli noin 5,4 miljardin markan maksunsa, rahoituskriisi olisi miltei ohi. Sopii vain arvailla, kuinka pitk\u00e4\u00e4n Yhdysvallat voi jatkaa kummallista kaksoisrooliaan: yht\u00e4\u00e4ll\u00e4 haukkua YK:ta ja h\u00e4irit\u00e4 sen ty\u00f6t\u00e4 ja toisaalla j\u00e4tt\u00e4\u00e4 omat maksuvelvoitteensa hoitamatta.<\/p>\n
Eri tahoilla on esitetty uudistuksia YK:n maksuj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4sihteerin tuorein ehdotus rajoittaisi yksitt\u00e4isten maiden osuuden 15-20 prosenttiin, mik\u00e4 helpottaisi Yhdysvaltain maksutaakkaa. Se kasvattaisi vastaavasti muiden rikkaiden maiden, kuten Japanin, Saksan ja er\u00e4iden nopeasti vaurastuvien Aasian maiden osuuksia.<\/p>\n
Euroopan unioni on puolestaan edellytt\u00e4nyt, ett\u00e4 Yhdysvallat ja muut r\u00e4stil\u00e4iset maksavat velkansa m\u00e4\u00e4r\u00e4ajassa. Maksun laiminly\u00f6nnist\u00e4 seuraisi viiv\u00e4styskorkoja. Lis\u00e4ksi r\u00e4stil\u00e4iset menett\u00e4isiv\u00e4t \u00e4\u00e4nioikeutensa maailmanj\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 ja joutuisivat er\u00e4\u00e4nlaiseen YK-saartoon: j\u00e4rjest\u00f6 ei ostaisi kyseisen maan tuotteita eik\u00e4 palkkaisi sen kansalaisia.<\/p>\n
Yhdysvalloille rangaistus olisi tuntuva, sill\u00e4 vuonna 1994 YK kulutti miltei viidenneksen budjetistaan eli 737 miljoonaa dollaria (3,3 miljardia markkaa) hankintohin amerikkalaisilta firmoilta.<\/p>\n
Monet tunnetut poliitikot eri puolilta maailmaa ovat viime aikoina alkaneet pohdiskella uutta ajatusta: saattaisi olla siunauksellista, jos Yhdysvallat vet\u00e4ytyisi YK:sta.<\/p>\n
Uusi hahmotelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monia mahdollisuuksia:<\/p>\n
Yksi vaihtoehto on se, ett\u00e4 Yhdysvallat voisi sen j\u00e4lkeen ryhty\u00e4 t\u00e4ysin palkein maailmanpoliisiksi. Washingtonin sotilaallinen strategia ja sen paisutettu rahoitus on perustunut ajatukseen, ett\u00e4 Yhdysvaltain t\u00e4ytyy kyet\u00e4 hoitamaan kahta Persianlahden sodan kokoista konfliktia yht\u00e4 aikaa ilman liittolaisia. Yhdysvaltain kansalaiset tosin vastustavat edelleen t\u00e4t\u00e4 maailmanpoliisin roolia.<\/p>\n
Kun Yhdysvalloilla ei olisi en\u00e4\u00e4 veto-oikeutta, YK:n turvallisuusneuvostoa voitaisiin laajentaa ottamalla pysyviksi j\u00e4seniksi esimerkiksi Intia, Brasilia, Saksa, Japani, Etel\u00e4- Afrikka ja Indonesia. Lis\u00e4ksi veto-oikeus voitaisiin kumota.<\/p>\n
YK:n p\u00e4\u00e4maja voisi muuttaa Geneveen tai johonkin yst\u00e4v\u00e4llismieliseen Aasian kaupunkiin, mik\u00e4 heijastaisi Aasian uutta vaikutusvaltaa maailmantaloudessa. YK:n New Yorkissa sijaitsevat tilat voitaisiin myyd\u00e4 tai vuokrata pois. Yhdysvaltain l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 aukko YK:n rahoituksessa olisi helppo t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 turvallisuusneuvoston uusien pysyvien j\u00e4senten kasvavalla panoksella.<\/p>\n
Kun Yhdysvallat ei olisi yritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tukkia suita ja h\u00e4iritsem\u00e4ss\u00e4 keskustelua, YK voisi vihdoin aloittaa laajan keskustelun siit\u00e4, miten kehityst\u00e4 ja muita ennalta ehk\u00e4isevi\u00e4 rauhanturvatoimia tulevaisuudessa rahoitetaan.<\/p>\n
Ajatuksenvaihto planeettamme yhteisen perinn\u00f6n – valtamerien, ilmakeh\u00e4n, Antarktiksen, s\u00e4hk\u00f6magneettisen spektrin, avaruuden, tiedon valtateiden ja kansainv\u00e4lisen finanssiliikenteen – hoidosta saisi jatkua vapaan keskustelun avoimessa ja akateemisessa ilmapiiriss\u00e4.<\/p>\n
Voitaisiin pohtia j\u00e4rkev\u00e4sti sit\u00e4, miten yhteisten voimavarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 verotettaisiin ja niiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sakotettaisiin. Varat ohjattaisiin sosiaaliseen kehitykseen ja muihin YK:n toimintoihin.<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4k\u00f6h\u00e4n senaattorit Dole ja Helms ajavat takaa, kun he yritt\u00e4v\u00e4t irroittaa Yhdysvallat YK:sta? Vanha sananlaksu sanoo: "Mieti tarkkaan, mit\u00e4 pyyd\u00e4t, sill\u00e4 voit saada sen." (Inter Press Service) Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
St. Augustine, Florida,, 12.02.96 (IPS) – Voisiko nykyinen yksinapainen maailmamme olla muuttumassa kaksinapaiseksi j\u00e4rjestelm\u00e4ksi, jonka vastapoolit olisivat YK ja sen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4nyt Yhdysvallat?Yhdysvaltain senaatin republikaanisten keulahah… Continue Reading